Euroopan komissio > EOV > Asiakirjojen tiedoksianto > Belgia

Uusin päivitys: 01-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Asiakirjojen tiedoksianto - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä? 1.
2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi? 2.
3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta? 3.
4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi? 4.
5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)? 5.
6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus? 6.
7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi? 7.
8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon? 8.

 

1. Mitä tiedoksianto käytännössä tarkoittaa? Miksi asiakirjojen tiedoksiantoa varten on erityisiä sääntöjä?

Tuomioistuimessa vireillepantavien asioiden yhteydessä viestintä on erittäin tärkeää. Oikeudenkäynnin osapuolten ja tuomarin on ehdottoman tärkeää saada tieto siitä, mitä kantaja vaatii, mitä seikkoja vastaaja esittää asiansa tueksi, mitä menettelyyn kuuluu ja mikä tuomioistuimen päätös on. Sen osapuolen, joka ei hyväksy tuomioistuimen päätöstä ja valittaa siitä ylempään tuomioistuimeen, on tiedotettava tästä muille osapuolille. Tiedottaminen tapahtuu asiakirjojen (esim. haasteet, kannekirjelmät, päätelmät, tuomiot, valitukset ym.) tiedoksiannon ja toimittamisen kautta. Tässä yhteydessä ei käsitellä näitä asiakirjoja, vaan sitä, millä tavoin ne annetaan tiedoksi oikeudenkäynnin osapuolille ja tarpeen mukaan tuomioistuimille. Tiedoksiantoa koskevat säännöt sisältyvät Belgian prosessilain 32–47 §:ään (ks. oikeusministeriön verkkosivustolla Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands osio Rechtsbronnen (oikeuslähteet) -> geconsolideerde wetgeving: juridische aard = gerechtelijk wetboek, woord(en) = eerste deel algemene beginselen tai Service public fédéral Justice osio Sources de droit (oikeuslähteet) -> législation consolidée: nature juridique = code judiciaire, mot(s) = principes généraux).

Sivun alkuunSivun alkuun

Belgiassa tehdään asiakirjan tiedoksiantotapaan liittyen ero asiakirjan toimittamisen/tiedoksi antamisen (kennisgeving) ja asiakirjan tiedoksi antamisen (betekening) välillä (suomen kielessä tätä eroa ei ole).

Asiakirjan tiedoksiantaminen (betekening) merkitsee asiakirjan antamista tiedoksi toiselle henkilölle valtion virkamiehen välityksellä. Belgiassa tästä huolehtii haastemies (gerechtsdeurwaarder, huissier de justice). Asiakirjan tiedoksiantaminen (betekening) tarkoittaa käytännössä sitä, että haastemies toimittaa kyseiselle toiselle henkilölle haasteasiakirjan muodossa oikeaksi todistetun jäljennöksen tiedoksi annettavasta asiakirjasta.

Asiakirjan toimittaminen/tiedoksiantaminen (kennisgeving) tarkoittaa edellisestä poiketen joko alkuperäisen oikeudenkäyntiasiakirjan tai sen jäljennöksen toimittamista postitse (eikä siis valtion virkamiehen välityksellä).

Asiakirjan tiedoksiantaminen tapahtuu yleensä haastemiehen välityksellä (betekening). Asiakirjan toimittamista/tiedoksiantamista (kennisgeving) käytetään tietyissä laissa määrätyissä tapauksissa.

2. Mitkä asiakirjat on annettava todisteellisesti tiedoksi?

Laissa määrätään, mihin asiakirjoihin sovelletaan asiakirjojen tiedoksiantoa (betekening) tai niiden toimittamista/tiedoksiantoa (kennisgeving). Asiakirjojen suuren määrän vuoksi niistä ei voida antaa täydellistä luetteloa. Niihin kuuluvat mm. haasteet, hakemukset, tuomiot, hakemukset muutoksenhausta, vastalauseet ym.

3. Kuka huolehtii asiakirjan tiedoksiannosta?

Asiakirja annetaan tiedoksi (betekening) toimittamalla haasteasiakirja. Tästä huolehtii haastemies.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen kirjaaja (ja harvoissa tapauksissa syyttäjävirasto) huolehtii asiakirjan toimittamisesta/tiedoksiannosta (kennisgeving) tuomioistuimen kirjelmän (erityinen kirjattu kirje, johon liittyy vastaanottoilmoitus) muodossa tai tavallisena kirjeenä taikka kirjattuna kirjeenä. Tuomioistuimen kirjelmää koskevat säännöt ovat Belgian prosessilain 46 §:ssä. Sen jälkeen kun 20. lokakuuta 2000 annettu laki televiestintävälineiden ja sähköisen allekirjoituksen käyttöönotosta tuomioistuinkäsittelyssä ja tuomioistuimen ulkopuolisessa käsittelyssä tulee voimaan, asiakirjat voidaan antaa tiedoksi myös faksilla tai sähköpostitse.

4. Miten asiakirja yleensä annetaan tiedoksi?

Kun asiakirja annetaan tiedoksi (betekening), haastemies toimittaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti oikeaksi todistetun jäljennöksen asiakirjasta (haasteasiakirja). Tästä määrätään Belgian prosessilain 32 §:ssä. Samassa pykälässä määrätään myös siitä, että mikäli vastaanottaja kieltäytyy ottamasta asiakirjan jäljennöstä vastaan, haastemiehen on kirjattava kieltäytyminen alkuperäiseen asiakirjaan ja asiakirja katsotaan annetun tiedoksi vastaanottajalle.

Jos asiakirja annetaan tiedoksi oikeushenkilölle (esim. valtio, kunta, osakeyhtiö tai rajavastuuyhtiö) ei asiakirjan tiedoksiantaminen henkilökohtaisesti tietylle henkilölle (eli oikeaksi todistetun jäljennöksen toimittaminen) ole fyysisesti mahdollista. Belgian prosessilain 34 §:ssä tämä ongelma on ratkaistu määräyksellä, jonka mukaan asiakirja katsotaan toimitetuksi tietylle henkilölle (betekening), kun sen jäljennös toimitetaan sellaiselle elimelle tai nimetylle henkilölle, jolla lain, organisaation sääntöjen tai voimassa olevan valtuutuksen nojalla on oikeus yksin tai yhdessä muiden kanssa edustaa asianomaista oikeushenkilöä oikeudessa. 

Sivun alkuunSivun alkuun

Kuten edellä todettiin, asiakirjan toimittaminen/tiedoksianto (kennisgeving) tapahtuu kirjeen, kirjatun kirjeen tai tuomioistuimen kirjelmän muodossa ja tulevaisuudessa se voi tapahtua myös faksilla tai sähköpostitse.

5. Mitä tapahtuu, jos asiakirjaa ei voida poikkeuksellisesti antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (esim. jos hän ei ole kotona)?

Belgian prosessilain 35 §:ssä määrätään, että jos asiakirjaa ei voida antaa vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (betekening), se annetaan tiedoksi vastaanottajan asuinpaikassa tai jos sellaista ei ole, vastaanottajan kotipaikassa. Oikeushenkilölle asiakirja annetaan tiedoksi joko päätoimipaikassa tai hallinnollisessa toimipaikassa.

Asuinpaikka ja kotipaikka määritellään prosessilain 36 §:ssä. Asuinpaikalla tarkoitetaan kuntaa, jossa henkilö on kirjoilla ja joka on hänen pääasiallinen asuinpaikkansa. Kotipaikalla tarkoitetaan muuta sijoittautumispaikkaa, kuten kyseisen henkilön toimiston tai yrityksen sijoittautumispaikkaa.

Kenelle asiakirja annetaan näissä tapauksissa tiedoksi? Prosessilain 35 §:ssä määrätään, että asiakirjan jäljennös annetaan sukulaiselle, avioliiton kautta sukua olevalle henkilölle tai vastaanottajan palvelushenkilöstön jäsenelle tai työntekijälle.

Sitä ei saa antaa alle kuusitoistavuotiaalle lapselle.

Prosessilain 44 §:ssä määritellään muut muodollisuudet sellaisia tilanteita varten, joissa asiakirjaa ei anneta tiedoksi vastaanottajalle henkilökohtaisesti: asiakirjan jäljennös annetaan suljetussa kirjekuoressa, jonka sulkemiskohdassa on haastemiehen virallinen leima, vastaanottajan suku- ja etunimi ja asuinpaikka sekä merkintä "Pro Justitia – Dadelijk af te geven". Kirjekuoreen ei saa tehdä muita merkintöjä. Haasteasiakirjassa ja asiakirjan jäljennöksessä ilmoitetaan, että kaikki nämä muodollisuudet on täytetty. Jos haasteasiakirja koskee useampaa henkilöä, joilla on sama asuinpaikka tai jos sellaista ei ole, sama kotipaikka, ja se toimitetaan yhdelle heistä, asiakirjan jäljennöksiä ei kuitenkaan anneta suljetussa kirjekuoressa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Joskus asiakirjaa ei voida antaa tiedoksi vastaanottajalle henkilökohtaisesti eikä myöskään hänen asuin- tai kotipaikassaan. On mahdollista, ettei haastemies löydä tiedoksiannettavan asiakirjan vastaanottajaa tai että hän ei tapaa vastaanottajan asuin- tai kotipaikassa ketään (esim. sukulaista, avioliiton kautta sukua olevaa henkilöä ym.), jolle asiakirja voitaisiin antaa tiedoksi. Tätä koskevat määräykset sisältyvät prosessilain 37 §:ään (rikosasiat) ja 38 §:ään (muut asiat).

Prosessilain 37 §:ssä määrätään, että jos rikosasiaa koskevaa haasteasiakirjaa ei voida antaa tiedoksi 35 §:n mukaisesti, haasteasiakirjan jäljennös annetaan tiedoksi poliisilaitoksella (komisariolle) tai jos sellaista ei ole, kunnanvirastossa (kunnanjohtajalle, kunnan hallintovirkamiehelle tai toimivaltaiselle virkamiehelle). Haastemies jättää vastaanottajan asuinpaikassa, tai jos sellaista ei ole, hänen kotipaikassaan suljetussa kirjekuoressa haasteasiakirjaa koskevan ilmoituksen. Siinä ilmoitetaan asiakirjan toimittamisesta ja siitä, mistä sen voi noutaa.

Päätoimipaikan, poliisikomisarion, kunnanjohtajan, kunnan hallintovirkamiehen tai toimivaltaisen virkamiehen on toteutettava tarvittavat toimet, jotta haasteasiakirjan jäljennös toimitetaan mahdollisimman nopeasti asianomaiselle.

Niiden on viipymättä ilmoitettava haasteasiakirjan tiedoksiantoa pyytäneelle syyttäjävirastolle siitä, milloin (päivämäärä) haasteasiakirjan jäljennös on annettu vastaanottajalle tai jollekin prosessilain 35 §:ssä tarkoitetulle henkilölle tai miksi jäljennöstä ei ole voitu toimittaa.

Tätä varten haastemies täyttää lomakkeen, jossa ilmoitetaan toimivaltainen tuomioistuin, asian käsittelypäivä tai tuomion antamispäivä, syyttäjäviranomainen, jolle asiasta on ilmoitettava, sekä sen henkilön nimi ja osoite, jolle haasteasiakirjan jäljennös on annettava. Haastemies laittaa lomakkeen samaan kirjekuoreen, jonka hän antaa päätoimipaikalle, poliisikomisariolle, kunnanjohtajalle, kunnan hallintovirkamiehelle tai toimivaltaiselle virkamiehelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haasteasiakirjan jäljennös toimitetaan poliisikomisariolle, kunnanjohtajalle, kunnan hallintovirkamiehelle tai toimivaltaiselle virkamiehelle taikka haasteasiakirjan varsinaiselle vastaanottajalle tai jollekin prosessilain 35 §:ssä tarkoitetulle henkilölle maksutta.

Prosessilain 38 §:ssä määrätään, että jos muuta kuin rikosasiaa koskevaa haasteasiakirjaa ei voida antaa tiedoksi 35 §:n mukaisesti, haastemies jättää vastaanottajan asuinpaikassa, tai jos sellaista ei ole, hänen kotipaikassaan suljetussa kirjekuoressa haasteasiakirjan jäljennöksen, jonka yhteydessä ilmoitetaan prosessilain 44 §:n ensimmäisessä kohdassa vaaditut tiedot. Näihin tietoihin kuuluvat seuraavat: kirjekuoren sulkemiskohtaan lyöty haastemiehen virallinen leima, vastaanottajan suku- ja etunimi ja asuinpaikka sekä merkintä "Pro Justitia – Dadelijk af te geven". Kirjekuoreen ei saa tehdä muita merkintöjä.

Haastemies merkitsee alkuperäiseen haasteasiakirjaan ja tiedoksiannettuun haasteasiakirjan jäljennökseen sen jättöpäivän, kellonajan ja paikan. Viimeistään ensimmäisenä työpäivänä haasteen toimittamisen jälkeen haastemies lähettää vastaanottajan asuinpaikkaan, tai jos sellaista ei ole, hänen kotipaikkaansa haastemiehen allekirjoittaman kirjatun kirjeen. Kirjeessä ilmoitetaan päivämäärä ja kellonaika, jolloin asiakirja on toimitettu. Lisäksi siinä ilmoitetaan, että vastaanottaja tai hänen kirjallisesti valtuuttamansa henkilö voivat noutaa haasteasiakirjan oikeaksi todistetun jäljennöksen haastemiehen toimistosta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun haasteasiakirja on toimitettu tiedoksi. Jos vastaanottaja on ilmoittanut asuinpaikkaa koskevasta osoitteenmuutoksesta, kolmannessa kohdassa tarkoitettu kirjattu kirje lähetetään vastaanottajan uuteen osoitteeseen siinä kunnassa, jossa hän on kirjoilla. Kirjeessä ilmoitetaan haastemiehen nimi ja hänen toimistonsa osoite ja puhelinnumero sekä toimiston aukioloajat.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun paikalla on todettu, että haasteasiakirjaa on käytännössä mahdotonta antaa tiedoksi jättämällä sen jäljennös vastaanottajan asuinpaikkaan, tai jos sellaista ei ole, hänen kotipaikkaansa, tällöin haasteasiakirja annetaan tiedoksi toimittamalla sen jäljennös asianomaisen tuomiopiirin syyttäjälle. Alkuperäisessä asiakirjassa ja sen jäljennöksessä ilmoitetaan ne olosuhteet, joiden vuoksi asiakirja on annettava syyttäjälle tiedoksi. Sama koskee tilanteita, joissa tiedoksiannettavan haasteasiakirjan vastaanottaja on selvästikin muuttanut asuinpaikakseen ilmoittamasta asunnosta kirjoittautumatta uuteen asuinpaikkaansa. Syyttäjän pyynnöstä toteutetaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että haasteasiakirjan jäljennös toimitetaan mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle.

Asiakirjan tiedoksiantoon vastaanottajille, joiden tunnettu asuin- tai kotipaikka on ulkomailla, voidaan Belgiassa soveltaa kolmea järjestelmää: asiakirjan tiedoksianto (betekening) tai asiakirjan toimittaminen/tiedoksianto (kennisgeving) tapahtuu EU:n asetuksen (ks. neuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa) mukaisesti, sopimuksen perusteella (mm. 15. marraskuuta 1965 tehty Haagin sopimus, kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi English - français) tai tiedoksiantoon sovelletaan muuta menettelyä. Tässä tarkastellaan ainoastaan viimeksi mainittua tapausta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tapauksista, joihin sovelletaan muuta kuin asetuksen tai sopimuksen mukaista menettelyä, määrätään prosessilain 40 §:ssä. Tässä pykälässä määrätään, että haastemies lähettää asiakirjan jäljennöksen ulkomailla sijaitsevaan asuin- tai kotipaikkaan kirjattuna kirjeenä. Lähettäminen tapahtuu lentopostitse, jos määräosoite ei ole naapurimaassa. Asiakirja katsotaan tiedoksiannetuksi, kun se annetaan postin kuljetettavaksi vastaanottotodistusta vastaan.

Kun haasteasiakirja annetaan tiedoksi ulkomaille, määräaikoja pidennetään prosessilain 55 §:n mukaisesti periaatteessa 15 päivällä, jos vastaanottaja oleskelee naapurimaassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 30 päivällä, jos hän oleskelee jossakin muussa Euroopan maassa ja 80 päivällä, jos hän oleskelee muualla maailmassa. Tästä on poikkeuksia, jotka koskevat erityisesti rikoksen johdosta nostettavia vahingonkorvauskanteita.

6. Laaditaanko tiedoksiannosta kirjallinen todistus?

Prosessilain 43 §:ssä määrätään, että kun asiakirja annetaan vastaanottajalle tiedoksi (betekening) jäljennöksen muodossa, hän vahvistaa asiakirjan vastaanottamisen allekirjoittamalla alkuperäisen asiakirjan. Jos vastaanottaja kieltäytyy allekirjoittamasta asiakirjaa, haastemies tekee tästä merkinnän haasteasiakirjaan. Asiakirjan tiedoksiannosta on siten kaikissa tapauksissa kirjallinen todiste. Haastemiehen todistusta on erittäin vaikea kiistää.

Silloin kun asiakirja toimitetaan/annetaan tiedoksi (kennisgeving) kirjattuna kirjeenä, siitä on luonnollisestikin kirjallinen todiste. Myös tuomioistuimen kirjelmästä (gerechtsbrief/lettre judiciaire) annetaan prosessilain 46 §:n mukaan vastaanottotodistus. Tämä todistus liitetään oikeudenkäyntiasiakirjoihin.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Mitä tapahtuu, jos asiakirjan vastaanottaja ei saa asiakirjaa tai jos tiedoksianto on tapahtunut säännösten vastaisesti (esim. asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle)? Voiko tiedoksianto silti olla pätevä (onko säännösten vastainen tiedoksianto korjattavissa) vai täytyykö asiakirja antaa uudelleen tiedoksi?

Normaalisti on vain pieni mahdollisuus siihen, että vastaanottaja ei saa asiakirjaa. Tämä johtuu siitä, että Belgian lainsäädännön mukaan asiakirja on annettava vastaanottajalle henkilökohtaisesti tiedoksi (betekening). Haastemies siis antaa asiakirjan jäljennöksen vastaanottajalle. Laissa säädetään kuitenkin tapauksista, joissa asiakirja annetaan tiedoksi kolmannelle (prosessilain 35 §) tai joissa se jätetään osoitteeseen (prosessilain 38 §). Asiakirjan tiedoksianto (betekening) on näissä tapauksissa täysin laillinen, vaikka asiakirjaa ei annetakaan tiedoksi vastaanottajalle henkilökohtaisesti. Haasteasiakirjan prosessilain 35 §:n mukaisesti vastaanottanut henkilö, joka ei anna asiakirjaa edelleen vastaanottajalle tai huolehdi siitä, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta, voidaan asettaa siviilioikeudelliseen vastuuseen. Järjestelyt toimivat erittäin hyvin käytännössä.

Ei voida kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta, että asiakirjan tiedoksiantamisen (betekening/kennisgeving) yhteydessä toimitaan lainvastaisesti (esim. haasteasiakirjassa jätetään ilmoittamatta tietyt seikat). Prosessilain mukaisena seuraamuksena asiakirjan sääntöjenvastaisesta tiedoksiannosta on oikeuskäsittelyn tai oikeudellisen asiakirjan julistaminen pätemättömäksi. Mitätöimistä koskevat säännökset sisältyvät prosessilain 860–867 §:ään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Prosessilain 860 §:ssä määrätään, että oikeuskäsittely tai oikeudellinen asiakirja voidaan julistaa pätemättömäksi, jos se on laissa määrätty seuraamus asetettujen velvoitteiden noudattamatta jättämisestä.

Prosessilain 861 §:n mukaan tuomioistuin voi julistaa oikeuskäsittelyn pätemättömäksi ainoastaan siinä tapauksessa, jos väitetty laiminlyönti tai sääntöjenvastaisuus vahingoittaa sen osapuolen etua, joka vaatii käsittelyn tai asiakirjan pätemättömäksi julistamista.

Edun vahingoittumista koskeva ehto ei kuitenkaan koske 862 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tapauksia. Tässä pykälässä säädetään, että 861 §:ää ei sovelleta laiminlyöntiin tai sääntöjenvastaisuuteen, joka koskee

  1. säädettyjä määräaikoja (joiden rikkomisesta seuraa oikeuksien menettäminen tai mitätöityminen),
  2. asiakirjan allekirjoittamista,
  3. asiakirjan päiväystä koskevaa merkintää silloin, kun tämä on tarpeen asiakirjan seuraamusten arvioimiseksi,
  4. asiaa käsittelevän tuomioistuimen nimeämistä,
  5. todistajilta ja asiantuntijoilta edellytettyä valaa,
  6. ilmoitusta, jonka mukaan haaste- ja täytäntöönpanoasiakirjat on annettu tiedoksi joko tietylle henkilölle tai jollakin muulla laissa määrätyllä tavalla.

Näissä tapauksissa tuomioistuin julistaa oikeuskäsittelyn pätemättömäksi tai oikeudet menetetyiksi. Mitätöiminen voi tapahtua viran puolesta (’automaattinen pätemättömyys’, ’ambtshalve nietigheid’/’nullité d’office’). Prosessilain 862 §:n 2 momentissa määrätään kuitenkin, että tuomioistuimen on tällöin otettava huomioon 867 §:n määräykset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Prosessilain 867 §:ssä määrätään, että oikeuskäsittelyn muotomääräyksen tai sitä koskevan ilmoituksen laiminlyöminen tai sääntöjenvastainen soveltaminen (ml. oikeuksien mitätöitymisen uhalla säädettyjen määräaikojen noudattamatta jättäminen) ei voi johtaa pätemättömäksi julistamiseen, jos oikeudenkäyntiasiakirjoista käy ilmi, että käsittely on johtanut laissa tarkoitettuun tulokseen tai että ilmoittamatta jätetty muotomääräys on todellisuudessa otettu huomioon.

Mitätöityminen edellyttää lisäksi myös muiden vaatimusten täyttymistä, joita ei kuitenkaan ole mahdollista selostaa täydellisesti asiakirjojen tiedoksiantoon liittyen.

Todettakoon lopuksi, että mitätöitymisen aiheuttanut henkilö voidaan saattaa tästä vastuuseen, jos käy ilmi, että mitätöityminen johtuu hänen virheestään.

8. Maksaako asiakirjan tiedoksianto ja jos, niin kuinka paljon?

Haastemies saa korvauksen työstään. Korvausta koskevat säännöt sisältyvät Belgian prosessilain 519–523 §:ään (ks. oikeusministeriön verkkosivustolla Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands osio Rechtsbronnen (oikeuslähteet) -> geconsolideerde wetgeving: juridische aard = gerechtelijk wetboek, woord(en) = 519 tai Service public fédéral Justice osio Sources de droit (oikeuslähteet) -> législation consolidée: nature juridique = code judiciaire, mot(s) = 519). Täsmälliset tariffit, joista ei ole lupa poiketa, on määritetty 30. marraskuuta 1976 annetussa asetuksessa haastemiespalvelujen tariffien vahvistamisesta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sekä eräiden lisämaksujen tariffien vahvistamisesta (Koninklijk Besluit van 30 november 1976 tot vaststelling van het tarief voor akten van gerechtsdeurwaarders in burgerlijke en handelszaken en van het tarief van sommige toelagen (ks. oikeusministeriön verkkosivustolla Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands osio Rechtsbronnen (oikeuslähteet) -> geconsolideerde wetgeving: juridische aard = koninklijk besluit, afkondigingsdatum = van 1976 11 30 tot (jätetään tyhjäksi) / Arrêté royal du 30 novembre 1976 fixant le tarif des actes accomplis par les huissiers de justice en matière civile et commerciale ainsi que celui de certaines allocations (ks. oikeusministeriön verkkosivustolla Service public fédéral Justice osio Sources de droit (oikeuslähteet) -> législation consolidée: nature juridique = arrêté royal, date de promulgation = de 1976 11 30 à (jätetään tyhjäksi)).

Lisätietoja

  • Federale Overheidsdienst Justitie Deutsch - français - Nederlands (Oikeusministeriö)
  • De Nationale Kamer van Gerechtsdeurwaarders van België / Chambre Nationale des Huissiers de Justice de Belgiqu français - Nederlands (Belgian haastemiesten yhdistys)
  • Neuvoston asetus (EY) N:o 1348/2000 Deutsch - English - français - Nederlands, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa
  • Haagin sopimus, tehty 15. marraskuuta 1965 (kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi English - français).

« Asiakirjojen tiedoksianto - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 01-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta