Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Latvia

Uusin päivitys: 17-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Latvia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä asiakirjojen tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi käytännössä? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi tiedoksiannettu kolmannelle henkilölle)? Voidaanko tiedoksiannon silti katsoa tapahtuneen ja olevan pätevä (voidaanko esimerkiksi säännösten rikkominen estää) vai täytyykö asiakirjat antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä asiakirjojen tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Asiakirjojen tiedoksiannolla tarkoitetaan sitä tapaa, jolla vastaanottajalle annetaan tieto kirjallisesta asiakirjasta tai menettelystä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Vastaanottajalle tarjotaan tilaisuus saada asiakirjasta tietoa hyvissä ajoin.

Tiettyjen kirjallisten asiakirjojen tiedoksiannosta on olemassa erityisiä sääntöjä, joilla varmistetaan määrätynlaista asiaa koskevan oikeuskäsittelyn osapuolten oikeudet ja yhtäläiset mahdollisuudet käyttää oikeuksiaan. Siviiliprosessilaissa säädetään osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista, esimerkiksi heidän oikeudestaan saada käyttöönsä jäljennöksiä asiaan liittyvistä tuomioista, päätöksistä ja muista asiakirjoista.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka puolustaa loukattuja tai riidanalaisia oikeuksiaan, nostaa kanteen kirjallisella hakemuksella, jossa hän ilmoittaa vaatimuksensa tuomioistuimelle. Tämä tehdään kannehakemuksella, joka toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon tai lähetetään tuomioistuimeen postitse.

Siviiliprosessilaki velvoittaa tuomioistuimia huolehtimaan asiakirjojen tiedoksiannosta jutun osapuolille seuraavin keinoin:

  1. tuomioistuimen haasteiden toimittaminen asianosaisille
  2. kannehakemusten ja niiden liiteasiakirjojen jäljennösten lähettäminen jutun osapuolille, ja kun vastaajan vastine on saatu, vastineen jäljennösten toimittaminen edelleen kantajalle ja kolmansille osapuolille
  3. tuomioistuimen päätösten esittäminen tai lähettäminen jutun osapuolille
  4. täytäntöönpanomääräysten antaminen ja niiden toimittaminen edelleen haastemiehille, jos takaisin perittävät varat maksetaan valtiolle.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Tiedoksiannosta huolehtii yleensä tuomioistuin. Lainsäädännön mukaisesti määritetyssä erityistapauksessa ja tuomarin suostumuksella tuomioistuimen haaste voidaan kuitenkin antaa tiedoksi jutun osapuolelle, joka toimittaa sen toiselle henkilölle, joka kutsutaan tai haastetaan osallistumaan jutun käsittelyyn. Tällöin kutsun tai haasteen saaneen henkilön on allekirjoitettava todistus haasteen vastaanottamisesta, ja haasteen allekirjoitusosa on palautettava tuomioistuimelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikäli henkilö, joka antaa haasteen tiedoksi, havaitsee, että vastaanottaja ei ole sillä hetkellä kotiosoitteessaan, haaste luovutetaan samassa taloudessa asuvalle täysi-ikäiselle vastaanottajan perheen jäsenelle. Mikäli henkilö, joka antaa haasteen tiedoksi, havaitsee, että vastaanottaja ei ole sillä hetkellä työpaikallaan, haaste luovutetaan jollekin työpaikan hallintotehtävissä toimivalle henkilölle toimitettavaksi edelleen vastaanottajalle. Edellä mainituissa tapauksissa haasteen vastaanottavan henkilön on merkittävä etu- ja sukunimensä sekä suhteensa vastaanottajaan tai asemansa työpaikalla siihen haasteen osaan, joka on varattu vastaanottajan allekirjoitusta varten, ja toimitettava haaste mahdollisimman pikaisesti vastaanottajalle.

Mikäli haaste on lähetetty menettelysääntöjen mukaisesti, kutsun tai haasteen kohteena olevan henkilön katsotaan saaneen tiedoksi oikeuskäsittelyn ajankohdan ja paikan, lukuun ottamatta tapauksia, joissa vastaanottaja ei ole kotiosoitteessaan ja hänen olinpaikkansa on tuntematon. Tällöin haasteen toimittava henkilö kirjaa tilanteen muistiin vastaanottajan allekirjoitukselle varattuun haasteen osaan ja antaa lisäksi selvityksen siitä, mihin vastaanottaja on lähtenyt ja milloin hänen odotetaan palaavan, jos tämä tieto on voitu varmistaa (siviiliprosessilain 56 §).

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi käytännössä?

Yleisin tapa antaa asiakirja tiedoksi on lähettää se postitse tai toimittaa se suoraan oikeudenkäyntiin osallistuvalle henkilölle (tuomioistuimen päätökset, haasteet, muut oikeuden asiakirjat), jolloin vastaanottaja allekirjoittaa oikeudenkäynnin ilmoituslomakkeen vahvistaakseen vastaanottaneensa asiakirjan. Latvian lainsäädännössä säädetään myös mahdollisuudesta toimittaa haasteita sähkeitse, puhelimitse, faksilla tai kuriirin välityksellä.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Mikäli henkilö, joka antaa haasteen tiedoksi, havaitsee, että vastaanottaja ei ole sillä hetkellä kotiosoitteessaan, haaste luovutetaan jollekin samassa taloudessa asuvalle täysi-ikäiselle vastaanottajan perheen jäsenelle. Mikäli henkilö, joka antaa haasteen tiedoksi, havaitsee, että vastaanottaja ei ole sillä hetkellä työpaikallaan, haaste luovutetaan jollekin työpaikan hallintotehtävissä toimivalle henkilölle toimitettavaksi edelleen vastaanottajalle. Edellä mainituissa tapauksissa haasteen vastaanottavan henkilön on merkittävä etu- ja sukunimensä sekä suhteensa vastaanottajaan tai asemansa työpaikalla siihen haasteen osaan, joka on varattu vastaanottajan allekirjoitusta varten, ja toimitettava haaste mahdollisimman pikaisesti vastaanottajalle.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Mikäli haaste toimitetaan kuriirin tai oikeudenkäynnin osapuolena olevan jonkun muun henkilön välityksellä, se on toimitettava henkilökohtaisesti ja kutsun tai haasteen vastaanottavan henkilön on vahvistettava haasteen vastaanottaminen allekirjoituksellaan. Haasteen allekirjoitusosa on palautettava tuomioistuimelle.

Mikäli haaste annetaan tiedoksi kysymyksessä 5 mainituissa olosuhteissa, haasteen vastaanottavan henkilön on merkittävä etu- ja sukunimensä sekä suhteensa vastaanottajaan tai asemansa työpaikalla siihen haasteen osaan, joka on varattu vastaanottajan allekirjoitusta varten, ja toimitettava haaste mahdollisimman pikaisesti vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Seuraavat seikat katsotaan todisteeksi asiakirjan toimittamisesta/vastaanotosta:

  1. todistus postimaksusta tai lähetyksestä (luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt)
  2. vastaanottajan vakuutus siitä, että oikeuden asiakirjat on vastaanotettu
  3. vastaanottajan allekirjoitus ja päiväys postin saantitodistuksessa
  4. vastaanottajan allekirjoitus oikeudenkäynnin ilmoituslomakkeella, erikoislomakkeella tai oikeudenkäyntipöytäkirjassa.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (asiakirja on esimerkiksi tiedoksiannettu kolmannelle henkilölle)? Voidaanko tiedoksiannon silti katsoa tapahtuneen ja olevan pätevä (voidaanko esimerkiksi säännösten rikkominen estää) vai täytyykö asiakirjat antaa uudelleen tiedoksi?

Mikäli oikeushenkilö ei ole saanut asiakirjaa, mutta asiakirja on todistettavasti lähetetty henkilön viralliseen osoitteeseen, asiakirjan tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen.

Luonnolliselle henkilölle osoitettu tuomioistuimen haaste katsotaan tiedoksiannetuksi, jos se on toimitettu kelle tahansa täysi-ikäiselle perheenjäsenelle, joka asuu samassa taloudessa kuin vastaanottaja. Mikäli luonnollisen henkilön todellinen asuinpaikka on tuntematon tai henkilö ei ole asuinpaikallaan, henkilön katsotaan saaneen tiedon haasteesta, jos haaste esiintyä oikeudessa on julkaistu Latvian virallisessa lehdessä (Latvijas Vēstnesis) vähintään kuukautta ennen oikeuskäsittelyä. Vastaanottajan poissaolo asuinpaikaltaan tai asuinpaikkatietojen puuttuminen voidaan vahvistaa postiviranomaisten tai valantehneen kirjaajan toimesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos oikeusjutun osapuoli ei kuitenkaan ole saanut tietoa oikeuskäsittelyn ajasta ja paikasta, käsittelyä on siirrettävä.

Mikäli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ei ole noudattanut säännöksiä, jotka koskevat oikeuskäsittelyn ajan ja paikan tiedoksiantoa, ja on ryhtynyt käsittelemään asiaa, tuomioistuimen päätös kumotaan ja asia otetaan uudelleen käsiteltäväksi.

(katso kysymys 5)

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Siviiliprosessilain 40 §:ssä säädetään, että kantajan on maksettava asian käsittelykustannukset ennen oikeuskäsittelyä, ellei häntä ole vapautettu oikeudenkäyntikustannusten maksamisesta valtiolle. Maksu koskee todellisia kustannuksia.

Mikäli asiakirjojen tiedoksiantajana on valantehnyt notaari tai tuomioistuimen kirjaaja, palkkio lasketaan niiden hintojen mukaisesti, joita notaari tai kirjaaja veloittaa oikeusmenettelyyn liittyvien tehtävien suorittamisesta.

Kuluja ei veloiteta silloin, kun on kyse tuomioistuimen päätöksen ensimmäisen otteen toimittamisesta. Oikeusjutun osapuolilta veloitetaan 2 Latvian latin suuruinen hallintomaksu vain, jos otetta pyydetään toisen tai useamman kerran; mikäli tuomion täytäntöönpanevan henkilön havaitaan kadottaneen, tuhonneen tai varastaneen täytäntöönpanomääräyksen, kaksoiskappaleesta veloitetaan 5 Latvian latia; tuomioistuimen päätöksen voimaantulon vahvistavasta asiakirjasta veloitetaan 3 Latvian latia, mikäli kyseinen päätös on tarkoitettu toimitettavaksi ulkomaiselle viranomaiselle.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 17-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta