Asiakirjojen tiedoksianto - Suomi

	SISÄLLYSLUETTELO
1.	Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?
2.	Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?
3.	Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?
4.	Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?
5.	Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?
6.	Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?
7.	Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?
8.	Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tiedoksiannolla tarkoitetaan tietylle henkilölle todistettavasti ja laissa säädettyä muotoa noudattaen annettua ilmoitusta. Tiedoksiantoa koskevien säännösten tarkoituksena on varmistaa, että tiedoksianto asianomaiselle henkilölle on uskottavasti tapahtunut ja että se on todistettavissa.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Asiakirjat ovat pääsääntöisesti oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja kuten haasteita ja lausumapyyntöjä. Edellytys todisteellisesta tiedoksiannosta voi koskea myös muita kuin oikeudenkäyntiasiakirjoja, esimerkiksi testamenttia.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Oikeudenkäyntiasiassa tiedoksiannosta huolehtii yleensä tuomioistuin. Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä uskoa tiedoksiannosta huolehtimisen asianosaiselle, jos tuomioistuin katsoo siihen olevan perusteltua aihetta.

Muissa asioissa tiedoksiannosta huolehtii se, jonka intressissä tiedoksianto on.

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta oikeudenkäyntiasiassa, tiedoksianto tapahtuu ensisijaisesti postitse. Kirje voi saapua joko saantitodistuksella postiin tai suoraan kotiin, jolloin kuoressa oleva vastaanottotodistus on palautettava tuomioistuimeen. Muun oikeudenkäyntiasiakirjan kuin haasteen tiedoksianto voidaan toimittaa myös lähettämällä asiakirja tavallisena kirjeenä asianosaisen tuomioistuimelle ilmoittamaan osoitteeseen. Jos on todennäköistä, ettei tiedoksianto onnistu postitse, tai jos tiedoksiannosta huolehtiminen on annettu asianosaiselle, tiedoksiannon toimittaa haastemies.

Sivun alkuun

Muiden asiakirjojen kuin oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiantoja toimittaa haastemies viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Siviiliasiassa haaste voidaan antaa tiedoksi siten, että asiakirjat ottaa vastaan tätä tehtävää varten valtuutettu henkilö. Jos kysymys on oikeudenkäynnin aikana tapahtuvan muun asiakirjan kuin haasteen tiedoksiannosta ja sitä, jolle asiakirja on osoitettu edustaa asiassa asiamies, tiedoksianto voidaan toimittaa asiamiehelle. Asiakirja, jossa joku on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan tuomioistuimeen tai muuten suorittamaan jotain henkilökohtaisesti, on kuitenkin annettava tiedoksi hänelle itselleen.

Jos henkilö, jonka asuinpaikka Suomessa on tiedossa, välttelee tiedoksiantoa, haastemies voi suorittaa tiedoksiannon ns. sijaistiedoksiantona. Asiakirjat luovutetaan tällöin jollekin samaan talouteen kuuluvalle 15 vuotta täyttäneelle tai jos tiedoksiannon vastaanottaja harjoittaa liikettä, jollekin hänen liikkeensä palveluksessa olevalle. Jollei tällaisiakaan henkilöitä tavata, asiakirjat voidaan luovuttaa poliisiviranomaiselle. Haastemiehen on lähetettävä postitse tästä ilmoitus vastaanottajalle.

Jollei tiedoksiannon vastaanottajan olinpaikasta saada tietoa, tuomioistuin huolehtii tiedoksiannon toimittamisesta kuuluttamalla. Tällöin ilmoitus asiasta julkaistaan virallisessa lehdessä ja tuomioistuimen harkinnan mukaan myös sanomalehdessä. Lisäksi asiakirjat asetetaan nähtäville tuomioistuimen ilmoitustaululle.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Haastemies antaa suorittamastaan tiedoksiannosta todistuksen. Myös postitiedoksiannosta saadaan todistus.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos tiedoksianto on toimitettu virheellisesti ja asianosainen ei saavu tuomioistuimeen tai ei anna häneltä pyydettyä kirjallista vastausta, tiedoksianto on toimitettava uudelleen. Uutta tiedoksiantoa ei kuitenkaan tarvitse suorittaa, jos virhe on vähäinen.

Jos asianosainen tekee väitteen siitä, että tiedoksianto on toimitettu virheellisesti, asian käsittelyä on lykättävä, jollei sitä tapahtuneen virheen vähäisyyden vuoksi ole pidettävä tarpeettomana.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Haastemiehen suorittama tiedoksianto maksaa 25 euroa.

Maksua ei kuitenkaan peritä silloin, kun tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta. Maksua ei peritä myöskään ulkomaan viranomaiselle virka-apuna suoritetusta tiedoksiannosta. Laissa on säädetty myös eräitä muita poikkeuksia maksuvelvollisuuteen.