Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Saksa

Uusin päivitys: 13-06-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tiedoksiannolla tarkoitetaan kirjallisten lausumien ja ratkaisujen tiedoksiantoa, jolla on säädetyssä muodossa suoritettuna oikeudellisia ja todisteellisia vaikutuksia. Se on ymmärrettävä mahdollisuutena saada jotain tiedoksi. Tiedoksianto edesauttaa kuulemista oikeudessa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Tiedoksiannolla olisi varmistettava vastaanottajan tosiasiallinen tiedonsaanti prosessuaalisesta menettelystä tai vähintään mahdollisuus esteettömään tiedoksisaantiin. Kunkin tiedoksiannon päämääränä on siten kyseessä olevan asiasisällön antaminen tiedoksi. Tosiasiallinen tiedoksisaanti jää vastaanottajan vastuulle.

Tiedoksiannon hakijalle on oikeusvarmuuden turvaamiseksi annettava mahdollisuus osoittaa asiakirjan tiedoksiantoaika ja -tapa.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Todisteellisesti tiedoksiannettavia asiakirjoja ei ole laissa määritelty poissulkevasti.

Viran puolesta annetaan tiedoksi asiakirjat, joiden tiedoksiannosta on säädetty laissa tai määrätty tuomioistuimen päätöksessä (riita-asioiden oikeudenkäyntilain (Zivilprozessordnung, ZPO) 166 §:n 2 momentti).

Tiedoksianto tapahtuu asianosaisten aloitteesta laissa säädetyissä tapauksissa, kuten takavarikon, turvaamistoimen tai ulosmittaus- ja hallinnanluovutuspäätöksen osalta (191 §).

Todisteellista tiedoksiantoa on käytettävä aina tarkoituksenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden sitä edellyttäessä esimerkiksi silloin, kun vasta tiedoksiannolla perustetaan jokin oikeus tai käynnistetään määräajan kuluminen. Lain mukaisesti on sen vuoksi annettava tiedoksi esimerkiksi haastehakemus tai tuomioistuimen tuomiot ja päätökset, joihin voidaan välittömästi hakea muutosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Tiedoksiannossa on erotettava viran puolesta ja asianosaisten aloitteesta tapahtuva tiedoksianto.

Viran puolesta tapahtuvan tiedoksiannon suorittaa periaatteessa sen tuomioistuimen kirjaaja, jossa oikeudenkäynti on vireillä (168 §:n 1 kohta). Kirjaaja voi valita tiedoksiantotavan harkintansa mukaan.

Kirjaaja voi käyttää tällöin seuraavia vaihtoehtoja:

  • Hän voi antaa asiakirjan tiedoksi esimerkiksi asianajajalle tiedoksisaantitodistuksin (174 §).
  • Hän voi suorittaa tiedoksiannon luovuttamalla asiakirjan vastaanottajalle tai tämän lailliselle edustajalle kirjaamossa (173 §).
  • Hän voi antaa tiedoksiannon postin tehtäväksi. Tällöin kirjaaja voi valita erityiskeinona tiedoksiannon suorittamisen kirjattuna kirjeenä saantitodistusta vastaan (175 §).
  • Hän voi antaa tiedoksiannon haastemiehen tehtäväksi.

Joissakin laissa säädetyissä tapauksissa tiedoksiannon – esimerkiksi ulkomailla tapahtuvan tiedoksiannon (183 § ja 184 §) tai kuulutustiedoksiannon (186 § ja 187 §) – järjestäminen on tuomarin tehtävänä.

Asianosaisten aloitteesta tapahtuvan tiedoksiannon suorittaa periaatteessa haastemies. Hän saa toimeksiannon joko suoraan asianosaiselta tai asiaa käsittelevän tuomioistuimen välityksellä (192 §).

Haastemies voi antaa tiedoksiannon suorittamisen postin tehtäväksi (194 §).

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Käytännössä yleisin tiedoksiantotapa on viran puolesta tapahtuva tiedoksianto. Se suoritetaan tavallisesti postitse.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haastemies antaa tällöin tiedoksiantotehtävän postille, jolle hän toimittaa tiedoksiannettavan asiakirjan suljetussa kirjekuoressa yhdessä esitäytetyn haasteasiakirjan kanssa (176 §). Postitoimihenkilö suorittaa sen jälkeen tiedoksiannon. Asiakirja on annettava tällöin ensisijaisesti tiedoksi suoraan vastaanottajalle, joten tiedoksianto tapahtuu luovuttamalla asiakirja henkilökohtaisesti. Mitään erityistä luovutuspaikkaa ei ole määrätty (177 §).

Vastaanottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, jolle asiakirja on tarkoitettu, ja tämän laillista (170 §) tai valtuutettua edustajaa (171 §).

Postitoimihenkilö täyttää suoritetusta tiedoksiannosta haasteasiakirjan ja lähettää sen viipymättä takaisin tuomioistuimelle osoituksena tiedoksiannosta.

Jos asianosaista edustaa asianajaja, asiakirja annetaan tälle tiedoksi tavallisesti tiedoksisaantitodistuksin (171 § ja 174 §). Asiakirjan saatuaan asianajaja lähettää allekirjoittamansa tiedoksisaantitodistuksen takaisin tuomioistuimelle.

Jos molempia asianosaisia edustaa asianajaja, voidaan tiedoksianto suorittaa asianajajien välillä (195 §). Tämä koskee myös viran puolesta tiedoksiannettavia asiakirjoja, jollei vastapuolelle ole tiedoksiannettavana yhtäaikaisesti oikeuden määräystä. Asiakirjaan on liitettävä ilmoitus, että se annetaan tiedoksi asianajajien välillä. Osoituksena tiedoksiannosta toimii myös tässä tapauksessa päivätty ja allekirjoitettu tiedoksisaantitodistus.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Jos asiakirjan tiedoksianto suoraan vastaanottajalle ei ole mahdollista, voidaan suorittaa niin sanottu sijaistiedoksianto.

Sivun alkuunSivun alkuun

5.1

Ensimmäisenä mahdollisuutena on sijaistiedoksiannon suorittaminen asunnossa, liiketiloissa tai laitoksessa (178 §). Sijaistiedoksianto voidaan suorittaa tällöin siinä tapauksessa, että henkilöä, jolle asiakirja olisi annettava tiedoksi, ei tavoiteta asunnostaan, liiketiloista tai laitoksesta, jossa hän asuu.

Sijaistiedoksianto suoritetaan luovuttamalla asiakirja jollekin seuraavista henkilöistä:

  • vastaanottajan asunnossa täysi-ikäiselle perheenjäsenelle, perheessä työtä tekevälle henkilölle tai täysi-ikäiselle vakinaiselle asuinkumppanille
  • vastaanottajan liiketiloissa siellä työskentelevälle henkilölle
  • laitoksessa sen johtajalle tai tiedoksiannon vastaanottamiseen valtuutetulle laitoksen edustajalle.

Sijaistiedoksiantoa ei saa kuitenkaan suorittaa edellä mainituille henkilöille, jos nämä ovat tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa sen henkilön vastapuolina, jolle asiakirja olisi annettava tiedoksi.

5.2

Jos sijaistiedoksiannon suorittaminen ei ole mahdollista asunnossa tai liiketiloissa, se voidaan toimittaa jättämällä asiakirja postilaatikkoon (180 §). Asiakirja on tällöin jätettävä kyseiseen asuntoon tai liiketiloihin kuuluvaan postilaatikkoon.

5.3

Jos sijaistiedoksiannon suorittaminen ei ole mahdollista siinä laitoksessa, jossa vastaanottaja asuu, tai jättämällä asiakirja postilaatikkoon, sijaistiedoksianto voidaan toimittaa tiedoksiannettavan asiakirjan tallettamisena (181 §).

Asiakirja voidaan tallettaa alioikeudessa, jonka piirissä se kunta sijaitsee, jossa tiedoksiannon olisi tapahduttava. Tallettaminen voidaan suorittaa myös tiedoksiantokunnassa sijaitsevassa postin määrittämässä paikassa silloin, kun tiedoksianto on annettu postin tehtäväksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tallettamisesta on toimitettava tiedoksiannon vastaanottajalle kirjallinen ilmoitus tavallisella kirjeellä. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus on kiinnitettävä asunnon, liiketilan tai laitoksen oveen.

Talletetun asiakirjan on oltava noudettavissa kolmen kuukauden ajan, jonka jälkeen se on palautettava takaisin lähettäjälle, jos sitä ei noudeta.

5.4

Jos vastaanottaja on kotona, mutta hän kieltäytyy vastaanottamasta asiakirjaa, on erotettava seuraavat tapaukset:

  • Jos vastaanottaja on oikeutettu kieltäytymiseen, tiedoksianto on suoritettava uudelleen pätevästi. Kieltäytyminen on oikeutettua esimerkiksi silloin, kun osoite on väärä tai vastaanottaja on yksilöity epätarkasti.
  • Jos vastaanottaja ei ole oikeutettu kieltäytymiseen, asiakirja on jätettävä asuntoon tai liiketilaan. Jos vastaanottajalle ei ole asuntoa tai liiketilaa, asiakirja on palautettava takaisin lähettäjälle (179 §).

Sijaistiedoksiannon vaikutukset alkavat sen suorittamisesta, jolloin tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen. Tämän katsotaan siis tapahtuneen kirjallisen ilmoituksen antamisella. Tällöin merkitystä ei ole sillä, saako vastaanottaja tosiasiassa asiakirjan tai tuleeko hän edes tietoiseksi sen olemassaolosta.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Kyllä. Tiedoksiannosta on laadittava todistus tätä varten varatulle lomakkeelle, joka on toimitettava viipymättä takaisin tuomioistuimelle (182 §). Todistus sisältää kaikki tarpeelliset tiedot tiedoksiannosta, erityisesti

  • tiedoksisaajana olevan henkilön yksilöinnin
  • sen henkilön yksilöinnin, jolle asiakirja toimitettiin
  • tiedoksiannon paikan ja päiväyksen sekä tuomioistuimen määräyksen osalta myös kellonajan
  • tiedoksiantajan sukunimen, etunimen ja allekirjoituksen sekä mahdollisesti tiedot tiedoksiantotehtävän saaneesta organisaatiosta tai viranomaisesta.

Jos tiedoksianto tapahtuu asianosaisten aloitteesta, todistus on toimitettava sille asianosaiselle, jonka puolesta tiedoksianto on suoritettu (193 §:n 3 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Sijaistiedoksiantoa koskevat seuraavat erityisedellytykset: Sijaistiedoksiannon syy on mainittava tiedoksiantoa koskevassa todistuksessa. Jos sijaistiedoksianto on suoritettu tallettamalla asiakirja, todistukseen on merkittävä, miten kirjallinen ilmoitus tallettamisesta on annettu. Jos asiakirjan vastaanotosta kieltäytyminen ei ole ollut oikeutettua, todistukseen on yksilöitävä kieltäytyjä ja se, onko kirje jätetty tiedoksiantopaikalle vai palautettu lähettäjälle

Tiedoksiantoa koskeva todistus ei ole tarpeen erikseen säädetyissä tapauksissa:

  • Jos tiedoksianto suoritetaan luovuttamalla asiakirja tuomioistuimen kirjaamoon, asiakirjoihin tehty tiedoksiantomerkintä käy tiedoksiantoa koskevasta todistuksesta (173 §:n toinen virke).
  • Jos asiakirja annetaan tiedoksi asianajajalle, asianajajan allekirjoittama tiedoksisaantitodistus käy kyseisestä todistuksesta (174 §:n 1 ja 4 momentti).
  • Jos tiedoksianto suoritetaan kirjatulla kirjeellä saantitodistusta vastaan, saantitodistus riittää todistukseksi (175 §:n toinen virke).
  • Edellä mainittu sääntö pätee myös silloin, kun tiedoksianto suoritetaan kirjatulla kirjeellä saantitodistusta vastaan ulkomailla (183 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentin ensimmäinen virke).
  • Jos tiedoksianto suoritetaan ulkomailla toisen valtion viranomaisten tai liittovaltion tai ulkoasianministeriön konsuliedustuston avulla, pyynnön vastaanottaneen viranomaisen antama todistus on riittävä osoitus tiedoksiannosta (183 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohta sekä 2 momentin toinen virke).

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)?

7.1

Säännösten vastainen tiedoksianto on periaatteessa tehoton, jos olennaisia säännöksiä on rikottu.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tästä perusperiaatteesta on laissa sallittu poikkeuksia tiedoksiannon tarkoituksen huomioon ottamiseksi ja sen osoittamiseksi, onko vastaanottaja saanut asianomaisen asiakirjan tiedoksi ja jos on niin milloin.

Säännöstenvastaisuuden korjaantumisen edellytyksenä on, että asiakirja on toimitettu tosiasiallisesti vastaanottajalle. Jos tämä on tapahtunut, asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi kyseisenä ajankohtana (189 §).

Tiedoksiantoa koskevien säännösten vastaisuus korjaantuu takautuvasti, eikä se ole tuomioistuimen harkinnassa. Korjaavaa vaikutusta sovelletaan myös silloin, kun tiedoksiannosta lasketaan sitovan määräajan alkaminen.

7.2

Jos vastaanottaja ei saa tiedoksiannettavaa asiakirjaa, on erotettava seuraavat kaksi tapausta:

  • Jos tiedoksianto suoritetaan olennaisten säännösten vastaisesti, korjaantuminen ei ole mahdollista. Tiedoksianto on siis tehoton, ja se on suoritettava uudestaan.
  • Jos tiedoksianto suoritetaan säännösten mukaisesti, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen. Tämä ilmenee sijaistiedoksiantoa koskevista säännöksistä. Tahaton tietämättömyys tiedoksiannosta mahdollistaa kuitenkin aikaisemman asiantilan palauttamisen riita-asioiden oikeudenkäyntilain 230 §:n ja sitä seuraavien pykälien mukaan.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Tiedoksiantomaksujen osalta on erotettava viran puolesta ja asianosaisten aloitteesta tapahtuva tiedoksianto.

Viran puolesta tapahtuvassa tiedoksiannossa peritään tiedoksisaantitodistuksin tai kirjattuna kirjeenä saantitodistusta vastaan toimitetusta tiedoksiannosta aiheutuvat postikulut periaatteessa täysimääräisinä. Oikeusviranomaisten suorittaman tiedoksiannon aiheuttamiin varsinaisiin kustannuksiin lisätään 7,50 euroa tiedoksiannolta.

Asianosaisten aloitteesta tapahtuvasta tiedoksiannosta huolehtii haastemies. Postin toimesta tapahtuvasta tiedoksiannosta haastemies perii 2,50 euron suuruisen maksun. Tämän lisäksi tulevat maksettaviksi tarvittavien jäljennösten ottamisesta ja postimaksuista aiheutuvat kulut. Jos haastemiehelle tiedoksiannettavaksi toimitettu asiakirja on todistettava oikeaksi, on maksettava erityinen asiakirjamaksu. Tämän suuruus on sivua kohti 0,50 euroa ensimmäiseltä 50 sivulta ja 0,15 euroa seuraavilta sivuilta.

Jos haastemies suorittaa tiedoksiannon henkilökohtaisesti, peritään 7,50 euron suuruinen maksu. Tällöin on korvattava lisäksi haastemiehen matkakulut, joiden suuruus vaihtelee tiedoksiannon toimittamismatkan mukaan 2,50 euron ja 10 euron välillä.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 13-06-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta