Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Tanska

Uusin päivitys: 18-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Tanska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Onko olemassa vaihtoehtoisia tiedoksiantotapoja? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tiedoksianto tarkoittaa, että asiakirja lähetetään tai toimitetaan henkilölle, jolle se on tarkoitettu, ja että on todiste siitä, että kyseinen henkilö on vastaanottanut asiakirjan tai että tiedoksiantolainsäädäntöä on noudatettu. Tiedoksiannosta on säännöksiä siksi, että tuomioistuimet voivat olla varmoja siitä, että asiakirja on saavuttanut vastaanottajan. Tärkeimmät tiedoksiantoa koskevat säännökset ovat oikeudenkäyntilaissa (lov om rettens pleje).

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Siviiliasioissa kaikki oikeudenkäyntiasiakirjat on annettava tiedoksi, ellei oikeudenkäyntilaissa ole muuta säädetty. Haaste on annettava tiedoksi vastaajalle. Haastetiedoksiannolla varmistetaan, että vastaajan on mahdollista tutustua kantajan vaatimuksiin ja niiden perusteisiin.

Lisäksi laissa on säädetty tiedoksiannosta tietyissä erityistapauksissa. Esimerkkinä voidaan mainita, että jos velkoja hakee velallista konkurssiin, tämä on annettava velalliselle todisteellisesti tiedoksi. 

Tuomioita ja päätöksiä ei siviiliasioissa anneta tiedoksi. Jos asianosainen ei ole paikalla, kun tuomio tai päätös julistetaan, asianosaiselle lähetetään tuloste oikeuden ratkaisusta.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Tuomioistuimet vastaavat oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Asiaa käsittelevä tuomioistuin päättää, miten tiedoksianto toteutetaan. Tiedoksianto voidaan toteuttaa kolmella eri tavalla: kirjetiedoksiantona, postitiedoksiantona tai haastemiehen toimittamana. Kirjetiedoksiannossa tiedoksiannettavasta asiakirjasta lähetetään tai toimitetaan asianosaiselle kaksi kappaletta. Tätä pyydetään vahvistamaan asiakirjan vastaanotto toiseen kappaleeseen ja lähettämään se takaisin tuomioistuimeen. Postitiedoksiannossa asiakirja lähetetään postitse ja luovutetaan vastaanottajalle saantitodistusta vastaan. Tiedoksiannon voi toimittaa myös haastemies. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, asiakirja voidaan tilanteen mukaan antaa tiedoksi myös henkilölle, joka kuuluu samaan talouteen, tai vastaanottajan työnantajalle tai työntekijälle.

5. Onko olemassa vaihtoehtoisia tiedoksiantotapoja?

Kirjetiedoksiannon, postitiedoksiannon ja haastemiehen toimittaman tiedoksiannon lisäksi asiakirja voidaan tietyissä tapauksissa antaa tiedoksi julkaisemalla ilmoitus virallisessa lehdessä (Stadstidende).

Tätä tiedoksiantotapaa voidaan käyttää, jos vastaanottajan asuin- tai olinpaikka tai työpaikka Tanskassa ei ole tiedossa. Lisäksi tiedoksianto voidaan julkaista virallisessa lehdessä, jos vastaanottajan kotipaikka on ulkomailla ja ulkomainen viranomainen kieltäytyy toteuttamasta tiedoksiantopyyntöä tai jättää sen toteuttamatta.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Postitiedoksiannosta on todisteena saantitodistus. Jos haastemies toimittaa tiedoksiannon, hän laatii asiakirjan, jossa hän todistaa, että asiakirja on annettu vastaanottajalle tiedoksi. Kirjetiedoksiannossa asiakirjan kappale, jonka vastaanottaja allekirjoittaa ja palauttaa tuomioistuimelle, on todisteena asiakirjan vastaanottamisesta.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Jos tuomioistuin toteaa asian käsittelyn yhteydessä, että haastetta ei ole annettu tiedoksi oikealle henkilölle tai oikealla tavalla, se ei voi antaa yksipuolista tuomiota, jos vastaaja on antanut vastineensa poissaolevana tai jäänyt pois oikeuden istunnosta. Asian käsittelyä on tällaisessa tapauksessa lykättävä, jotta haaste voidaan antaa asianmukaisesti tiedoksi, tai asia on jätettävä käsittelemättä.

Jos asianomainen on vastaanottanut tiedoksiannettavan asiakirjan, katsotaan tiedoksiannon tapahtuneen, vaikka tiedoksianto ei olisi toteutunut oikeudenkäyntilain tiedoksiantosäännösten mukaisesti.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Siviiliasioissa maksetaan oikeudenkäyntimaksu, kun asia pannaan tuomioistuimessa vireille. Oikeudenkäyntimaksun suuruus määräytyy yleensä riita-arvon perusteella. Tiedoksiannosta ei peritä maksua.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Tanska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta