Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Kreikka

Uusin päivitys: 18-07-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä merkitsee käytännössä lakitermi ”asiakirjojen tiedoksianto”? Miksi ”asiakirjojen tiedoksiannosta” on olemassa erityiset säännöt? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi? 2.
3. Kenen tehtävä on antaa asiakirjat tiedoksi? 3.
4. Miten asiakirjat annetaan tiedoksi? 4.
5. Miten menetellään, jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi vastaanottajalle? 5.
6. Annetaanko asiakirjan tiedoksiannosta todistus? 6.
7. Miten menetellään, jos tiedoksianto jää tekemättä tai se tehdään virheellisesti (jos asiakirja esimerkiksi annetaan tiedoksi väärälle henkilölle)? 7.
8. Maksaako asiakirjojen tiedoksianto ja jos maksaa, paljonko? 8.

 

1. Mitä merkitsee käytännössä lakitermi ”asiakirjojen tiedoksianto”? Miksi ”asiakirjojen tiedoksiannosta” on olemassa erityiset säännöt?

”Asiakirjojen tiedoksianto” on menettely, jonka ansiosta henkilö saa tiedon häntä koskevien asiakirjojen sisällöstä. Tiedoksianto tehdään tiettyjen oikeudenkäyntilain määräysten mukaisesti. Niissä määrätään elimet, joiden tehtävä on antaa asiakirjat tiedoksi, ja tapa, jolla henkilölle annetaan mahdollisuus saada tieto asiakirjojen sisällöstä. Niissä määrätään myös tiedoksiannosta annettavasta todistuksesta.

2. Mitkä asiakirjat on annettava virallisesti tiedoksi?

Virallisesti on annettava tiedoksi oikeudelliset asiakirjat, jotka koskevat kannetta, asianosaisen poissa ollessa tehdyn päätöksen vastustamista, valitusta, kumoamista, tarkistusta, kolmannen henkilön vastustusta, oikeus- ja muiden toimien vastustusta, väliintuloa, oikeudenkäyntiä ja väliintuloa koskevaa ilmoitusta, turvaamistoimenpiteiden määräämisen pyytämistä, tuomarin päätöksen pyytämistä oikeudellisen suojan määräämiseksi, kutsua keskusteluihin sekä kaikenlaisia oikeuden päätöksiä (lopullisia tai väliaikaisia).

3. Kenen tehtävä on antaa asiakirjat tiedoksi?

Asiankirjan tiedoksiannosta huolehtii kantaja kirjallisesta määräyksestä, jonka asianosainen tai hänen valtuuttamansa on liittänyt asiakirjaan. Määräyksen voi myös antaa pyynnöstä toimivaltainen tuomari tai ylioikeuden ollessa kyseessä sen presidentti (siviilioikeudenkäyntilain 123 kohta). Asiakirjan antaa tiedoksi siinä tuomioistuimessa toimiva haastemies, jonka alueella henkilö, jolle asiakirja on tarkoitettu, asuu tai oleskelee asiakirjan tiedoksiannon hetkellä (siviilioikeudenkäyntilain 122 kohdan 1 alakohta). Kun on kyseessä tuomioistuimen tiedoksianto, voi tiedoksiannon tehdä myös kyseisen alueen rikostuomioistuimen haastemies tai poliisi, alueenvartija, maaseudunvartija, metsänvartija tai kunnan- tai (paikallis)yhteisön sihteeri (siviilioikeudenkäyntilain 122 kohdan 2 ja 3 alakohta). Oikeusministeriön esityksestä annettujen asetusten mukaan voidaan kaikki tai jotkin edellä tarkoitetut asiakirjat antaa tiedoksi myös postitse, sähkeitse tai puhelimitse, ja samalla voidaan määrätä, millä tavalla tiedoksianto tehdään ja todistetaan (siviilioikeudenkäyntilain 122 kohdan 3 alakohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Turvaamistoimien yhteydessä kuulemisten paikka ja aika annetaan tiedoksi asiakirjalla, jonka antaa tuomioistuimen kanslia. Asiakirjassa mainitaan kuulemisten paikka, päivä ja kellonaika. Haasteen voi esittää myös tuomioistuimen kanslia sähkeitse tai puhelimitse. Tuomari voi määrätä, että haasteen kanssa voidaan samalla antaa tiedoksi myös haastehakemuksen jäljennös (siviilioikeudenkäyntilain 686 kohdan 4 alakohta).

4. Miten asiakirjat annetaan tiedoksi?

Asiakirjojen tiedoksianto tapahtuu luovuttamalla asiakirja henkilölle, jolle se on tarkoitettu (siviilioikeudenkäyntilain 127 kohdan 1 alakohta), riippumatta siitä, missä hän on (siviilioikeudenkäyntilain 124 kohta). Jos henkilöllä on paikkakunnalla, jossa tiedoksianto on tehtävä, asunto, liiketilat, toimisto tai työtilat (joko yksin tai jonkun muun kanssa), jossa hän työskentelee toimihenkilönä, työntekijänä tai palvelijana, ei tiedoksiantoa saa tehdä muualla ilman henkilön suostumusta (siviilioikeudenkäyntilain 124 kohdan 2 alakohta).

5. Miten menetellään, jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi vastaanottajalle?

Jos vastaanottaja ei ole kotonaan, luovutetaan asiakirja jollekin hänen sukulaiselleen tai palvelijalleen, joka asuu samassa asunnossa. Jos he eivät ole paikalla tai tällaisia henkilöitä ei ylipäätään ole, luovutetaan asiakirja jollekin samassa asunnossa asuvalle henkilölle, joka on oikeustoimikelpoinen eikä ole kyseisen henkilön vastapuolena oikeudessa (siviilioikeudenkäyntilain 128 kohdan 1 alakohta).

Jos asunnossa ei ole ketään 1 kohdassa mainituista henkilöistä,

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. asiakirja on kiinnitettävä asunnon oveen todistajan läsnä ollessa,
  2. viimeistään seuraavana työpäivänä oveen kiinnittämisen jälkeen asiakirjan jäljennös (joka laaditaan maksutta) on toimitettava henkilön asuinpaikkakunnan poliisilaitoksen tai poliisiaseman päällikölle. Jollei päällikkö ole paikalla, luovutetaan jäljennös laitoksen tai aseman vastaavalle tai hänen varamiehelleen tai vartiomiehelle. Jollei sen yhteisön alueella, jolla henkilön asunto sijaitsee, ole poliisilaitosta tai -asemaa, luovutetaan asiakirja yhteisön/kunnan johtajalle ja hänen poissa ollessaan sihteerille. Kaikissa näissä tapauksissa luovutuksesta annetaan ilmainen todistus, joka liitetään jäljempänä 6 kohdassa tarkoitettuun tiedoksiantoa koskevaan pöytäkirjaan,
  3. viimeistään seuraavana työpäivänä on tiedoksiannon toimittaneen henkilön lähetettävä postitse sille, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, kirjallinen ilmoitus, jossa on mainittava tiedoksiannetun asiakirjan tyyppi, sen asunnon osoite, jonka oveen asiakirja kiinnitettiin, kiinnittämisen päivämäärä, mille viranomaiselle jäljennös on toimitettu sekä kyseinen päivämäärä. Tiedoksiannon toimittanut henkilö laatii postilähetyksestä ilmaiseksi todistuksen, jonka hän allekirjoittaa ja liittää jäljempänä 6 kohdassa tarkoitettuun tiedoksiantoa koskevaan pöytäkirjaan. Siinä on mainittava, mistä postitoimistosta ilmoitus lähetettiin, sekä postivirkailijan nimi; myös virkailija allekirjoittaa todistuksen (siviilioikeudenkäyntilain 128 kohdan 4 alakohta).

Jos tiedoksiannettavan asiakirjan vastaanottaja ei ole liikkeessään, toimistossaan tai työtiloissaan, asiakirja luovutetaan liikkeen, toimiston tai työtilojen päällikölle tai jollekin yhtiökumppanille, työkumppanille, toimihenkilölle tai palvelijalle, joka on oikeustoimikelpoinen eikä ole asiakirjan vastaanottajan vastapuolena oikeudessa (siviilioikeudenkäyntilain 129 kohdan 1 alakohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos liikkeessä, toimistossa tai työtiloissa ei ole ketään 1 kohdassa tarkoitettua henkilöä, sovelletaan, mitä määrätään siviilioikeudenkäyntilain 128 kohdan 4 alakohdassa (siviilioikeudenkäyntilain129 kohdan 2 alakohta).

Jos asiakirjan vastaanottaja taikka 128 tai 129 kohdassa mainitut henkilöt kieltäytyvät vastaanottamasta asiakirjaa tai allekirjoittamasta tiedoksiantopöytäkirjaa tai eivät voi sitä allekirjoittaa, tiedoksiannon tekijä kiinnittää asiakirjan asunnon, toimiston, liikkeen tai työtilojen oveen todistajan läsnä ollessa (siviilioikeudenkäyntilain 130 kohdan 1 alakohta).

Jos asiakirjan vastaanottajalla ei ole asuntoa, toimistoa, liikettä tai työtiloja ja hän joko kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjaa tai allekirjoittamasta tiedoksiannosta tehtyä pöytäkirjaa tai ei voi sitä allekirjoittaa, ja vastaanottajan kieltäytymisen tai allekirjoittamisen mahdottomuuden vahvistaa todistaja, jonka tiedoksiannon toimittaja hankkii paikalle tätä tarkoitusta varten, selostus luovutetaan 128 kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetuille henkilöille (siviilioikeudenkäyntilain 130 kohdan 2 alakohta).

Jos tiedoksiannon vastaanottaja on hoidettavana sairaalassa tai on vankilassa, eikä häneen voida olla yhteydessä tiedoksiantopöytäkirjassa mainitun sairaalan tai vankilan johtajan vakuutuksen mukaisesti, voidaan tiedoksianto toimittaa sairaalan tai vankilan johtajalle, joka on velvoitettu luovuttamaan asiakirjan sille, jolle se on tarkoitettu (siviilioikeudenkäyntilain 131 kohta).

Jos henkilö, jolle tiedoksianto on toimitettava ja joka on töissä kreikkalaisessa satamassa olevassa kauppa-aluksessa, ei ole paikalla tai kieltäytyy vastaanottamasta tiedoksiantoa taikka kieltäytyy allekirjoittamasta tai ei voi allekirjoittaa pöytäkirjaa, tiedoksianto toimitetaan aluksen päällikölle tai hänen varamiehelleen. Jos hekin ovat poissa tai kieltäytyvät vastaanottamasta tiedoksiantoa, tiedoksianto toimitetaan satamapäällikölle, jonka on ilmoitettava sille, jolle tiedoksiannettava asiakirja on tarkoitettu (siviilioikeudenkäyntilain 132 kohdan 1 alakohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos henkilö, jolle tiedoksianto on toimitettava, on töissä kauppa-aluksessa, joka ei ole kreikkalaisessa satamassa, asiakirja annetaan tiedoksi henkilön asuntoon 128 kohdan mukaisesti. Jos henkilöllä ei ole asuntoa, tiedoksianto tehdään niiden määräysten mukaan, joita sovelletaan henkilöön, jonka olinpaikkaa ei tiedetä. Joka tapauksessa tiedoksianto toimitetaan myös Kreikassa sijaitsevan laivanvarustajan toimistoon tai kreikkalaisessa satamassa sijaitsevalle laivanvälittäjälle, jos sellaiset ovat olemassa (siviilioikeudenkäyntilain 132 kohdan 2 alakohta).

Jos asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi seuraavassa lueteltuihin ryhmiin kuuluville aktiivipalveluksessa oleville henkilöille henkilökohtaisesti tai heidän kanssaan asuville sukulaisille tai palvelijoille, tiedoksianto tehdään 128 kohdan 3 ja 4 alakohdan mukaisesti:

  1. yleisesti maavoimissa palvelevat henkilöt: sen yksikön tai osaston päällikölle, johon tiedoksiannon vastaanottaja kuuluu. Jos yksikköä tai osastoa ei tiedetä, tiedoksianto annetaan vastaavalle korkeammalle päällikölle,
  2. merivoimien upseerit, aliupseerit ja merimiehet: merivoimien yleisesikunnan päällikölle,
  3. ilmavoimien upseerit, aliupseerit ja lentäjät: ilmavoimien yleisesikunnan päällikölle,
  4. kaupunkipoliisi- ja alueenvartijalaitoksen sekä satamalaitoksen upseerit ja aliupseerit sekä poliisit, alueenvartijat ja satamanvartijat: laitoksen esimiehelle,
  5. majakoista, majakkavaloista ja opastimista huolehtiva henkilöstö: sen alueen satamapäällikölle, jossa he työskentelevät (siviilioikeudenkäyntilain 133 kohdan 1 alakohta).

Jos henkilö, jolle tiedoksianto on toimitettava, asuu ulkomailla tai hänen toimipaikkansa sijaitsee ulkomailla, tiedoksianto toimitetaan sen tuomioistuimen syyttäjälle, jossa juttu on käsiteltävänä tai jossa se on tarkoitus ottaa käsittelyyn, tai tiedoksiannettavan tuomion antaneelle tuomioistuimelle. Rauhantuomarin antaman tuomion tapauksessa tiedoksianto toimitetaan sen tuomioistuimen syyttäjälle, jonka piirissä rauhantuomari toimii. Täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat annetaan tiedoksi sen tuomioistuimen syyttäjälle, jonka piirissä tuomio pannaan täytäntöön. Muut kuin oikeusasiakirjat annetaan ulkomailla tiedoksi sen paikkakunnan tuomioistuimen syyttäjälle, jolla henkilö, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, asuu tai oleskelee, tai on viimeksi asunut tai oleskellut. Jos ulkomailla sijaitsevaa asuntoa tai olinpaikkaa ei tiedetä, tiedoksianto toimitetaan pääkaupungin tuomioistuimen syyttäjälle (siviilioikeudenkäyntilain 132 kohdan 1 alakohta). Asiakirjan vastaanottavan syyttäjän on kohtuuttomasti viivyttelemättä lähetettävä asiakirja ulkoministeriöön, jonka on toimitettava asiakirja sille, jolle se on tarkoitettu (siviilioikeudenkäyntilain 134 kohdan 3 alakohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos henkilön, jolle asiakirja on annettava tiedoksi, olinpaikkaa tai tarkkaa osoitetta ei tiedetä, sovelletaan 134 kohdan 1 alakohdan säännöksiä, ja samalla julkaistaan kahdessa päivälehdessä tiedoksiannetun oikeusasiakirjan tiivistelmä. Yhden kyseisistä päivälehdistä on oltava sellainen, joka ilmestyy Ateenassa, ja toisen sellainen, joka ilmestyy kyseisen tuomioistuimen toimipaikkakunnalla, tai toisenkin on ilmestyttävä Ateenassa, jos syyttäjä, jolle tiedoksianto on toimitettu, niin määrää. Tiivistelmän laatii ja allekirjoittaa tiedoksiannon toimittaja. Tiivistelmässä on mainittava osapuolien nimet, tiedoksiannetun asiakirjan laatu, siinä mainittu vaatimus ja päätöksen ollessa kyseessä sen täytäntöönpano-osa, tuomioistuin, jossa asia on käsiteltävänä tai jossa se on tarkoitus ottaa käsittelyyn, tai täytäntöönpanosta vastaava viranomainen. Jos henkilö, jolle tiedoksianto on tarkoitettu, pyydetään saapumaan paikalle tai häntä pyydetään toimittamaan tietty asia, on mainittava paikka ja aika sekä asian laatu (siviilioikeudenkäyntilain 135 kohdan 1 alakohta). Edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun ulkoministeriö vakuuttaa, ettei ole mahdollista lähettää asiakirjaa henkilölle, joka oleskelee ulkomailla tai jolla on toimipaikka ulkomailla (siviilioikeudenkäyntilain 135 kohdan 3 alakohta).

Jos 128 artiklan 4 kohdan b alakohdassa ja 131, 132 ja 133 artiklassa tarkoitetut toimistot tai liikkeet ovat kiinni tai kyseisissä säännöksissä tarkoitetut viranomaiset tai henkilöt kieltäytyvät vastaanottamasta tiedoksiannettavaa asiakirjaa tai allekirjoittamasta tiedoksiantopöytäkirjaa, tiedoksiantaja laatii asiasta pöytäkirjan ja toimittaa tiedoksiannettavan asiakirjan sen tuomioistuimen syyttäjälle, jonka toimivaltaan tiedoksiantopaikkakunta kuuluu. Syyttäjä lähettää asiakirjan henkilölle, joka oli kieltäytynyt sitä vastaanottamasta tai allekirjoittamasta pöytäkirjaa. Tässä tapauksessa sovelletaan 136 artiklaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Annetaanko asiakirjan tiedoksiannosta todistus?

Tiedoksiantaja laatii pöytäkirjan, jossa on mainittava 117 artiklassa vaadittujen seikkojen lisäksi myös 1) tiedoksiantoa koskeva määräys, 2) selkeä selostus tiedoksiannetusta asiakirjasta sekä henkilöistä, joita se koskee, 3) tiedoksiannon päivämäärä ja kellonaika, 4) henkilö, jolle asiakirja luovutettiin, ja miten se tapahtui, jos vastaanottaja tai 128–135 ja 138 artiklassa tarkoitetut henkilöt eivät olleet paikalla tai kieltäytyivät vastaanottamasta asiakirjaa (siviilioikeudenkäyntilain 139 kohdan 1 alakohta).

Pöytäkirjan allekirjoittavat asiakirjan tiedoksiantaja ja sen vastaanottaja. Jos vastaanottaja kieltäytyy vastaanottamasta tai allekirjoittamasta tai ei voi allekirjoittaa, pöytäkirjan allekirjoittaa lisäksi todistaja, joka on pyydetty paikalle sitä varten (siviilioikeudenkäyntilain 139 kohdan 2 alakohta).

Tiedoksiantaja merkitsee tiedoksiannettavaan asiakirjaan tiedoksiantopäivämäärän ja kellonajan ja allekirjoittaa sen. Tämä merkintä on todistus sille, jolle asiakirja annettiin tiedoksi. Jos tiedoksiantopöytäkirjan ja tämän merkinnän välillä on ristiriitaisuutta, on pöytäkirja todistusvoimainen (siviilioikeudenkäyntilain139 kohdan 3 alakohta).

139 artiklassa tarkoitetusta pöytäkirjasta yksi jäljennös toimitetaan sille, joka oli määrännyt tiedoksiannosta, ja toinen (ilmainen) jää tiedoksiannon tekijän säilytettäväksi. Tiedoksiannon vastaanotosta jää merkintä erityiseen rekisteriin, jota pitää tiedoksiantaja (siviilioikeudenkäyntilain 140 kohdan 1 alakohta).

Sivun alkuunSivun alkuun

Haastemiehen on annettava pyynnöstä jäljennökset arkistossaan olevista asiakirjoista sille, joka oli määrännyt tiedoksiannon, ja sille, jolle asiakirja on tarkoitettu, sekä kaikille, joiden oikeudellinen etu on kyseessä, jos sen alueen tuomioistuimen presidentti, jossa tiedoksianto toimitettiin, hyväksyy pyynnön tekemällä siitä merkinnän hakemukseen (siviilioikeudenkäyntilain 140 kohdan 2 alakohta).

7. Miten menetellään, jos tiedoksianto jää tekemättä tai se tehdään virheellisesti (jos asiakirja esimerkiksi annetaan tiedoksi väärälle henkilölle)?

  1. Jos jokin asianosaisista ei ole voinut saapua paikalle määrättyyn aikaan ylivoimaisen esteen vuoksi tai vastapuolen vilpillisen menettelyn vuoksi (jos esimerkiksi haastemies ei ole toimittanut tiedoksiantoa tai asiakirjan vastaanottanut henkilö ei tahallaan ole ilmoittanut vastapuolelle), hänellä on oikeus pyytää asian saattamista aiempaan tilaan (siviilioikeudenkäyntilain 152 kohdan 1 alakohta) kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, kun ylivoimainen este poistui tai vastapuolen menettely tuli tietoon (siviilioikeudenkäyntilain 153 kohta).
  2. Jos joku on tuomittu poissaolevana, koska häntä ei kutsuttu asian käsittelyyn tai ei kutsuttu laillisesti tai oikeassa määräajassa, hänellä on oikeus vastustaa annettua tuomiota viidentoista päivän kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, jos hän asuu Kreikassa, tai kuudenkymmenen päivän kuluessa päätöksen ilmoittamista koskevan viimeisen pöytäkirjan julkaisemisesta 135 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos hänen asuinpaikkaansa ei tiedetä tai hän asuu ulkomailla (siviilioikeudenkäyntilain 501 kohta ja 503 kohdan 1 ja 2 alakohta).
  3. Jos osapuoli on kutsunut vastapuolen oikeudenistuntoon poissaolevana, vaikka tiesi hänen olinpaikkansa, on vastapuolella oikeus vaatia tehdyn päätöksen tarkistusta, jos hän hävisi oikeudessa kokonaan tai osittain, kuudenkymmenen päivän kuluessa sen päätöksen tiedoksiantamisesta, jota vastustetaan, jos hän asuu Kreikassa, tai sadankahdenkymmenen päivän kuluessa, jos hänen olinpaikkaansa ei tiedetä tai hän asuu ulkomailla; jos päätöstä ei ole annettu tiedoksi, kolmen vuoden kuluessa sen päätöksen julkaisemisesta, jota vastustetaan, jos päätös on lainvoimainen tai jos siihen ei voi hakea muutosta; muussa tapauksessa siitä päivästä lähtien, jolloin päätöksestä tuli lainvoimainen (siviilioikeudenkäyntilain 538 kohta, 544 kohdan 9 alakohta, 545 kohdan 1, 2, 3 ja 5 alakohta).

8. Maksaako asiakirjojen tiedoksianto ja jos maksaa, paljonko?

Τiedoksiannon kulut maksaa etukäteen se, jonka määräyksestä tiedoksianto tehdään (siviilioikeudenkäyntilain 173 kohdan 1 ja 3 alakohta).

Oikeudessa hävinnyt osapuoli määrätään myös maksamaan nämä kulut (siviilioikeudenkäyntilain 176 kohta ja 189 kohdan 1 alakohta). Maksun määrä riippuu tiedoksiannon tyypistä ja paikasta. Vähimmäismaksu tiedoksiannosta on 18–20 euroa silloin kun tiedoksianto toimitetaan henkilölle, joka asuu tai oleskelee samalla paikkakunnalla kuin tuomioistuimen haastemies.

Lisätietoja

  1. Kukin osapuoli tai muu henkilö, jonka etuja asia koskee, voi valtuuttaa toisen henkilön vastaanottamaan hänelle tiedoksi annettavat asiakirjat. Valtuutus voi koskea kaikkia tai joitakin oikeudellisia tai muita hänelle osoitettuja tiedoksiantoja, jotka koskevat yhtä tai useampaa hänen asiaansa tai kaikkia niitä (siviilioikeudenkäyntilain 142 kohdan 1 alakohta), kuten säädetään erityisesti 142 kohdassa ja seuraavissa.
  2. Edellä mainittuihin tiedoksiantotapoihin eivät kuulu ne tavat, jotka Haagin yleissopimuksessa  koskevat oikeudellisten ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa ja ilmoittamista ulkomailla yksityis- ja kauppaoikeudellisissa asioissa. Kreikka on saattanut kyseiset määräykset voimaan lailla nro 1334, 14.3.1983.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-07-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta