Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Liettua

Uusin päivitys: 27-09-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Liettua

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudellinen termi ”asiakirjojen tiedoksianto” käytännössä tarkoittaa?

Miksi asiakirjojen tiedoksiannosta on erillisiä sääntöjä? 1.

2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka vastaa asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja annetaan tiedoksi? 4.
5. Entä jos tiedoksianto suoraan vastaanottajalle ei ole mahdollinen (esim. siinä tapauksessa, että vastaanottaja ei ole kotona)? 5.
6. Saako asiakirjan tiedoksiannosta todistuksen? 6.
7. Entä jos tiedoksianto ei suju kaikilta osin lain mukaisesti (esim. siinä tapauksessa, että asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle henkilölle)? 7.
8. Onko vastaanottajan maksettava asiakirjan tiedoksiannosta, ja jos on, kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä oikeudellinen termi ”asiakirjojen tiedoksianto” käytännössä tarkoittaa?

Miksi asiakirjojen tiedoksiannosta on erillisiä sääntöjä?

Asiakirjojen tiedoksianto on menettely, joka toteutetaan ja vahvistetaan laissa säädetyllä tavalla ja siinä säädetyssä muodossa ja jolla tuomioistuin antaa vastaanottajalle mahdollisuuden tutustua tiedoksi annetun asiakirjan sisältöön.

Asiakirjojen tiedoksiannosta on erilliset säännöt sen varmistamiseksi, että henkilö saa asiakirjan ja asianomaiset tiedot, sekä sen takaamiseksi, että henkilöllä on oikeus puolustaa etujaan oikeusprosessissa.

2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi?

Liettuan siviiliprosessilain (hyväksytty lailla N:o IX-743 28. helmikuuta 2002, Virallinen lehti N:o 36-1340, 2002) 117 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi. Oikeudenkäyntiasiakirjat jaetaan kahteen luokkaan:

  1. asianosaisten oikeudenkäyntiasiakirjat – asianosaisten vaatimukset, vastakanteet, vastaukset vaatimuksiin, vastineet vastakanteisiin, duplicatio (kantajan vastaus vastaajan antamaan vastineeseen), triplicatio (vastaajan vastaus kantajan vastaukseen), erilliset muutoksenhaut, muutoksenhaut tuomioihin, kassaatiovalitukset ja vastineet niihin sekä muut asiakirjat, joilla asianosaiset esittävät hakemukseen, vaatimuksen, vastauksen tai selvityksen osana kirjallista menettelyä (siviiliprosessilain 110 §);
  2. tuomioistuimen oikeudenkäyntiasiakirjat (tuomiot, määräykset, ratkaisut, päätökset, lauselmat, istuntopöytäkirjat, haasteet ja tiedonannot), eli kaikki asiakirjat, jotka tuomioistuin antaa oikeudenkäynnin aikana (siviiliprosessilain 116 §).

3. Kuka vastaa asiakirjan tiedoksiannosta?

Yleensä tuomioistuin on vastuussa asiakirjojen tiedoksiannosta. Jos kuitenkin asiakirjoja annetaan tiedoksi kirjattuna lähetyksenä tai haastemiehen, lähetin, asianosaisen, lakimiehen jne. välityksellä, myös tiedoksiannon suorittava henkilö vastaa siitä.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten asiakirja annetaan tiedoksi?

Siviiliprosessilaissa säädetään seuraavista oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantomenettelyistä:

  • tuomioistuimessa suoraan vastaanottajalle, joka allekirjoittaa vastaanottovahvistuksen (127 §);
  • kirjattuna lähetyksenä tai haastemiehen tai lähetin välityksellä sekä tietyissä tapauksissa telepäätelaitteella (Liettuan siviiliprosessilain 117 §:n 1 momentti);
  • oikeudenkäynnin asianosaisen suostumuksella tuomioistuin voi antaa oikeudenkäyntiasiakirjan kyseiselle asianosaiselle, joka toimittaa sen vastaanottajalle (117 §:n 2 momentti);
  • jos asianosaisella tai kolmannella henkilöllä on oikeudenkäyntimenettelyssä oma edustaja, asian kannalta olennaiset oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi ainoastaan edustajalle (118 §);
  • jos oikeudenkäynnin molemmilla asianosaisilla on asianajaja, toisen asianosaisen asianajaja toimittaa asian kannalta olennaiset oikeudenkäyntiasiakirjat suoraan toisen asianosaisen asianajajalle (119 §);
  • jos useita osallisia käsittävässä oikeudenkäyntimenettelyssä ei ole osallisten nimittämää yhtä edustajaa, tuomioistuimella on oikeus ehdottaa osallisille, että nämä nimittäisivät yhden osallisen tai muun yksikön, joka on valtuutettu vastaanottamaan asian kannalta olennaisia oikeudenkäyntiasiakirjoja (120 §).

Jos oikeudenkäynnin asianosainen on luonnollinen henkilö, oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan hänelle tai hänen edustajalleen henkilökohtaisesti, jollei hänellä ole lain mukaista siviiliprosessioikeudellista kompetenssia, kun taas oikeushenkilölle osoitetut oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan oikeushenkilön johtajalle, johtoelimille tai sen toimistohenkilökuntaan kuuluvalle työntekijälle (siviiliprosessilain 123 §). Oikeudenkäyntiasiakirjat toimitetaan puolisotilaallisten organisaatioiden asianmukaisen yksikön päällikölle tai päällystön jäsenelle (siviiliprosessilain 125 §) ja pidätettyjen henkilöiden tapauksessa asianomaisen laitoksen hallinto-osastolle (siviiliprosessilain 126 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Entä jos tiedoksianto suoraan vastaanottajalle ei ole mahdollinen (esim. siinä tapauksessa, että vastaanottaja ei ole kotona)?

Jos oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaja ei tavoita vastaanottajaa tämän asuinpaikasta tai työpaikalta, asiakirja toimitetaan vastaanottajan kanssa yhdessä asuvalle täysi-ikäiselle perheenjäsenelle, paitsi jos perheenjäsenillä on asiassa vastakkainen oikeudellinen intressi, tai jos tällaisia perheenjäseniä ei ole, talon hallinnolle, asunnon kunnossapidosta vastaavalle organisaatiolle, asukasvastaavalle tai työpaikan hallinto-osastolle (siviiliprosessilain 123 §:n 3 momentti).

Jos oikeudenkäyntiasiakirjojen toimittaja ei tavoita vastaanottajaa oikeushenkilön rekisteröidystä toimipaikasta tai muusta oikeushenkilön ilmoittamasta paikasta, oikeudenkäyntiasiakirja toimitaan oikeushenkilön palveluksessa olevalle työntekijälle, joka on paikalla toimituksen ajankohtana, tai jos tällaista mahdollisuutta ei ole, oikeudenkäyntiasiakirjat annetaan tiedoksi oikeushenkilöiden rekisterissä ilmoitetulle hallintopäällikölle tai johtoelimen jäsenille luonnollisina henkilöinä tai näiden perheiden täysi-ikäisille jäsenille (siviiliprosessilain 126 §:n 4 momentti).

Jos vaatimuksesta tai muusta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka liittyy asianosaisen oikeuksien puolustamiseen, on toimitettava kopio asianosaiselle, jonka asuin- tai työpaikkaa ei tunneta tai jolla ei ole edustajaa, kyseiset asiakirjat voidaan antaa tiedoksi edunvalvojalle, jonka asiaa käsittelevä tuomioistuin nimeää asianosaisen pyynnöstä, siihen asti kunnes asuin- tai työpaikka saadaan selville tai edustaja on nimetty (siviiliprosessilain 129 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vastaanottajan asuin- ja työpaikkaa ei tunneta ja edunvalvojan nimeäminen on mahdotonta tai jos oikeudenkäynnissä on yli 10 asianosaista eikä oikeudenkäyntiasiakirjoja voida antaa tiedoksi edellä kuvatulla tavalla useita osallisia käsittävässä oikeudenkäyntimenettelyssä, tai jos oikeudenkäyntiasiakirjoja ei voida antaa tiedoksi oikeushenkilölle edellä kuvatulla tavalla, tuomioistuin voi toimittaa tiedoksi oikeudenkäyntiasiakirjoja julkaisemalla ne lehdessä. Tällä tavoin vastaajalle voidaan antaa tiedoksi kopio vaatimuksesta ja oikeudenkäynnin asianosaisille voidaan antaa tiedoksi haasteita tai tiedonantoja tai muita oikeuden asiakirjoja (siviiliprosessilain 130 §:n 1 ja 2 momentti).

Poikkeustapauksissa, ottaen huomioon asiaan liittyvät olosuhteet, jos vastaajan olinpaikkaa ei tiedetä, tuomioistuin voi julkaista poliisin etsintäkuulutuksen vastaajasta, jos kantaja osoittaa toteuttaneensa kaikki mahdolliset toimenpiteet vastaajan asuinpaikan selvittämiseksi (siviiliprosessilain 132 §).

6. Saako asiakirjan tiedoksiannosta todistuksen?

Haaste ja kopio vaatimuksesta (kanne, muutoksenhaku, vastaus esitettyyn vaatimukseen tai kantajan vastaus vastaajan antamaan vastineeseen) annetaan vastaanottajalle tiedoksi vastaanottovahvistuksen allekirjoittamista vastaan. Kun posti, tuomioistuimen lähetti, haastemies tai oikeudenkäynnin asianosainen antaa haasteen tai kopion vaatimuksesta tiedoksi, vastaanottajan on allekirjoitettava oikeusministeriön laatima vastaanottotodistus, josta toinen osa jää vastaanottajalle ja toinen, allekirjoituksen ja tiedoksiannon päivämäärän sisältävä osa palautetaan tuomioistuimeen. Kun haastetta tai kopiota vaatimuksesta ei anneta tiedoksi suoraan vastaanottajalle, lähetyksen vastaanottavan henkilön on merkittävä vastaanottotodistukseen koko nimensä sekä suhde vastaanottajaan tai nykyinen asema työpaikalla. Jos haaste tai kopio vaatimuksesta annetaan tiedoksi telepäätelaitteella, tiedoksianto vahvistetaan noudattaen laissa tai muissa lainsäädäntöasiakirjoissa säädettyä menettelyä. Oikeudenkäyntiasiakirjoja voidaan antaa tiedoksi telepäätelaitteella oikeudenkäynnin asianosaisen annettua siihen suostumuksensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeudenkäyntiasiakirjojen vastaanottamisesta tai vastaanottotodistuksen allekirjoittamisesta kieltäytyminen rinnastetaan asiakirjojen tiedoksiantoon, paitsi silloin kun asiakirjan tiedoksiannosta vastaa oikeudenkäynnin asianosainen. Tiedoksiannosta vastaava henkilö tekee merkinnän siitä, että haaste tai kopio vaatimuksesta on kieltäydytty vastaanottamasta, sekä kieltäytymisen syistä. Kun tuomioistuimen asiakirjat annetaan tiedoksi telepäätelaitteella, henkilön katsotaan kieltäytyneen vastaanottamasta tuomioistuimen asiakirjoja, jos hän ei kolmen päivän kuluessa tiedoksiantopäivästä kuittaa sähköisellä allekirjoituksellaan vastaanottaneensa asiakirjaa tai ei muulla tavoin vahvista asiakirjojen tiedoksiantoa.

Tiedonannot ja muut tuomioistuimen asiakirjat toimitetaan vastaanottajalle siviiliprosessilaissa säädettyjen keinojen ja menettelyjen mukaisesti ilman, että tuomioistuimelle palautetaan vastaanottoilmoitusta. Postin työntekijät, haastemiehet tai lähetit pitävät asianmukaisesti kirjaa tiedonannon tai muun tuomioistuimen asiakirjan toimittamisesta vastaanottajalle kirjaamalla vastaanottajan nimen, tuomioistuimen asiakirjan toimituspäivän sekä siinä tapauksessa, että asiakirjaa ei toimiteta suoraan vastaanottajalle, asiakirjan vastaanottaneen henkilön nimen ja hänen suhteensa vastaanottajaan tai asemansa työpaikalla.

7. Entä jos tiedoksianto ei suju kaikilta osin lain mukaisesti (esim. siinä tapauksessa, että asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle henkilölle)?

Kun asiakirjat annetaan tiedoksi lainvastaisesti, tiedoksiantoa ei ole suoritettu asianmukaisesti eikä asiakirjoja pidetä tiedoksiannettuina. Oikeudenkäynnin asianosainen, jolle ei ole ajoissa ilmoitettu asian käsittelyn ajankohdasta ja paikasta, voi käyttää näitä olosuhteita tuomion kumoamista koskevan valituksen perustana, ja tällaista tapausta voidaan pitää ehdottomana perusteena tuomion mitätöimiselle (siviiliprosessilain 329 §:n 3 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Onko vastaanottajan maksettava asiakirjan tiedoksiannosta, ja jos on, kuinka paljon?

Siviiliasiassa tuomioistuimen asiakirjojen tiedoksiannosta aiheutuvien kustannusten maksu- ja vahvistamismenettelystä annettujen säännösten (jotka on hyväksytty 6.12.2002 annetulla Liettuan oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön määräyksellä N:o 343/388) mukaan tuomioistuimen asiakirjojen tiedoksi antaminen kirjattuna lähetyksenä tai haastemiehen tai lähetin välityksellä katetaan tuomioistuimen varoista, lukuun ottamatta tapauksia, joissa oikeudenkäynnin asianosainen pyytää tiettyä asiakirjojen tiedoksiantotapaa, jolloin kustannuksista vastaa oikeudenkäynnin asianosainen. Oikeudenkäynnin asianosainen vastaa kustannuksista antaessaan itse tiedoksi tuomioistuimen asiakirjoja tai julkaistessaan tiedoksi annettavia asiakirjoja lehdessä. Jos asianajaja antaa asiakirjat tiedoksi, kustannukset katetaan asianajajan ja asiakkaan välisen sopimuksen nojalla.

Posti-, lähetti- ja julkaisupalvelujen tarjoajat vahvistavat omat tariffinsa. Haastemiehen välityksellä suoritettavan asiakirjojen tiedoksiannon kustannukset vahvistetaan tuomioiden täytäntöönpanosta annetussa ohjeessa (joka on hyväksytty 31.12.2002 annetulla Liettuan oikeusministerin määräyksellä N:o 432) olevan taulukon kohdassa 2 14, ja ne ovat 30 Liettuan litaa.

Asiakirjojen tiedoksiannon kustannukset sisältyvät asian käsittelyn kustannuksiin. Tuomioistuin määrää toisen asianosaisen maksettavaksi kustannukset, jotka ovat aiheutuneet sille asianosaiselle, jonka hyväksi asia on ratkaistu, vaikka toinen asianosainen olisi vapautettu riita-asian käsittelyn kustannusten maksamisesta valtiolle.

Lisätietoja

  • Liettuan parlamentin (Seimas lietuviu kalba) verkkosivusto, josta voi hakea Liettuan lainsäädäntöasiakirjoja.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 27-09-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta