Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Unkari

Uusin päivitys: 27-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Unkari

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirjan tiedoksianto käytännössä tapahtuu? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esimerkiksi asiakirja on toimitettu kolmannelle henkilölle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (esimerkiksi voiko virheen korjata) vai täytyykö asiakirjan tiedoksiantoa yrittää uudelleen? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Siviiliprosessista vuonna 1952 annetun lain III (Polgári perrendtartásról szóló 1952. évi Ill. törvény) mukaan oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi postitse, ellei laissa toisin säädetä. Tiedoksianto suoritetaan virallisten asiakirjojen tiedoksiantamista koskevien yksittäisten säädösten mukaisesti.

Kun on kyse postitse lähetettävistä oikeudenkäyntiasiakirjoista, jotka vastaanottaja kieltäytyy ottamasta vastaan, tiedoksiantopäiväksi on katsottava päivä, jona asiakirjat on yritetty toimittaa vastaanottajalle. Jos tiedoksianto ei ole onnistunut siksi, että vastaanottaja ei suostunut vastaanottamaan asiakirjaa (joka palautetaan tuomioistuimelle merkinnällä "ei tavoitettu"), asiakirjan tiedoksiantopäiväksi on katsottava postitse tapahtunutta toista tiedoksiantoyritystä seuraava viides työpäivä, ellei toisin ole todistettu.

Tuomioistuin ei vahvista tiedoksiannon toteuttamista, jos asiakirja on annettu vastaanottajan sijasta jollekin toiselle henkilölle, joka on asiassa vastapuolena.

Kun tiedoksiannettava asiakirja on haastehakemus (maksamismääräys) tai asian aineellista puolta koskeva menettelyn lopettava päätös, tuomioistuin ilmoittaa asianosaiselle kahdeksan päivän kuluessa, että tiedoksianto katsotaan toimitetuksi, ellei asianosainen ole kieltäytynyt vastaanottamasta asiakirjaa. Tuomioistuimen ilmoitukseen on liitettävä kyseinen virallinen asiakirja. Kun on kyse haastehakemuksesta (maksamismääräyksestä), ilmoituksessa kerrotaan asianosaiselle oikeudenkäynnin vaikutuksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vastaanottaja voi vastaanottaa itseään koskevan asiakirjan myös tuomioistuimen kansliasta todistettuaan ensin henkilöllisyytensä.

Asiakirja, joka on annettava tiedoksi ulkomailla, on ensin toimitettava oikeusministerille, joka päättää jatkotoimista, ellei jossakin Unkarin valtion tekemässä kansainvälisessä sopimuksessa toisin määrätä. Ulkomailla toteutettu tiedoksianto katsotaan päteväksi, jos sen osalta on noudatettu joko Unkarin lakia tai sen maan lakia, jossa asiakirja annettiin tiedoksi.

Jos asianosaisen olinpaikkaa ei tunneta tai jos asianosainen oleskelee sellaisen valtion alueella, joka ei sovella tiedoksiantotapauksiin keskinäistä apua, tai jos tiedoksiantoa ei voida toteuttaa jonkin muun ylivoimaisen esteen takia tai jos tiedoksiantoyritys vaikuttaa jo etukäteen tuloksettomalta, tiedoksianto on toimitettava kuuluttamalla. Tiedoksianto toimitetaan kuuluttamalla myös silloin, kun on kyse tuntemattomista perinnönsaajista.

Tuomioistuin voi määrätä tiedoksiannon toimittamisesta kuuluttamalla ainoastaan, jos asianosainen tätä pyytää ja jos pyyntö on perusteltu.

Kuuluttamalla tiedoksiannettava asiakirja on asetettava nähtäville tuomioistuimen ilmoitustaululle sekä asianosaisen viimeisen tiedossa olevan asuinpaikan kaupungintalon ilmoitustaululle 15 päiväksi. Kun on kyse tuntemattomista perinnönsaajista, asiakirja asetetaan nähtäville perinnönjättäjän asuinpaikan kaupungintalon ilmoitustaululle.

Jos asianosainen asuu valtiossa, joka ei sovella tiedoksiantotapauksiin keskinäistä avunantoa mutta jonne on olemassa postiyhteys, tiedoksianto on toimitettava myös kyseisessä valtiossa olevaan asianosaisen osoitteeseen mahdollisuuksien mukaan kirjattuna kirjeenä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos haastehakemus on annettava vastaajalle tiedoksi kuuluttamalla, tuomioistuin määrää tälle asiamiehen, jolle hakemus toimitetaan tiedoksi.

Kuuluttamalla toimitettavaa tiedoksiantoa pyytävän henkilön on maksettava ennakolta toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset.

Ellei tuomioistuin toisin määrää, kuuluttamalla tapahtuva tiedoksianto katsotaan toimitetuksi 15. päivänä siitä päivästä, jona asiakirja asetettiin nähtäville tuomioistuimen ilmoitustaululle.

2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi?

Siviiliprosessilaissa määrätään, mitkä asiakirjat on annettava tiedoksi. Asiakirjoja, joita ei laissa mainita, ei siis tarvitse antaa tiedoksi.

Tiedoksiantovelvollisuus koskee seuraavia tilanteita:

  1. tuomiosta on ilmoitettava asianosaisille;
  2. oikeudenkäynnissä tehdystä päätöksestä on ilmoitettava sille asianosaiselle, jota ei ollut asianmukaisesti haastettu oikeuteen;
  3. päätöksestä, joka koskee uuden määräpäivän asettamista oikeuteen saapumiselle tai josta voi valittaa, on ilmoitettava sille asianosaiselle, joka ei saapunut käsittelyyn;
  4. oikeuskäsittelyn ulkopuolella tehdystä päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle;
  5. kun kaikista oikeudenkäynnin aikana tehdyistä päätöksistä on ilmoitettava sille henkilölle, jonka puolesta syyttäjä tai jokin muu laissa määrätty taho on käynnistänyt oikeudenkäynnin.

Asianosaisille on annettava tiedoksi varsinaisen päätöksen lisäksi myös sen perustelut, paitsi jos laissa todetaan, ettei päätöstä tarvitse perustella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sellaiset päätökset, joita ei mainita edellisessä luettelossa, katsotaan tiedoksiannetuksi heti kun ne on annettu.

Säännöksiä on sovellettava vastaavasti myös silloin, jos päätös on annettava tiedoksi asianosaisten sijasta muille henkilöille, joita asia koskee.

Jos asianosaista edustaa oikeudenkäynnissä valtuutettu henkilö, oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi asianosaisen sijasta valtuutetulle. Tätä säännöstä ei sovelleta haasteeseen, jolla tuomioistuin velvoittaa asianosaisen tai tämän laillisen edustajan saapumaan henkilökohtaisesti tuomioistuimeen.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Sovellettavan lainsäädännön mukaan tuomioistuin tai postilaitos on vastuussa siitä, että virallisten asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu asianmukaisesti.

4. Miten asiakirjan tiedoksianto käytännössä tapahtuu?

Asiakirja annetaan tiedoksi seuraavasti:

Postipalvelujen tarjoaja yrittää toimittaa vastaanottotodistuksella varustetun virallisen asiakirjan henkilökohtaisesti. Jos ensimmäinen tiedoksiantoyritys epäonnistuu eli postinkantaja ei saa annettua lähetystä tiedoksiannon vastaanottajalle tai jollekin muulle henkilölle, jolla on oikeus vastaanottaa lähetys (esimerkiksi vastaanottajan lähiomaiselle tai puolisolle), hän jättää vastaanottotodistuksen sekä ilmoituksen, jossa todetaan, että posti yrittää toimittaa asiakirjan uudelleen epäonnistunutta tiedoksiantoyritystä seuraavana viidentenä työpäivänä. Asiakirja on noudettavissa ilmoituksessa mainitusta postitoimistosta ennen toista tiedoksiantoyritystä. Asiakirjaa haettaessa on todistettava henkilöllisyys. Jos toinenkin tiedoksiantoyritys epäonnistuu, posti jättää uuden ilmoituksen, jossa vastaanottajalle kerrotaan, että asiakirja on noudettavissa postitoimistosta viiden työpäivän kuluessa toisesta epäonnistuneesta tiedoksiantoyrityksestä. Jos vastaanottaja ei ole hakenut asiakirjaa postista mainitun viiden päivän aikana, posti palauttaa asiakirjan lähettäjälle merkinnällä "ei tavoitettu". Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta lähetystä ensimmäisen tiedoksiantoyrityksen yhteydessä eli jos postinkantaja tavoittaa vastaanottajan ilmoitetusta osoitteesta mutta tämä ei halua ottaa asiakirjaa vastaan, asiakirjan tiedoksiantopäiväksi on katsottava kyseinen päivä. Siinä tapauksessa posti lähettää asiakirjan heti takaisin lähettäjälle varustettuna merkinnällä "kieltäytyi vastaanottamasta", minkä jälkeen tiedoksiannettuun asiakirjaan liittyviä oikeudellisia seuraamuksia voidaan alkaa soveltaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tiedoksiannon yksityiskohdista säädetään postipalveluja koskevan hallituksen asetuksen 79/2004 (IV. 19.) 29 ja 30 §:ssä.

Kyseisen asetuksen 30 §:n 5 momentissa säädetään, että viranomaiset (tuomioistuimet tai kansliat) voivat antaa tiedoksiannon postin sijaan haastemiehen (joko virkamies tai työsuhteinen työntekijä) toimitettavaksi esimerkiksi kiireellisyyssyistä. Kun asiakirja annetaan tiedoksi henkilölle itselleen, vastaanottaja todistaa allekirjoituksellaan (ja päiväyksellä) vastaanottaneensa asiakirjan. Jos tiedoksiantoa varten on toimitettu vastaanottotodistus, vastaanottajan on allekirjoitettava se tiedoksiannon yhteydessä. Jos kaksi ensimmäistä tiedoksiantoyritystä eivät onnistu, henkilökohtaista tiedoksiantoa voidaan yrittää vielä kerran tai asiakirja on annettava tiedoksi postitse.

Täytäntöönpanomenettelystä vuonna 1994 annetussa laissa LIII (A végrehajtási eljárásról szóló 1994. évi LIII. törvény) säädetään haastemiehen välityksellä tapahtuvasta tiedoksiannosta. Haastemies etsii henkilökohtaisesti käsiinsä vastaanottajan ja toimittaa tälle asiakirjan, jotta tiedoksiannon suorittamiselle saadaan virallinen vahvistus.

Kun on kyse jutun aineellista puolta koskevasta lopullisesta päätöksestä, jota käytetään myöhemmin täytäntöönpanoperusteena, on lain mukaan mahdollista soveltaa edellä mainittua tiedoksiantotapaa, jos päätöksen yhteydessä on tullut esiin olettamus tiedoksiannosta (tiedoksianto on jo suoritettu postitse) ja jos tiedoksiantoa pyytävä taho ilmoittaa vastaavansa tiedoksiannon kustannuksista. Laissa todetaan, että tiedoksiannosta on laadittava virallinen asiakirja, sekä säädetään, kenelle tiedoksiannon tuloksesta on ilmoitettava ja millaisia etsintätoimia haastemies on oikeutettu toteuttamaan löytääkseen vastaanottajan. Tiedoksiantoja suorittavat riippumattomat haastemiehet tai heidän sijaisenaan toimivat apulaishaastemiehet sekä haastemiesharjoittelijat, joille on annettu valtuudet toimittaa tiedoksiantoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Edellä mainittujen postipalveluja koskevien säännösten mukaan esimerkiksi vastaanottajan kanssa samassa taloudessa asuva läheinen voi vastaanottaa virallisen asiakirjan käsittävän lähetyksen. Jos sopivaa henkilöä ei löydy, posti lähettää asiakirjan takaisin tuomioistuimelle varustettuna merkinnällä "ei tavoitettu".

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Posti ilmoittaa tuomioistuimelle tiedoksiannon suorittamisesta lähettämällä vastaanottotodistuksen.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esimerkiksi asiakirja on toimitettu kolmannelle henkilölle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (esimerkiksi voiko virheen korjata) vai täytyykö asiakirjan tiedoksiantoa yrittää uudelleen?

Jos tiedoksianto on tapahtunut sääntöjenvastaisesti eli asiakirja on esimerkiksi toimitettu henkilölle, jolla ei ollut oikeutta vastaanottaa sitä, tai jos vastaanottaja ei ole saanut asiakirjaa jostakin muusta, hänestä itsestään riippumattomasta syystä, siviiliprosessilakiin perustuva oikeudellinen olettama voidaan kumota tuomioistuimessa.

Vastaanottaja voi tehdä laissa lueteltujen syiden nojalla hakemuksen, jossa hän pyytää tuomioistuinta kumoamaan tiedoksiantoa koskevan olettaman, viidentoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon tästä olettamasta. Hakemus tehdään sille tuomioistuimelle, jossa kyseinen asia on käsiteltävänä. Hakemusta ei voi periaatteessa tehdä enää sen jälkeen, kun tiedoksiantoa koskeva olettama on ollut voimassa kuusi kuukautta. Sen jälkeen kun kyseinen määräaika on umpeutunut, tuomioistuin ei enää vastaanota minkäänlaisia todisteita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos olettama tiedoksiannon suorittamisesta koskee asiakirjaa, jonka perusteella oikeudenkäynti aloitettiin, asianosainen voi esittää hakemuksen oikeudenkäynnin aikana viidentoista päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon olettamasta.

Hakemusta tiedoksiannon suorittamista koskevan olettaman kumoamiseksi voidaan perustella sillä, että hakija ei voinut vastaanottaa asiakirjaa itsestään riippumattomista syistä, koska:

  1. tiedoksianto suoritettiin virallisten asiakirjojen tiedoksiantoa koskevien säännösten vastaisesti tai tiedoksianto ei tapahtunut sääntöjenmukaisesti jostakin muusta syystä, tai
  2. asiakirjan vastaanottaminen oli mahdotonta jostakin muusta syystä, jota ei ole mainittu a) kohdassa (esimerkiksi koska vastaanottaja ei ollut tietoinen tiedoksiannosta itsestään riippumattomista syistä).

Vain luonnollinen henkilö (asianosainen tai joku muu henkilö, joka on osallisena oikeudenkäynnissä) voi tehdä hakemuksen tiedoksiannon suorittamista koskevan olettaman perumiseksi b) kohdassa mainitusta syystä.

Jos tuomioistuin antaa hakemukseen kieltävän vastauksen, päätöksestä voi valittaa. Hakemukseen annettavasta hyväksyvästä päätöksestä sekä oikeudenkäynnin tai täytäntöönpanon keskeyttämistä koskevasta päätöksestä ei voi valittaa erikseen. Sen sijaan kyseisistä päätöksistä voi valittaa samalla kun asianosainen hakee muutosta jutun aineellista puolta koskevaan lopulliseen päätökseen.

Jos asianosainen esittää hakemuksen tiedoksiannon suorittamista koskevan olettaman kumoamiseksi edellä a) kohdassa mainitusta syystä ja tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, olettamasta johtuvat oikeudelliset seuraamukset mitätöityvät ja tiedoksianto on suoritettava uudelleen asianosaisen esittämän pyynnön mukaisesti siinä määrin kuin sen on tarpeellista. Sama koskee jo toteutettuja toimenpiteitä ja oikeudenkäyntimenettelyjä. Jos hakemuksen on tehnyt joku toinen henkilö ja tuomioistuin hyväksyy hakemuksen, ei tiedoksiannosta johtuvia oikeudellisia seuraamuksia sovelleta hakijaan.

Jos tiedoksiantoa koskeva olettama kumotaan edellä mainitun b) kohdan nojalla, on tiedoksianto toimitettava uudelleen. Hakemuksen esittämiseen ja käsittelyyn sovelletaan tiedoksiannon laiminlyönnin todistamista koskevia säännöksiä, ellei tiedoksiannon kumoamista koskevista säännöksissä muuta johdu.

Tiedoksiantoa koskeva olettama voidaan lain mukaan kumota myös täytäntöönpanomenettelyn aikana.

Jos päätös on tullut lainvoimaiseksi tiedoksiannon toteuttamista koskevan olettaman osalta, vastaanottaja voi täytäntöönpanomenettelyn aikana tehdä edellä selostettuihin syihin perustuvan hakemuksen olettaman kumoamiseksi ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle viidentoista päivän kuluessa siitä, kun hän sai tiedon päätöstä koskevan täytäntöönpanomenettelyn käynnistämisestä. Jos täytäntöönpanomenettely on jo alkanut, on hakemus mahdollista tehdä vain tässä kappaleessa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Hakemus tiedoksiantoa koskevan olettaman kumoamiseksi on käsiteltävä 30 päivän kuluessa. Lisäksi hakemuksen käsittelyssä on noudatettava yleisiä säännöksiä.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Oikeudenkäyntimaksu kattaa kaikki oikeudenkäynnistä aiheutuvat, myös tiedoksiannon kustannukset. Täytäntöönpanoa pyytävän asianosaisen on maksettava erikseen tiedoksiannon kustannukset ainoastaan silloin, kun on kyse täytäntöönpanomenettelyä koskevassa laissa määritellystä tiedoksiannosta, joka suoritetaan haastemiehen välityksellä.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Unkari - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 27-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta