Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Luxemburg

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä asiakirjojen tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjojen tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja annetaan käytännössä tiedoksi? 4.
5. Laaditaanko asiakirjan tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 5.
6. Mitä tapahtuu, jos tiedoksianto on suoritettu lainvastaisesti tai jos asianomainen ei ole saanut asiakirjaa (esim. jos se on annettu tiedoksi kolmannelle henkilölle)? 6.
7. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 7.

 

1. Mitä asiakirjojen tiedoksianto käytännössä tarkoittaa?

Luxemburgissa käsitteellä tiedoksianto (notification) tarkoitetaan yleisesti eri menettelytapoja, joiden avulla asiakirja saatetaan vastaanottajansa tietoon.

Haastemiestiedoksianto (signification) on erityinen tiedoksiannon laji. Tällaisen tiedoksiannon suorittaa haastemies, joka käy vastaanottajan kotiosoitteessa luovuttaakseen tälle asiakirjan.

Suurin osa tiedoksiannoista toimitetaan kirjattuna kirjeenä postin välityksellä saantitodistuksin varustettuna.

Haastemiehen suorittama tiedoksianto on varmempi tapa kuin postitse toimitettu tiedoksianto. Laissa edellytetäänkin, että haastemies antaa tärkeimmät prosessiasiakirjat (haastehakemus, tuomio, muutoshakemus jne.) tiedoksi vastaanottajalle.

On kuitenkin todettava, että kutsut rauhantuomioistuimen (Justice de Paix) käsittelyihin lähetetään säännönmukaisesti kirjattuna kirjeenä. Prosessilajista riippuen kutsu laaditaan oikeuden kanslian toimesta (esimerkiksi huoneenvuokra-asioissa), tai sen laatii haastemies. On siis mahdollista, että haastemies turvautuu tavalliseen tiedoksiantoon signification-menettelyn sijaan.

Haastemiestiedoksianto on yleensä välttämätön, koska siitä lasketaan alkavaksi määräajat, joiden kuluessa oikeuden päätöksistä voidaan valittaa. Poikkeuksena mainitusta säännöstä ensimmäisen oikeusasteen huoneenvuokra- ja työoikeudellisissa asioissa antamista päätöksistä voidaan valittaa määräajoissa, jotka lasketaan alkaviksi siitä, kun oikeuden kanslia on antanut tuomion tiedoksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi?

Useimmat prosessiasiakirjat on annettava tiedoksi ennen kuin ne voidaan esittää tuomarin tutkittaviksi.

Laissa säädetään nimenomaan haastehakemusten tiedoksiantamisesta. Niihin sisältyy kutsu vastaajalle saapua henkilökohtaisesti tuomarin eteen tai valtuuttaa asianajaja edustamaan itseään käsittelyssä.

Tuomiot on niin ikään annettava tiedoksi, jotta ne saisivat lainvoiman ja jotta valitusaika alkaisi kulua.

3. Kuka huolehtii asiakirjojen tiedoksiannosta?

Luxemburgissa ainoastaan haastemiehillä on toimivalta suorittaa asiakirjan henkilökohtainen tiedoksianto.

Useimmissa asioissa haastemiehen myötävaikutus on välttämätöntä oikeudenkäynnin vireille panemiseksi. Kun tuomio on annettu, on vielä käännyttävä haastemiehen puoleen tuomion antamiseksi tiedoksi oikeudenkäynnin hävinneelle osapuolelle, ja valitusajat alkavat kulua tästä toimenpiteestä. Jos tuomiosta ei valiteta määräajassa, tuomiosta tulee lopullinen. Jos hävinnyt osapuoli haluaa hakea tuomioon muutosta, hänen on käännyttävä haastemiehen puoleen, joka antaa muutoshakemuksen tiedoksi.

Laissa on joitakin poikkeuksia haastemiehen yksinomaiseen toimivaltaan.

Etenkin rauhantuomioistuinten käsittelemissä asioissa monet prosessit pannaan vireille jättämällä hakemus, joka on osoitettu toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kyseisen tuomioistuimen kanslia kutsuu asianosaiset oikeuden istuntoon antamalla tiedoksi kutsun, johon on liitetty jäljennös tuomarille osoitetusta hakemuksesta. Tätä menettelyä sovelletaan erityisesti huoneenvuokra-asioissa, mutta myös työoikeudellisissa ja maksusuoritusmääräyksiä koskevissa asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kanslian toimittamasta kutsusta säädetään myös tietyissä piirioikeuden (tribunal d’arrondissement) käsittelemissä asioissa, ensi sijassa tuomioistuimen presidentin toimivaltaan kuuluvissa asioissa.

Asianajajilla ei ole oikeutta antaa suoraan asiakirjaa tiedoksi oikeussubjektille. Jotta tiedoksianto olisi pätevä, on käännyttävä haastemiehen puoleen. Kun oikeudenkäynti on pantu vireille ja kutakin asianosaista edustaa asianajaja, tilanne kuitenkin muuttuu. Tästä hetkestä lukien prosessiasiakirjat ja muu aineisto voidaan antaa pätevästi tiedoksi asianajajien kesken. Asianajajien väliselle tiedoksiannolle ei aseteta erityisiä muotovaatimuksia. Yleisen käytännön mukaan asiakirjan tiedoksi saanut asianajaja antaa välittömästi vastaanottotodistuksen.

4. Miten asiakirja annetaan käytännössä tiedoksi?

4.1 Tiedoksiantoa koskeva menettely lyhyesti

Useimmat tiedoksiannot toimitetaan saantitodistuksella varustettuna kirjattuna kirjeenä.

Jos postinkantaja tavoittaa henkilön, jolle tiedoksianto on tarkoitettu, hän pyytää tätä allekirjoittamaan vastaanottotodistuksen, joka palautetaan lähettäjälle. Jos kyseinen henkilö kieltäytyy allekirjoittamasta vastaanottotodistusta, postinkantaja tekee siitä merkinnän ja tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi.

Jos kyseistä henkilöä ei pystytä tavoittamaan, mutta toinen henkilö suostuu vastaanottamaan kirjatun lähetyksen, postinkantaja merkitsee viimeksi mainitun henkilön tunnistetiedot vastaanottotodistukseen. Useimmissa tapauksissa kolmannelle henkilölle suoritetulla tiedoksiannolla on vähemmän painoarvoa kuin henkilökohtaisella tiedoksiannolla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tiedoksiannossa tarkoitettua henkilöä ei pystytä tavoittamaan, mutta osoite on oikea, postinkantaja jättää postilaatikkoon ilmoituksen, jossa kyseistä henkilöä pyydetään noutamaan lähetys postitoimipaikasta ilmoituksessa mainitussa määräajassa. Tiedoksianto katsotaan näin tapahtuneeksi, vaikkei kyseinen henkilö ilmoittaudu postitoimipaikassa.

Jos osoitetta ei pystytä varmentamaan, postinkantaja palauttaa kirjeen lähettäjälle ja merkitsee tiedoksiannon jääneen toimittamatta. Tässä tapauksessa hakijan on toimitettava uusi osoite. Jos tiedoksiannossa tarkoitetun henkilön osoite on tuntematon, hakija voi tiedoksiantomenettelyn sijasta luovuttaa asiakirjan haastemiehelle, joka suorittaa sitten haastemiestiedoksiannon, johon liitetään tarvittaessa pöytäkirja osoituksena siitä, että vastaanottajaa on yritetty tavoittaa siinä onnistumatta.

Edellä kuvattua tiedoksiantomenettelyä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että asiakirjan vastaanottaja asuu Luxemburgissa. Jos henkilöllä on kotipaikka vieraassa valtiossa, on käytettävä haastemiestiedoksiantoa.

4.2 Haastemiestiedoksiantoa koskeva menettely lyhyesti

Signification-tiedoksianto suoritetaan siten, että haastemies luovuttaa henkilökohtaisesti asiakirjan vastaanottajalle.

Haastemies käy tavallisesti vastaanottajan kotiosoitteessa. Asiakirja voidaan kuitenkin luovuttaa missä paikassa tahansa, josta haastemies tavoittaa vastaanottajan, esimerkiksi työpaikalla.

Jos haastemies tavoittaa asiakirjan vastaanottajan tämän kotoa, hän luovuttaa tälle oikeaksi todistetun jäljennöksen asiakirjasta. Haastemies laatii tämän muodollisuuden täyttämisestä pöytäkirjan, joka liitetään alkuperäiseen asiakirjaan ja palautetaan sen ohella toimituksen alulle panneelle asianosaiselle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vastaanottaja ei ole kotona, asiakirja voidaan luovuttaa paikalta tavoitetulle henkilölle, myös 15 vuotta täyttäneille lapsille. Haastemies mainitsee pöytäkirjassaan, kenelle asiakirja on luovutettu. On vielä todettava, että asiakirja annetaan kolmannelle henkilölle suljetussa kirjekuoressa. Kolmas henkilö ei siis voi saada asiakirjan sisältöä tietoonsa avaamatta kuorta.

Jos haastemies ei tavoita vastaanottajaa tämän kotoa, mutta osoite on oikea, hän jättää suljetussa kirjekuoressa jäljennöksen asiakirjasta ja ilmoituksen käynnistään postilaatikkoon. Sitten haastemies lähettää viimeistään käyntipäivää seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä toisen jäljennöksen asiakirjasta vastaanottajalle tavallisena kirjeenä. Haastemies laatii toimenpiteiden suorittamisesta pöytäkirjan ja liittää sen tiedoksiannettuun alkuperäiseen asiakirjaan.

Jos haastemies ei onnistu tavoittamaan ketään ja jos osoitteesta ei ole varmuutta (esim. postilaatikkoa ei ole), hän yrittää selvittää, missä vastaanottaja voisi olla tavoitettavissa. Osoitteen selvittämisyrityksistä laaditaan pöytäkirja (procès-verbal de recherches), josta käy ilmi niiden lopputulos.

5. Laaditaanko asiakirjan tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kun tiedoksianto tapahtuu postitse, toimitus todennetaan saantitodistuksin. Kun tiedoksiannon suorittaa haastemies, tämä laatii tehtävän suorittamisen todistavan pöytäkirjan. Haastemies on ministeriön virkamies. Haastemiehen laatima pöytäkirja on todistusvoimainen, ellei sitä osoiteta vääräksi.

6. Mitä tapahtuu, jos tiedoksianto on suoritettu lainvastaisesti tai jos asianomainen ei ole saanut asiakirjaa (esim. jos se on annettu tiedoksi kolmannelle henkilölle)?

Tiedoksiantoa koskevien muotomääräysten rikkominen voi tehdä tiedoksiannon tai haastemiestiedoksiannon mitättömäksi.

Toimenpidettä ei kuitenkaan julisteta mitättömäksi muotovirheestä johtuvasta syystä, ellei todeta, että muotovirhe on ollut asiakirjan vastaanottajalle vahingoksi.

Harkintavalta asiassa kuuluu tuomarille.

Kun asiakirjoja ei ole pystytty luovuttamaan varsinaisen vastaanottajan käsiin, eikä tämä saavu itse oikeuden istuntoon, tuomarilla on oikeus kehottaa hakijaa toistamaan toimenpide asianosaisen haastamiseksi uudelleen. Tämä muodollisuus poistaa kaikki epäilykset siitä, miten asianosaisen poissaoloa on tulkittava.

Sellaisissa menettelyissä, joissa osapuolet kutsutaan normaalisti käsittelyyn oikeuden kanslian toimesta laaditulla kutsulla, tuomarilla on niin ikään oikeus kehottaa hakijaa kääntymään haastemiehen puoleen kutsun toimittamiseksi, jos herää epäilyjä kirjattuna kirjeenä lähetetyn kutsun pätevyydestä.

Lopuksi voidaan todeta, ettei tuomari voi antaa asianosaisen etujen vastaiseksi tiedettyä tuomiota, jos tämä on ollut poissa oikeuden istunnosta, ellei ole käynyt selväksi, että asianosainen on saanut tiedon käsittelystä henkilökohtaisesti. Jos näin ei ole (esim. kutsu on annettu paikalta tavoitetulle toiselle henkilölle), tuomio annetaan yksipuolisena, jolloin siihen voidaan hakea takaisinsaantia.

7. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Oikeuden kanslian toimesta suoritetut tiedoksiannot ovat maksuttomia. Kun tiedoksiannon suorittaa haastemies, hänelle maksetaan suurherttuan asetukseen sisältyvän tariffin mukainen palkkio.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta