Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Ranska

Uusin päivitys: 05-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?  7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?  8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tiedoksianto (notification) on toimi, jonka avulla asiakirja saatetaan henkilön tietoon. Myös haastemies voi suorittaa tiedoksiannon. Tällöin siitä käytetään ilmaisua signification.

Tietyt asiakirjat (haasteet ja hakemusasioissa annetut ratkaisut) annetaan tiedoksi ilman haastemiestä. Ne on kuitenkin annettava haastemiehen välityksellä, jos vastaanottajaa ei ole tavoitettu.

Syy siihen, miksi oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannossa sovelletaan erityismenettelyjä on se tiedoksiannolle annettu merkitys. Tietyt määräajat, jotka on asetettu esimerkiksi tuomioistuimeen saapumiselle tai valituksen jättämiselle, alkavat kulua vasta tiedoksiannosta.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Kaikki oikeudenkäynnissä merkitykselliset asiakirjat on annettava toiselle osapuolelle tiedoksi. Näitä asiakirjoja ovat kanne, asianosaisten vaatimukset, tuomio jne.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Laissa vaaditaan, että tietyt asiakirjat on annettava toiselle osapuolelle tiedoksi haastemiehen välityksellä. Haastemiehellä, joka on oikeuslaitoksen alainen virkamies, on yksinoikeus suorittaa tiedoksiantoja (significations). Yksinoikeuden perustana on kyseisen toimen tärkeyteen liittyvät turvallisuusnäkökohdat.

Muut asiakirjat voidaan antaa muuten kuin haastemiehen välityksellä, seuraavia tiedoksiantotapoja käyttämällä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • asiakirja voidaan antaa postin kuljetettavaksi tai
  • tuomioistuimen kanslia voi antaa sen asianosaiselle allekirjoitusta tai vastaanottokuittausta vastaan.

Jos kyse on jostain Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin olevan asiakirjan tai sinne lähetettävän asiakirjan tiedoksiannosta, sovelletaan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 29. toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1348/2000.

Tämän asetuksen soveltamista varten Ranska on nimennyt haastemiehet ja tuomioistuinten kansliat toimivaltaisiksi lähettämään asiakirjoja jäsenvaltioihin. Yleensä Chambre nationale des huissiers de justice (haastemiesten kansallinen yhdistys) on toimivaltainen vastaanottamaan muista jäsenvaltioista saapuvia asiakirjoja:

Chambre nationale des huissiers de justice,

Service des actes étrangers,

44, rue de Douai,

F - 75009 Paris.

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Sen alioikeuden, jonka tuomiopiirissä asiakirjan vastaanottaja asuu, haastemies on toimivaltainen antamaan asiakirjan tiedoksi. Haastemies saapuu vastaanottajan kotiin arkipäivänä kello 6 ja 21 välillä. Jos vastaanottaja on kotona, asiakirja annetaan hänelle henkilökohtaisesti.

Postitse tapahtuva tiedoksianto tehdään suljetulla kirjekuorella. Jos tiedoksianto suoritetaan tavallisella kirjeellä, postinkantaja laittaa kirjeen vastaanottajan postilaatikkoon. Jos tiedoksianto suoritetaan kirjatulla kirjeellä vastaanottotodistuksin, postinkantaja antaa kirjeen vastaanottajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ranskan lainsäädännön mukaan tiedoksiantoja ei voida suorittaa faksilla tai sähköpostitse.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Kun kysymys on kirjatusta kirjeestä eikä vastaanottajaa tavoiteta, hänen kotiinsa jätetään ilmoitus ja lähetystä säilytetään paikallisessa postikonttorissa 15 päivän ajan hänen saatavillaan. Jos kirjettä ei noudeta tässä ajassa, se palautetaan lähettäjälle.

Kun kysymys on haastemiehen suorittamasta tiedoksiannosta eikä haastemies tavoita henkilöä, hän voi antaa jäljennöksen asiakirjasta kenelle tahansa vastaanottajan kotona olevalle henkilölle, talonmiehelle tai viime kädessä naapurille. Jos haastemies, joka on tarkistanut asiakirjan vastaanottajan koti- tai asuinpaikan, ei ole löytänyt sellaista henkilöä, joka voisi tai suostuisi vastaanottamaan asiakirjan, hän jättää sen kaupungintalolle. Vastaanottajan kotipaikan kaupungintalo säilyttää asiakirjaa kolmen kuukauden ajan.

Näissä kahdessa tapauksessa haastemiehen on jätettävä ilmoitus vastaanottajan postilaatikkoon. Jos vastaanottajaa ei löydetä ja hänen koti- ja työpaikkaansa on turhaan etsitty, haastemiehen on etsittävä vastaanottajan uutta kotipaikkaa. Hän laatii pöytäkirjan tuloksettomista etsinnöistään ja lähettää asiakirjan kirjattuna kirjeenä saantitodistuksin.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Jos tiedoksianto on suoritettu kirjattuna kirjeenä saantitodistuksin, todistuksena tiedoksiannosta on vastaanottajan allekirjoitus saantitodistuksessa, joka toimitetaan lähettäjälle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haastemiehen suorittaman tiedoksiannon osalta haastemiehen tiedoksiannosta laatimaa pöytäkirjaa pidetään pätevänä, jollei toisin todisteta.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?  

Jos laissa asetettuja edellytyksiä ja erityisesti tiedoksiantoa koskevia muotovaatimuksia ei noudateta, asiakirja voidaan julistaa mitättömäksi. Ainoastaan tuomioistuin voi antaa kyseisen mitättömyyttä koskevan ratkaisun.

Jos mitättömyys perustuu muotovirheeseen, edellytyksenä on, että se on aiheuttanut vahinkoa vastapuolelle.

Sen sijaan muotoa ja sisältöä koskevat sääntöjenvastaisuudet voidaan korjata, jos virhe korjataan.

Tuomioistuimen on viran puolesta todettava sisältöä koskevaan sääntöjenvastaisuuteen perustuva mitättömyys, kun kyse on yleistä järjestystä koskevasta määräyksestä. Muissa tapauksissa mitättömyysväitteen voi esittää vain asianomainen osapuoli.

Kun tuomioistuimen kanslian on annettava asiakirja tiedoksi osapuolelle ja kirje palautetaan kansliaan, koska sitä ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle (kuoressa on merkintä ”ei asu tässä osoitteessa” tai kirjattua kirjettä ei voitu toimittaa perille), kanslia kutsuu osapuolen saapumaan tuomioistuimeen haastemiehen välityksellä.

Jos asiakirjaa ei ole saatu annettua kenellekään tiedoksi, oikeudenkäyntiä jatketaan. Jos tuomio annetaan yksipuolisena, osapuolella on mahdollisuus vastustaa sitä pyytämällä asian käsittelyä uudelleen samassa tuomioistuimessa.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?  

Postin välityksellä suoritettu tiedoksianto maksaa postimaksun verran. Haastemiehillä on omat maksutaulukkonsa.

Tuomioistuimen kansliassa suoritetut tiedoksiannot ovat ilmaisia. Muut tiedoksiannot ja haastemiehen suorittamat tiedoksiannot maksaa se, joka tiedoksiantoa pyytää, jollei hän ole oikeutettu oikeusapuun, jolloin valtio maksaa ennakkoa tiedoksiantomaksuista. Oikeudenkäynnin lopussa tuomioistuin määrää kustannukset yleensä häviäjän maksettavaksi, jollei oikeudenmukaisuussyistä tai osapuolen taloudellisen tilanteen vuoksi päädytä muuhun ratkaisuun.

Lisätietoja

  • Ranskan oikeusministeriö français 
  • Légifrance français : Ranskan lainsäädännön keskeistä tietoa
  • Haastemiesten kansallinen yhdistys français 
    • Service des actes étrangers,

      44, rue de Douai,

      F - 75009 Paris

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta