Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Tšekki

Uusin päivitys: 19-12-2008
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. jos asiakirja on annettu tiedoksi kolmannelle)? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Asiakirjojen tiedoksianto on yksi tuomioistuimen oikeudenkäynnin aikana toteuttamista prosessitoimista. Tuomioistuin toimittaa oikeudenkäynnin yhteydessä asianosaisille, oikeudenkäyntiin osallistuville henkilöille ja muille henkilöille eri asiakirjoja (esim. kanne, haaste tai tuomion kirjallinen tiedoksianto).

Oikeusvarmuuden säilyttämiseksi ja asianosaisten suojelemiseksi asiakirjojen tiedoksiannolla on merkittäviä prosessuaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi vain asianmukaisesti tiedoksiannettu tuomio voi saada lainvoiman ja vaikuttaa sitovasti oikeussuhteisiin, joihin se liittyy.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Lain 99/1963 (siviiliprosessilain) mukaan asiakirjat annetaan tiedoksi niiden luonteesta riippuen joko henkilökohtaisesti tai postitse. Henkilökohtaisesti annetaan tiedoksi asiakirjat, joista niin säädetään laissa (esim. kanne vastaajalle ja tuomio asianosaisille) tai jos oikeuden puheenjohtaja niin päättää yksittäisessä tapauksessa. Kaikki muut asiakirjat toimitetaan postitse.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta huolehtivat tuomioistuimet ja tiedoksiantavat viranomaiset (oikeuden haastemiehet, oikeuden järjestysmiehet, tuomioistuimen valtuuttamat ulosottomiehet, postin asiamiehet, Tšekin poliisiviranomaiset, Tšekin vankilaviranomaiset, hoito- ja erityiskoulutuslaitokset, alueelliset sotilasviranomaiset, sisäministeriö ja oikeusministeriö).

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Jos asiakirjoja ei anneta tiedoksi oikeuden istunnon tai muun tuomioistuinmenettelyn yhteydessä, ne annetaan tiedoksi tiedoksiantavan viranomaisen välityksellä, julkisen tietoverkon kautta tai virallisella ilmoitustaululla.

Tiedoksianto tapahtuu joko henkilökohtaisesti tai postitse. Sijaistiedoksianto ei ole mahdollinen tapauksissa, joista säädetään erikseen laissa, eikä tapauksissa joissa asiakirjat on annettava tiedoksi henkilökohtaisesti tai joissa tuomioistuin on niin määrännyt.

Vastaanottaja voi valita asiakirjojen tiedoksiantoa varten osoitteen Tšekissä, joka hänen on ilmoitettava tuomioistuimelle.

Asiakirjat voidaan antaa tiedoksi asianosaisten edustajille (valtakirjan perusteella) tai edunvalvojille (jos edunvalvoja on määrätty). Jos asiakirjan tiedoksiantoon liittyy vaikeuksia, oikeuden puheenjohtaja voi määrätä asianosaisen nimeämään edustajan tiedoksiantoa varten, lukuun ottamatta tapauksia, joissa asiakirja on toimitettava ulkomaille.

Asiakirjojen tiedoksianto julkisen tietoverkon välityksellä on mahdollista, jos vastaanottajalla on varmennettu sähköinen allekirjoitus ja valmiudet kommunikoida internetin välityksellä ja jos hän haluaa käyttää tällaista tiedoksiantotapaa. Tätä tiedoksiantotapaa käytettäessä tuomioistuin pyytää vastaanottajaa vahvistamaan tiedoksiannon kolmen päivän kuluessa asiakirjan toimittamisesta lähettämällä dataviestin, joka on varustettu hänen varmennetulla sähköisellä allekirjoituksellaan. Muussa tapauksessa tiedoksianto on pätemätön.

Sivun alkuunSivun alkuun

Siviiliprosessilaissa erotetaan toisistaan tiedoksianto luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille:

Tiedoksianto luonnollisille henkilöille: Asiakirjat voidaan antaa tiedoksi luonnollisille henkilöille kotiosoitteeseen, toimipaikkaan (liikepaikkaan), työpaikalle tai osoitteeseen, jossa henkilö oleskelee tai jonka hän on ilmoittanut tiedoksianto-osoitteeksi. Tiedoksiantava viranomainen voi antaa asiakirjan tiedoksi luonnolliselle henkilölle edellä mainittujen osoitteiden lisäksi myös mihin tahansa muuhun paikkaan, josta hänet voidaan tavoittaa.

Tiedoksianto oikeushenkilöille toimitetaan sen virallisen toimipaikan osoitteeseen, joka on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun viralliseen rekisteriin, tai osoitteeseen, jossa oikeushenkilöllä on tosiasiallinen toimipaikkansa. Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa asiakirjan tiedoksi myös muuhun Tšekissä sijaitsevaan osoitteeseen, jonka oikeushenkilö on ilmoittanut tuomioistuimelle. Tiedoksiannetun asiakirjan voivat oikeushenkilön puolesta vastaanottaa henkilöt ja elimet, joilla on valtuudet toimia sen puolesta, sen nimeämät työntekijät (tai jäsenet) tai muut luonnolliset henkilöt, jotka oikeushenkilö on tähän valtuuttanut. Jos ei voida tavoittaa ketään, joka on valtuutettu vastaanottamaan asiakirja, asiakirja jätetään samoin ehdoin ja samoin seurauksin kuin luonnollisille henkilöille.

Tiedoksianto muille henkilöille. Asianajajien, julkisten notaarien ja muiden oikeusalan ammattilaisten osalta määrätään erikseen, kenellä heidän toimistossaan on valtuudet ottaa vastaan tiedoksiantoja. Samoin valtion viranomaisille, valtiolle, kunnille ja korkeammille alueellisille itsehallintoyksiköille tiedoksiannettavien asiakirjojen osalta määrätään erikseen, kenellä on valtuudet ottaa tiedoksianto vastaan. Näiden oikeussubjektien osalta ei ole säädetty sijaistiedoksiannosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Erityinen tiedoksiantotapa on asiakirjojen asettaminen viralliselle ilmoitustaululle. Tätä tapaa käytetään, jos niin säädetään laissa. Tällöin päätös tai muu asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi viidentenätoista päivänä sen asettamisesta viralliselle ilmoitustaululle.

Lisäksi lakisääteisiä tietoja julkistetaan myös oikeuden ilmoituksina virallisessa lehdessä (Obchodní věstník).

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Tiedoksianto voi olla henkilökohtainen tai postitiedoksianto:

  • jos kyseessä on postitiedoksianto, asiakirja voidaan toimittaa toiselle soveltuvalle luonnolliselle henkilölle, joka asuu tai toimii tiedoksianto-osoitteessa tai työskentelee siellä tai sen läheisyydessä ja joka tuntee vastaanottajan ja suostuu toimittamaan asiakirjan edelleen hänelle. Kyseessä ei saa kuitenkaan olla henkilö, jonka edut eriävät, sillä muutoin tiedoksianto on pätemätön. Jos soveltuvaa henkilöä ei ole tai asiakirjaa ei voida toimittaa hänelle, asiakirja jätetään tuomioistuimen tai postin huostaan ja vastaanottajalle ilmoitetaan asiasta. Jos vastaanottaja ei nouda asiakirjaa kolmen päivän kuluessa ilmoituksesta, pätee ns. fiktiivinen tiedoksianto, jolloin asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi määräajan viimeisenä päivänä.
  • henkilökohtainen tiedoksianto. Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, tiedoksiantava viranomainen säilyttää asiakirjan hallussaan ja pyytää vastaanottajaa noutamaan sen. Jos vastaanottaja ei nouda asiakirjaa kymmenen päivän kuluessa, se katsotaan tiedoksiannetuksi määräajan viimeisenä päivänä.

Jos asianosainen kieltäytyy ottamasta asiakirjaa vastaan, se katsotaan tiedoksiannetuksi päivänä, jona kieltäytyminen on tapahtunut. Vastaanottajalle on ilmoitettava tästä seurauksesta. Samoin menetellään, jos vastaanottaja kieltäytyy todistamasta henkilöllisyyttään pyydettäessä tai kieltäytyy tarvittavasta yhteistyöstä, jota tiedoksiannon asianmukainen toimittaminen edellyttää. Tällöinkin vastaanottajalle on ilmoitettava asianmukaisesti seurauksista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos asianosaisella on edustaja, jolla on asianajovaltakirja, asiakirjat annetaan tiedoksi vain tälle edustajalle (esim. asianajajalle). Asianosaiselle asiakirja annetaan tiedoksi edustajan lisäksi vain siinä tapauksessa, että hänen on tehtävä oikeudenkäynnissä jotain henkilökohtaisesti (esim. tultava oikeuden istuntoon, jotta häntä voidaan kuulla).

Jos asianosaiselle on määrätty edunvalvoja, tiedoksianto toimitetaan vain tälle edunvalvojalle, jollei laissa toisin säädetä. Edunvalvoja määrätään muun muassa asianosaiselle, jonka asuinpaikka on tuntematon, asianosaiselle, jolle ei voida toimittaa tiedoksiantoa annettuun osoitteeseen ulkomailla, oikeushenkilölle, joka ei voi osallistua oikeudenkäyntiin asianosaisena jne.

Asianosainen, jolla ei ole edustajaa, voidaan määrätä nimeämään edustaja asiakirjojen vastaanottamista varten, jos niiden tiedoksianto suoraan asianosaiselle on liian hankalaa tai johtaa viiveisiin (tätä ei kuitenkaan voida edellyttää, jos asiakirjat on toimitettava ulkomaille). Jos asianosainen ei nimeä tällaista edustajaa, hänelle osoitetut asiakirjat jätetään tuomioistuimen huostaan ja katsotaan tiedoksiannetuiksi.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Jos tuomioistuin antaa asiakirjan tiedoksi oikeuden istunnon tai muun oikeuden toimenpiteen yhteydessä, tiedoksianto merkitään istuntopöytäkirjaan tai muusta oikeuden toimenpiteestä laadittuun pöytäkirjaan. Pöytäkirjassa mainitaan muiden seikkojen ohella, miten asiakirja annettiin tiedoksi. Pöytäkirjan allekirjoittaa sekä tiedoksiantaja että asiakirjan vastaanottaja.

Muissa tapauksissa oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannosta on todisteena vastaanottotodistus, jolla tiedoksiantava viranomainen vahvistaa asiakirjan tiedoksiantaminen. Kyse on virallisen kirjekuoren erotettavasta osasta, joka tiedoksiannon jälkeen palautetaan täytettynä tuomioistuimelle. Vastaanottotodistuksessa olevat tiedot katsotaan oikeiksi, ellei muuta osoiteta.

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. jos asiakirja on annettu tiedoksi kolmannelle)?

Tiedoksianto muutoin kuin laissa säädetyllä tavalla on pätemätön eikä sillä ole oikeudellisesti sitovia vaikutuksia. Sijaistiedoksiannon mahdollisuuteen liittyen katso vastaus kysymykseen 5.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Oikeudenkäyntiasiakirjojen tiedoksiannon maksut ovat oikeudenkäynnin kustannuksia. Asianosaiset eivät siis maksa suoraan tiedoksiannosta.

Edellä mainittuja tiedoksiantoa koskevia Tšekin säännöksiä muutetaan todennäköisesti merkittävästi vuonna 2008. Tehdyistä muutoksista ilmoitetaan tällä sivulla.

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-12-2008

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta