Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Italia

Uusin päivitys: 22-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Yksinkertainen tiedoksianto (comunicazione, Italian siviiliprosessilain 136 §) tarkoittaa, että tuomioistuimen kirjaamosta ilmoitetaan asianosaisille tai muille prosessissa mukana oleville (yleiselle syyttäjälle, teknisille asiantuntijoille ja muille avustajille, todistajille) tiettyjen prosessin kannalta merkityksellisten tosiseikkojen olemassaolosta.

Tällaisella tiedoksiannolla on siis vain tiedotustarkoitus eikä se käynnistä prosessuaalisia määräaikoja eräitä laissa säädettyjä tapauksia lukuun ottamatta (esim. tuomion tiedoksianto, josta alkaa määräaika toimivaltaisesta tuomioistuimesta tehtävän päätöksen tekemiselle).

Virallisella tiedoksiannolla (notificazione) taas haastemies saattaa vastaanottajan tietoon asianosaisen, yleisen syyttäjän tai tuomioistuimen kirjaajan pyynnöstä toisen asiakirjan, josta tälle annetaan oikeaksi todistettu jäljennös. Tarkoituksena siis on, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta.

Koska comunicazione- ja notificazione-tiedonannoilla on eri tarkoitus, myös menettelyt ovat erilaiset (ks. siviiliprosessilain 136–151 §).

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Yksinkertainen tiedoksianto (comunicazione) suoritetaan, jos laki sitä edellyttää tai tuomioistuin on niin määrännyt (lain mukaan yksinkertainen tiedoksianto koskee esim. siviiliprosessilain 176 §:n mukaisesti oikeuskäsittelyn ulkopuolella tehtyjä tuomioistuimen päätöksiä sekä siviiliprosessilain 181 §:n mukaista päätöstä lykätä oikeudenkäyntiä asianosaisten poissaolon vuoksi).

Sivun alkuunSivun alkuun

Virallinen tiedoksianto (notificazione) suoritetaan laissa säädetyissä tapauksissa tiettyjen prosessuaalisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Se voi koskea tuomioistuimen asiakirjaa (esim. tuomiot, joilla on lyhyt muutoksenhakumääräaika), tuomioistuimen kirjaamon asiakirjaa (biglietto di cancelleria, kirjaamon ilmoitus) tai asianosaisen asiakirjaa (esim. haaste) taikka yleisen syyttäjän asiakirjaa (esim. muutoksenhaku).

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Yksinkertaisesta tiedoksiannosta (comunicazione) huolehtii yksinomaan tuomioistuimen kirjaamo.

Virallisista tiedoksiannoista (notificazione) huolehtivat haastemiehet täsmällisten alueellista toimivaltaa koskevien sääntöjen mukaisesti (ks. laki 1959/1229).

Aikaisemmin virallisista tiedoksiannoista huolehtivat ainoastaan haastemiehet, mutta lailla 1994/53 myös asianajajat saivat valtuudet suorittaa tiedoksiantoja kaikissa siviiliasioissa, hallintoasioissa ja tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa.

Tätä varten puolustusasianajajan on oltava asianajajaliiton jäsen, hänellä on oltava prosessivaltuutus sekä valtuutus siltä asianajajaliiton paikallisosaston hallitukselta, johon hän kuuluu, ja hänellä on oltava voimassa oleva jäsenyystodistus.

Jos virallisen tiedoksiannon vastaanottaja kuuluu samaan asianajajaliiton paikallisosastoon kuin tiedoksiannon suorittaja, asiakirja, jonka on oltava paikallisosaston hallituksen oikeaksi todistama, voidaan luovuttaa suoraan vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Virallinen tiedoksianto voidaan suorittaa myös postitse (yleisin käytäntö) lain 1982/890 säännöksiä noudattaen, ellei oikeusviranomainen ole määrännyt, että tiedoksianto suoritetaan henkilökohtaisesti.

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Yksinkertaisessa tiedoksiannossa (comunicazione) käytetään "kirjaamon ilmoitusta" (biglietto di cancelleria). Siinä on kaksi osaa, joista toinen annetaan vastaanottajalle ja toinen arkistoidaan kirjaamossa.

Lain mukaan yksinkertainen tiedoksianto voidaan toimittaa kahdella eri tavalla: joko suoraan vastaanottajalle, joka allekirjoittaa vastaanottotodistuksen, tai haastemiehen välityksellä. Jälkimmäisessä tapauksessa haastemies voi luovuttaa tiedoksiannon suoraan vastaanottajalle tai toimittaa sen postitse.

Joitakin siviiliprosessilain säännöksiä (133, 134 ja 176 §) on muutettu äskettäin annetulla lailla 2005/80 (jolla 14. toukokuuta 2005 annettu asetus 2005/35 muunnettiin laiksi) niin, että kirjaamo voi suorittaa asian vireillepanoa, tuomiota, oikeudenkäynnin ulkopuolella tehtyä tuomioistuimen päätöstä ja kaikkia tutkintatuomarin tekemiä päätöksiä koskevan yksinkertaisen tiedoksiannon osapuolille myös faksilla tai sähköpostitse noudattaen säännöksiä, jotka koskevat asiakirjojen allekirjoittamista, lähettämistä ja vastaanottamista sähköisessä muodossa (ks. presidentin asetus 2000/445 muutoksineen). Tätä varten asianajajan on ilmoitettava ensimmäisessä menettelyyn liittyvässä asiakirjassaan faksinumero tai sähköpostiosoite, johon tiedoksiannot lähetetään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tietotekniikan ja televiestinnän käyttöä siviiliprosessia koskevien asiakirjojen tiedoksiannossa säännellään yleisellä tasolla presidentin asetuksella 2001/123.

Virallinen tiedoksianto (notificazione) suoritetaan asianosaisen hakemuksesta tai yleisen syyttäjän tai kirjaajan pyynnöstä. Jos asianosaista edustaa asianajaja, tämän on esitettävä pyyntö.

Virallisessa tiedoksiannossa vastaanottajalle luovutetaan aina oikeaksi todistettu jäljennös alkuperäisestä asiakirjasta. Luovuttamistapoja on erilaisia, ja niitä on periaatteessa kaksi: 1) suora luovutus, 2) luovutus postitse, ellei oikeusviranomainen tai asianosainen ole pyytänyt tiedoksiannon suoraa luovutusta. Tuomioistuin voi tapauskohtaisesti määrätä erityisistä tiedoksiantotavoista (esim. sähkeitse). Myös tiedoksianto julkisen kuulutuksen avulla on mahdollinen, jos tavanomaisten keinojen käyttäminen on hyvin vaikeaa, koska vastaanottajia on niin paljon.

Tiedoksianto suorana luovutuksena suoritetaan siviiliprosessilain 147 §:ssä säädettyjä kellonaikoja noudattaen luovuttamalla vastaanottajalle alkuperäistä asiakirjaa vastaava jäljennös. Tiedoksiannon suorittava haastemies lisää tiedoksiannon suorittamisesta maininnan alkuperäiseen asiakirjaan ja jäljennökseen.

Virallinen tiedoksianto postitse suoritetaan lain 1982/890 säännöksiä noudattaen lähettämällä kirjattu kirje, joka on varustettu vastaanottotodistuksella.

Presidentin asetuksessa 2001/123 säädetään tiedoksiantoon liittyvien asiakirjojen (tiedoksiantohakemus, tiedoksianto, haastemiehen suorittama tiedoksiannetun asiakirjan palauttaminen asianosaiselle tiedoksiannon vahvistavalla sähköisellä allekirjoituksella varustettuna), sähköisestä lähettämisestä. Haastemiehen on kuitenkin mahdollista suorittaa tiedoksianto myös tavanomaisin keinoin, jos lähettäminen sähköisessä muodossa ei onnistu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Saman osapuolen asianajajat voivat lain 1993/183 muiden edellytysten täyttyessä lähettää toisilleen prosessiasiakirjoja televiestintää hyväksi käyttäen, jos heillä on prosessivaltuus.

Yhtiöoikeudellinen prosessi. Yhtiöitä, rahoituksenvälittäjiä, pankkeja ja rahoituslaitoksia koskevissa menettelyissä tiedoksiannot voidaan suorittaa siviiliprosessilain 136 §:ssä ja sitä seuraavissa tarkoitettujen tavanomaisten tiedoksiantotapojen lisäksi:

  1. lähettämällä asiakirja faksilla,
  2. lähettämällä asiakirja sähköpostitse,
  3. toimittamalla asiakirja suoraan asianajajalta toiselle, jolloin vastaanotto todistetaan allekirjoittamalla alkuperäinen asiakirja; allekirjoittaja voi olla myös asianajotoimiston työntekijä.

Kun asiakirjoja lähetetään faksilla tai sähköpostitse, on noudatettava säännöksiä, jotka koskevat asiakirjojen allekirjoittamista ja lähettämistä sähköisessä muodossa (ks. asetus 2004/5).

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi?

A) Virallinen tiedoksianto suorana luovutuksena 
  1. Haastemies pyrkii ensisijaisesti siihen, että virallinen tiedoksianto vastaanotetaan henkilökohtaisesti. Tätä varten haastemies yrittää tavoittaa vastaanottajan tämän kotoa, ja jos tämä ei ole mahdollista, toimivaltansa rajoissa mistä tahansa, missä tämä oleskelee. Kieltäytymistä vastaanottamasta asiakirjaa pidetään tiedoksiantona (siviiliprosessilain 138 §).
  2. Jos virallista tiedoksiantoa ei voida luovuttaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti, tiedoksianto voidaan suorittaa: a) vastaanottajan asuinkunnassa tämän asunnossa tai (yksityisessä) toimistossa, toimitilassa tai liikehuoneistossa (tässä järjestyksessä) perheenjäsenelle tai hänen toimistonsa tai yrityksensä työntekijälle, joka on vähintään 14-vuotias eikä ole ilmiselvästi oikeustoimikelvoton, b) jos tällaisia henkilöitä ei tavoiteta, jäljennös asiakirjasta luovutetaan asuin-, toimisto- tai yrityskiinteistön talonmiehelle, c) jos tällaistakaan ei ole, naapurille, joka suostuu sen vastaanottamaan. Kyseisen talonmiehen tai naapurin on allekirjoitettava vastaanottotodistus, ja haastemies ilmoittaa vastaanottajalle tiedoksiannosta kirjatulla kirjeellä (siviiliprosessilain 139 §).
  3. Jos vastaanottajaa on tavoittamattomissa (vaikka tilapäisestikin) tai oikeustoimikelvoton tai jos edellä mainitut henkilöt kieltäytyvät vastaanottamasta asiakirjaa, virallinen tiedoksianto on suoritettava seuraavasti: a) jättämällä asiakirjasta jäljennös kunnantalolle, b) kiinnittämällä asiasta ilmoitus vastaanottajan asunnon, toimiston tai liikehuoneiston oveen, c) lähettämällä vastaanottotodistuksella varustettu kirjattu kirje, jossa ilmoitetaan asiakirjan jättämisestä kunnantalolle (siviiliprosessilain 140 §).
  4. Jos vastaanottajan asuinpaikka, olinpaikka ja kotipaikka on tuntematon, virallinen tiedoksianto suoritetaan jättämällä asiakirjan jäljennös tämän viimeisen asuinpaikan kunnantalolle tai, jos viimeinen asuinpaikka ei ole tiedossa, tämän syntymäpaikan kunnantalolle. Jos kumpikaan näistä ei ole tiedossa, jäljennös luovutetaan yleiselle syyttäjälle (siviiliprosessilain 143 §).
B) Virallinen tiedoksianto postitse
  1. Jos virallinen tiedoksianto suoritetaan postitse, haastemies lisää tästä maininnan alkuperäiseen asiakirjaan ja jäljennökseen ja ilmoittaa sen postin nimen, johon lähetys on jätetty toimitettavaksi. Postin on luovutettava kirje vastaanottajalle henkilökohtaisesti, jolloin tiedoksianto katsotaan suoritetuksi silloinkin, kun vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta sitä.
  2. Jos vastaanottaja on tilapäisesti poissa, kirje luovutetaan lain 1982/890 7 §:ssä tarkoitetuille henkilöille.
  3. Jos tällaisia henkilöitä ei tavoiteta tai he eivät ole sopivia vastaanottamaan kirjettä tai kieltäytyvät siitä, kirje jätetään postitoimistoon ja postivirkailija kiinnittää asiasta ilmoituksen postitoimiston oveen tai jättää sen vastaanottajan asunnon postilaatikkoon. Vastaanottajalle ilmoitetaan asiasta joka tapauksessa vastaanottotodistuksella varustetulla kirjatulla kirjeellä.

Perustuslakituomioistuin on tuomiossaan nro 346 vuodelta 1998 todennut lain 1982/90 8 §:n perustuslain vastaiseksi, koska siinä säädetään, että asiakirja palautetaan lähettäjälle, kun sen jättämisestä on kulunut kymmenen päivää, ja että virallinen tiedoksianto katsotaan tuolloin suoritetuksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sen jälkeen kun oikeudenkäynti on alkanut, asiaa hoitamaan valittu asiamies on kaikkien prosessiin liittyvien tiedoksiantojen vastaanottaja. Myös tuomio on annettava tiedoksi kyseiselle valtuutetulle asiamiehelle lyhyiden muutoksenhakumääräaikojen laskemiseksi (siviiliprosessilain 170 ja 285 §).

Erityiset virallisten tiedoksiantojen muodot 
  • Virallinen tiedoksianto ulkomaille suoritetaan kansainvälisten sopimusten perusteella ja, ainoastaan jos niiden soveltaminen ei ole mahdollista, siviiliprosessilain 142 §:ssä säädetyin menettelyin (lähettäminen vastaanottajalle postitse ja toisen jäljennöksen luovuttaminen yleiselle syyttäjälle, joka huolehtii sen toimittamisesta ulkoministeriön kautta luovutettavaksi vastaanottajalle). Oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen viralliseen ja yksinkertaiseen tiedoksiantoon EU:n jäsenvaltioissa (Tanskaa lukuun ottamatta) siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1348/2000.
  • Jos vastaanottaja on valinnut tiedoksianto-osoitteen eli prosessiosoitteen, virallinen tiedoksianto voidaan toimittaa kyseiseen osoitteeseen, ellei vastaanottaja ole kuollut, muuttanut muualle tai jättänyt tointaan. Tiedoksiannon toimittaminen tähän osoitteeseen on pakollista, jos tiedoksianto-osoitteen valinta sisältyy osapuolten väliseen sopimukseen ja he viittaavat tähän nimenomaisesti (siviiliprosessilain 141 §).
  • Virallisesta tiedoksiannosta palveluksessa oleville sotilaille on erityissäännökset (siviiliprosessilain 146 §).
  • Kun kyseessä on virallinen tiedoksianto oikeushenkilölle (kuten osakeyhtiölle) tai yhteisölle, jolla ei ole oikeushenkilöyttä (henkilöyhtiöt, yhdistykset), jäljennös luovutetaan oikeushenkilön tai yhteisön toimipaikassa edustajalle tai siviiliprosessilain 145 §:ssä tarkoitetulle muulle henkilölle tai, jos tällaista ei tavoiteta, siviiliprosessilain 138 §:ssä ja sitä seuraavissa tarkoitetuin tavanomaisin keinoin luonnolliselle henkilölle, joka mainitaan perustamisasiakirjassa laillisena edustajana.
  • Virallinen tiedoksianto valtion viranomaisille suoritetaan siinä valtion asiamiehen virastossa (Avvocatura dello Stato), jonka alueella asiaa käsittelevän oikeusviranomaisen toimipaikka on (konsolidoidun lain 1933/1611 11 §). Jos viranomaista edustaa oikeudessa yksityinen asianajaja tai oma virkamies (esim. joissakin rauhantuomarin käsittelemissä asioissa), asiakirja annetaan tiedoksi tavanomaisia sääntöjä noudattaen.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kun kyseessä on suoraan luovutettu virallinen tiedoksianto (notificazione), haastemiehen on lisättävä alkuperäiseen asiakirjaan ja sen jäljennökseen selostus, jossa mainitaan luovutustapa ja -paikka (henkilön nimi ja asema), ajankohta, kieltäytyminen vastaanottamasta jäljennöstä tai allekirjoittamasta alkuperäistä asiakirjaa, suoritetut etsinnät, syyt, joiden vuoksi asiakirjoja ei ole voitu luovuttaa, ja vastaanottajan olinpaikasta saadut tiedot.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos virallinen tiedoksianto suoritetaan postitse, haastemiehen selostuksen lisäksi kirjallisena todisteena on asiakirjat luovuttaneen postivirkailijan palauttama vastaanottotodistus merkintöineen.

Haastemiehen laatima selostus on todistusvoimainen asiakirja, ellei sitä osoiteta väärennökseksi, ja osoitus suoritetuista etsinnöistä, tapahtumista haastemiehen läsnä ollessa ja hänelle esitetyistä lausunnoista. Se on todistusvoimainen, elleivät muut seikat, joita hän ei ole itse varmentanut (esim. onko asiakirjan vastaanottanut henkilö vastaanottajan perheenjäsen tai työntekijä), osoittaudu paikkansapitämättömiksi.

Jos virallinen tiedoksianto on suoritettu televiestintätekniikkaa hyväksi käyttäen, haastemies palauttaa tiedoksiannetun asiakirjan samaa tekniikkaa käyttäen varustettuna selostuksella, jonka hän on sähköisesti allekirjoittanut.

Kun kyseessä on yksinkertainen tiedoksianto (comunicazione), todistuksena on vastaanottajan allekirjoittama vastaanottotodistus tai haastemiehen selostus, johon on liitettävä kirjatun kirjeen vastaanottotodistus, jos tiedoksianto on lähetetty postitse.

Jos yksinkertainen tiedoksianto on suoritettu televiestintätekniikkaa tai sähköpostia käyttäen, todistuksena on vastaanottoilmoitus sähköisellä allekirjoituksella varustettuna.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Virallisen tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, jos jäljennös on luovutettu asianmukaisesti (sääntöjenmukaisen vastaanottamisen tai tiedoksisaamisen periaate). Se, että vastaanottaja on saanut tiedon asiakirjan sisällöstä tai on saanut siitä tiedon jollakin muulla tavalla, on vailla merkitystä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toteutumaton tiedoksianto - pätemätön tiedoksianto

Yksinkertainen tiedoksianto (notificazione) ei ole toteutunut, jos asiakirjaa ei ole luovutettu tai jos sen on luovutettu sellaisen paikkaan tai sellaiselle henkilölle, jolla ei ole mitään yhteyttä vastaanottajaan.

Yksinkertainen tiedoksianto on pätemätön, jos ei ole noudatettu lain määräyksiä henkilöstä, jolle jäljennös luovutetaan, tai jos ei ole täysin varmaa, kenelle ja milloin jäljennös on luovutettu, tai jos haastemiehen valtuuksia koskevia sääntöjä on rikottu.

On tärkeää tehdä ero toteutumattoman ja pätemättömän tiedoksiannon välillä, koska ainoastaan pätemätön tiedoksianto voi korjautua, ei tiedoksianto, joka ei ole juridisesti tai asiallisesti toteutunut.

Tiedoksiannon pätemättömyys korjautuu taannehtivasti, jos uusi tiedoksianto onnistuu tai jos tavoite, johon pyrittiin, on joka tapauksessa saavutettu. Esim. jos vastaaja saapuu oikeuteen vastaamaan kanteeseen, haasteen tiedoksiannon pätemättömyys korjautuu.

Myös virallinen tiedoksianto (comunicazione) voi olla toteutumaton tai pätemätön. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan oikeudenkäyntiasiakirjojen virallinen tiedoksianto asianosaiselle ei ole toteutunut, jos kirjaamon ilmoitus on luovutettu henkilölle, jolla ei ole asianosaisen asianajajan tätä varten antamaa valtakirjaa.

Jos kirjaamo käyttää asiakirjan luovuttamisessa apuna haastemiestä, virallisen tiedoksiannon pätemättömyys tekee myös yksinkertaisen tiedoksiannon pätemättömäksi. Yksinkertaiset tiedoksiannot voidaan toteuttaa pätevästi vastaavin tavoin, kunhan ne ovat peräisin kirjaamosta ja on varmuus niiden luovuttamisesta vastaanottajalle ja luovutuspäivästä.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Virallista tiedoksiantoa (notificazione) pyytävän on suoritettava haastemiehelle etukäteen palkkio tiedoksiannosta ja toimitusmaksu tiedoksiannettavien asiakirjojen toimittamisesta (ks. konsolidoitu laki 2002/115 tuomioistuinmenettelyjen maksuista).

Palkkiot määräytyvät laissa säädetyn asteikon mukaan, ja ne vaihtelevat vastaanottajien määrän mukaan (alimmillaan 2,58 euroa, jos vastaanottajia on kaksi, ja korkeimmillaan 12,39 euroa, jos vastaanottajia on enemmän kuin kuusi).

Toimitusmaksu määräytyy laissa säädetyn progressiivisen kilometriasteikon mukaan. Maksut ovat melko pieniä (18 kilometrin maksu on 3,06 euroa, jonka ylittävältä osuudelta lisätään 0,65 euroa jokaista kuutta kilometriä tai vähintään kolmen kilometrin matkaa kohti). Jos kyseessä on kiireellinen tiedoksianto, joka on suoritettava samana tai seuraavana päivänä, palkkoita ja toimitusmaksuja korotetaan puolella.

Jos kyseessä on viran puolesta pyydetty virallinen tiedoksianto (jota haastemies tai kirjaamo pyytää), asian vireille paneva osapuoli suorittaa etukäteen palkkiot ja toimitusmaksut konsolidoidun lain 2002/115 liitteessä nro 1 olevan taulukon mukaisesti (kaikkien prosessien osalta 2,46 euroa lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joissa korotukset ovat muutamia euroja).

Jos kyseessä on yksinkertainen tiedoksianto (comunicazione), jonka kirjaamo suorittaa luovuttamalla suoraan vastaanottajalle tai tämän asianajajalle kirjaamon ilmoituksen, maksuja ei peritä.

Jos asianosainen saa valtion oikeusapua, haastemiehen palkkiot ja toimitusmaksut sekä kaikki tiedoksiannon toimittamisesta aiheutuvat kulut suoritetaan etukäteen tai veloitetaan myöhemmin valtionkassasta.

Työriidat ja sosiaaliturvaa koskevat riidat on vapautettu kaikista haastemiehen palkkioista ja maksuista (lain 1973/533 10 § ja konsolidoidun lain 2002/115 30 ja 32 §). Samanlainen vapautus koskee alaikäisten adoptioihin liittyviä menettelyjä (laki 1983/184).

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta