Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Ruotsi

Uusin päivitys: 23-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä oikeudellinen käsite "lapsen huolto" tarkoittaa käytännössä? 1.
2. Kenelle lapsen huolto yleensä kuuluu? 2.
3. Jos vanhemmat eivät sovellu lapsen huoltajiksi tai he eivät halua toimia lapsen huoltajina, voidaanko heidän tilalleen valita joku muu henkilö? 3.
4. Miten kysymys lapsen huollosta ratkaistaan, jos vanhemmat päättävät erota tai muuttaa asumaan erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat sopivat lapsen huollosta, mitkä vaatimukset sopimuksen on täytettävä, jotta se olisi oikeudellisesti sitova? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoon liittyvistä kysymyksistä, mitä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä on tarjolla asian ratkaisemiseksi ilman oikeudenkäyntimenettelyä? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi, mitkä lapsen huoltoon liittyvät asiat tuomioistuin voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin on antanut toiselle vanhemmalle yksinhuoltajuuden, tarkoittaako tämä sitä, että tämä vanhempi voi yksin päättää kaikista lapsen asioista toista vanhempaa kuulematta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että lapsi on kummankin vanhemman yhteishuollossa, mitä tämä tarkoittaa käytännössä? 9.
10. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa koskevan kanteen? Mitä muodollisuuksia ja liiteasiakirjoja tarvitaan? 10.
11. Millaista menettelyä tällaisessa tapauksessa sovelletaan? Voidaanko asian käsittelyä nopeuttaa, jos on olemassa vaara, että päätöksenteko lykkäytyy? 11.
12. Voiko oikeudenkäyntikuluihin saada oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Tietyissä tapauksissa saattaa olla tarpeen vaatia lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Minkä tuomioistuimen puoleen tällöin on käännyttävä ja miten se käsittelee asian? 14.
15. Miten toisessa EU:n jäsenvaltiossa tehty lapsen huoltoa koskeva päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Ruotsissa? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen on käännyttävä, jos ei hyväksy lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa, kun päätös on tehty toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa? Mitä menettelyä tällöin sovelletaan? 16.
17. Minkä maan lain mukaan lapsen huollosta päätetään silloin kun lapsi tai toinen vanhemmista ei asu Ruotsissa tai jos he ovat eri maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä oikeudellinen käsite "lapsen huolto" tarkoittaa käytännössä?

Lapsen huolto käsitteenä sisältää kysymykset, jotka liittyvät lapsesta huolehtimiseen, lapsen asuinpaikkaan ja oikeuteen tavata lasta.

Huoltamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä oikeudellista vastuuta lapsesta. Lapsen huoltajalla on oikeus ja velvollisuus päättää asioista, jotka liittyvät lapsen elinolosuhteisiin, esimerkiksi siihen, missä hän asuu tai mitä koulua hän käy. Lapsen huoltajalla on vastuu siitä, että lapsi saa tarvitsemaansa huolenpitoa, turvallisuutta ja hyvän kasvatuksen. Lapsen huoltaja vastaa myös siitä, että lapsi saa ikänsä, kehitystasonsa ja muiden olosuhteiden edellyttämää huomiota, minkä lisäksi huoltaja valvoo, että lapsi saa riittävän elatuksen ja koulutuksen.

2. Kenelle lapsen huolto yleensä kuuluu?

Lapsen huolto kuuluu pääsääntöisesti vanhemmille tai jommallekummalle heistä.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat tämän molemmat vanhemmat. Yhteinen huoltajuus jatkuu yleensä myös avioeron jälkeen. Jos jompikumpi vanhemmista haluaa muutosta huoltajuuteen, tuomioistuin voi purkaa yhteishuoltajuuden ja päättää, että toinen vanhemmista toimii yksin lapsen huoltajana, jos tämä on lapsen edun mukaista.

Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, äiti toimii yksin lapsen huoltajana. Vanhemmat voivat kuitenkin saada yhteishuoltajuuden helposti, sillä pelkkä rekisteröinti riittää. Isä voi myös nostaa kanteen saadakseen lapsen yhteis- tai yksinhuoltajuuden.

3. Jos vanhemmat eivät sovellu lapsen huoltajiksi tai he eivät halua toimia lapsen huoltajina, voidaanko heidän tilalleen valita joku muu henkilö?

Tietyissä tapauksissa lapselle voidaan määrätä yksi tai kaksi ulkopuolista huoltajaa. Näin on esimerkiksi silloin kun vanhemmat ovat syyllistyneet lapsen huollon suhteen väärinkäytöksiin tai laiminlyönteihin tai jos lapsen huollossa esiintyy muita puutteita, jotka pysyvästi vaarantavat lapsen terveyden ja kehityksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Miten kysymys lapsen huollosta ratkaistaan, jos vanhemmat päättävät erota tai muuttaa asumaan erilleen?

Jos jompikumpi vanhemmista haluaa muutoksen lapsen huoltajuuteen, hän voi viedä asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos vanhemmat ovat muutoksesta yksimielisiä, he voivat sopia asiasta myös ilman tuomioistuinkäsittelyä. Jotta sopimus olisi pätevä, se on annettava sosiaalilautakunnan hyväksyttäväksi.

Tällä tavoin voidaan sopia myös siitä, kenen luona lapsi asuu ja miten tapaamiset toisen vanhemman kanssa järjestetään.

Avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä tuomioistuin voi myös ilman erillistä hakemusta uskoa lapsen huoltajuuden jommallekummalle vanhemmista, jos yhteishuoltajuus on selvästi vastoin lapsen etua.

5. Jos vanhemmat sopivat lapsen huollosta, mitkä vaatimukset sopimuksen on täytettävä, jotta se olisi oikeudellisesti sitova?

Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on oltava kummankin vanhemman allekirjoitus. Lisäksi sosiaalilautakunnan on hyväksyttävä se siinä kunnassa, missä lapsi on kirjoilla.

6. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoon liittyvistä kysymyksistä, mitä vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä on tarjolla asian ratkaisemiseksi ilman oikeudenkäyntimenettelyä?

Tällöin turvaudutaan perheasioiden sovitteluun (samarbetssamtal). Kuntien velvollisuutena on tarjota vanhemmille sovittelua lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvien kysymysten ratkaisemiseksi.

7. Jos vanhemmat vievät asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi, mitkä lapsen huoltoon liittyvät asiat tuomioistuin voi päättää?

Tuomioistuin voi päättää

Sivun alkuunSivun alkuun

  • huoltajuudesta (yksin- tai yhteishuoltajuus) ,
  • lapsen asuinpaikasta (kumman vanhemman luona lapsi asuu vai asuuko hän vuorotellen kummankin vanhemman luona) ja
  • lapsen tapaamisoikeudesta (sen vanhemman osalta, joka ei asu lapsen kanssa).

Tuomioistuin voi päättää myös lapselle maksettavasta elatusavusta.

8. Jos tuomioistuin on antanut toiselle vanhemmalle yksinhuoltajuuden, tarkoittaako tämä sitä, että tämä vanhempi voi yksin päättää kaikista lapsen asioista toista vanhempaa kuulematta?

Yksinhuoltaja päättää yksin lapseen liittyvistä asioista. Hänen on kuitenkin luonnollisesti noudatettava sitä, mitä on sovittu toisen vanhemman oikeudesta tavata lasta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös toisen vanhemman mielipidettä kuultaisi. Esimerkiksi adoptiokysymyksissä on myös toista vanhempaa kuultava ennen kuin tuomioistuin voi tehdä asiassa päätöksen.

9. Jos tuomioistuin päättää, että lapsi on kummankin vanhemman yhteishuollossa, mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat päättävät lasta koskevista asioista yhdessä. Lähtökohtana on, että vanhempien on oltava yhtä mieltä kaikista lapsen asioista. Lapsen tapaamisoikeutta ja asuinpaikkaa koskevat erimielisyydet voidaan kuitenkin ratkaista tuomioistuimessa (ks. edellä).

10. Mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään lapsen huoltoa koskevan kanteen? Mitä muodollisuuksia ja liiteasiakirjoja tarvitaan?

Lapsen huoltoa, asuinpaikkaa ja tapaamisoikeutta koskevat asiat käsittelee sen kunnan käräjäoikeus, jossa lapsen kotipaikka on. Lapsen huoltoa koskevat kysymykset voidaan käsitellä myös avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haastehakemuksessa on oltava tiedot asian osapuolista, ja siinä on esitettävä vaatimus ja sen perustelut sekä tiedot vaatimuksen tueksi esitettävistä tosiseikoista ja siitä, mitä kunkin todisteen avulla halutaan osoittaa. Lisäksi on esitettävä tiedot, joiden perusteella kyseinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asian.
Kirjalliset todisteet, joihin vedotaan, on esitettävä haastehakemuksen liitteenä.

11. Millaista menettelyä tällaisessa tapauksessa sovelletaan? Voidaanko asian käsittelyä nopeuttaa, jos on olemassa vaara, että päätöksenteko lykkäytyy?

Lapsen huoltoa, asuinpaikkaa ja tapaamisoikeutta koskevat kysymykset eivät ole tahdonvaltaisia asioita.

Yleensä tällaiset kysymykset pyritään ratkaisemaan nopeasti. Tuomioistuin voi myös päättää väliaikaisesti lapsen huollosta, asuinpaikasta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Tällainen päätös on voimassa, kunnes asiassa saadaan lainvoimainen päätös.

Vaikka lapsen huoltoa yms. seikkoja koskevien asioiden nopeasta käsittelystä ei siis olekaan määrätty erikseen, kussakin tapauksessa ratkaistaan erikseen, miten kiireellisestä asiasta on kyse.

12. Voiko oikeudenkäyntikuluihin saada oikeusapua?

Lapsen huoltoa, asuinpaikkaa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa kumpikin osapuoli vastaa pääsääntöisesti itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Oikeusapua voidaan myöntää, jos myöntämisedellytykset täyttyvät.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, käräjäoikeuden antamaan lapsen huoltoa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Tietyissä tapauksissa saattaa olla tarpeen vaatia lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Minkä tuomioistuimen puoleen tällöin on käännyttävä ja miten se käsittelee asian?

Täytäntöönpanokysymykset käsittelee lääninoikeus. Yleensä täytäntöönpanoa koskeva hakemus tehdään sen läänin lääninoikeudelle, jossa lapsi asuu tai jossa hän oleskelee.

15. Miten toisessa EU:n jäsenvaltiossa tehty lapsen huoltoa koskeva päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Ruotsissa?

Tiettyihin tapauksiin sovelletaan Bryssel II -asetusta. Hakemus täytäntöönpanomääräyksen saamiseksi Ruotsissa tehdään Svean hovioikeudelle.

Muissa tapauksissa, jos päätös on tehty maassa, joka on vuoden 1980 Luxemburgin yleissopimuksen sopimuspuoli, päätös on voimassa Ruotsissa ja voidaan hakemuksesta panna täytäntöön Ruotsissa, jos se on täytäntöönpanokelpoinen siinä maassa, jossa se on tehty. Tässä tapauksessa täytäntöönpanoa koskeva hakemus tehdään lääninoikeudelle.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen on käännyttävä, jos ei hyväksy lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa, kun päätös on tehty toisen jäsenvaltion tuomioistuimessa? Mitä menettelyä tällöin sovelletaan?

Tästä säädetään Bryssel II -asetuksessa.

Päätöksen voimassaoloa tai täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa kumoamiskannetta ei voida tehdä silloin kun asia käsitellään uudelleen. Myös käräjäoikeus voi ratkaista kysymyksen siitä, onko jokin päätös voimassa Ruotsissa vai ei.

17. Minkä maan lain mukaan lapsen huollosta päätetään silloin kun lapsi tai toinen vanhemmista ei asu Ruotsissa tai jos he ovat eri maiden kansalaisia?

Pääsääntöisesti sovelletaan sen maan lakia, jossa lapsella on kotipaikka.

« Lapsen huolto - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta