Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Slovakia

Uusin päivitys: 29-05-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? (Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia, mikäli he asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsen huoltaja.) 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? (Lapselle voidaan nimetä holhooja, jos vanhemmat kuolevat tai eivät kykene huolehtimaan lapsestaan.) 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? (tekemällä huoltajuussopimus tai viemällä asia tuomioistuimeen) 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? (esimerkiksi viranomaisen tai tuomioistuimen vahvistuksella) 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Slovakiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Slovakiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Slovakiassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Slovakian perhelain ja asiaa koskevan oikeuskäytännön mukaan huoltajuus sisältää erityisesti lapsen henkilökohtaisen huolenpidon, elatuksen ja lapsen omaisuuden hallinnan.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? (Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia, mikäli he asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsen huoltaja.)

Molemmat vanhemmat ovat huoltajia riippumatta siitä onko lapsi syntynyt avioliitossa tai asuvatko vanhemmat yhdessä (ovatko he avioliitossa tahi asumus- tai avioerossa).

Vanhemmilta voidaan poistaa huoltajuus tai sitä voidaan rajoittaa tuomioistuimen päätöksellä laissa määritellyissä vakavissa olosuhteissa.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? (Lapselle voidaan nimetä holhooja, jos vanhemmat kuolevat tai eivät kykene huolehtimaan lapsestaan.)

Kyllä. Jos molemmat vanhemmat ovat kyvyttömiä huolehtimaan lapsestaan, heiltä on poistettu huoltajuus tai he ovat kuolleet, lapselle on määrättävä edunvalvoja, joka huolehtii henkilökohtaisesti lapsesta, edustaa häntä ja hoitaa hänen asioitaan vanhempien sijaan.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? (tekemällä huoltajuussopimus tai viemällä asia tuomioistuimeen)

Tuomioistuimen on päätettävä huoltajan oikeuksien ja velvoitteiden jaosta ja niiden käyttämisestä (vaikka molemmat vanhemmat ovat edelleen yhteishuoltajia) tai se voi hyväksyä vanhempien välisen sopimuksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perhelain 26 § 1 momentti:

”Kun tuomioistuin tuomitsee alaikäisen lapsen vanhemmat avioeroon, se määrittelee vanhempien lasta koskevat oikeudet ja velvollisuudet avioeron jälkeen ja erityisesti sen, kummalle vanhemmalle uskotaan lapsen kasvatus ja miten molempien vanhempien on osallistuttava lapsen elatukseen.”

Perhelain 50 § 1 momentti:

”jos alaikäisen lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, tuomioistuin määrittelee heidän oikeutensa ja velvoitteensa jopa ilman tätä tarkoittavaa hakemusta. Erityisesti se päättää kuka on lapsen huoltaja ja miten vanhemmat suorittavat elatusvelvollisuutensa.”

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? (esimerkiksi viranomaisen tai tuomioistuimen vahvistuksella)

Tuomioistuimen on hyväksyttävä sopimus.

Perhelain 26 § 2 momentti:

”Tuomioistuimen ratkaisu, jossa alaikäisen lapsen vanhemmat tuomitaan avioeroon ja jossa määritellään vanhempien lastaan koskevat oikeudet ja velvoitteet, voidaan korvata vanhempien välisellä sopimuksella, jonka voimassaolon vahvistamiseksi vaaditaan tuomioistuimen hyväksyntä.”

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa?

Tällä hetkellä ei mitään. Sovittelua koskeva laki on valmisteilla.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomioistuin voi periaatteessa tehdä minkä tahansa päätöksen, mutta se ei voi myöntää vanhemmalle yksinhuoltajuutta. Vain silloin, jos toiselta vanhemmalta poistetaan huoltajuus, toinen voi saada yksinhuoltajuuden. Kuitenkin se käytännössä päättää (omasta aloitteestaan) kumpi vanhemmista pitää henkilökohtaisesti huolta lapsesta ja kumpi maksaa elatusapua. Se päättää hakemuksen perusteella tapaamisoikeudesta ja muista tärkeistä asioista, joista vanhemmat eivät voi sopia (esimerkiksi nimenmuutoksesta).

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Huoltajuuden käsite ei oikein hyvin sovi Slovakian perheoikeuden järjestelmään. Slovakiassa tunnetaan käsite ”vanhempien oikeudet ja velvoitteet”, jotka kuuluvat aina molemmille vanhemmille (joten ”yksinhuoltajuus” on mahdotonta, paitsi jos toinen vanhemmista on kuollut, oikeustoimikelvoton tai häneltä on poistettu huoltajuus). Tästä erotetaan lapsen ”henkilökohtainen huolenpito”. Jos lapsen henkilökohtainen huolenpito on uskottu toiselle vanhemmista, hän voi tehdä kaikki lapsen jokapäiväiseen elämään liittyvät päätökset, mutta molempien vanhempien on sovittava (jos sopimusta ei synny, heidän on pyydettävä tuomioistuinta ratkaisemaan asia) kaikista tärkeistä päätöksistä (esimerkiksi muutto, koulunkäynti jne.). Molemmilla vanhemmilla säilyy oikeus edustaa lasta ja hoitaa lapsen omaisuutta.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Katso kaikki edelliset vastaukset, erityisesti 8.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Oikeuspaikka on se alioikeus, jonka alueella lapsi tavanomaisesti asuu. Mitään muodollisuuksia ei tarvitse noudattaa eikä mitään asiakirjoja tarvitse liittää, koska kyseessä on menettely, jonka tuomioistuin voi käynnistää omasta aloitteestaan. Jos asiakirjoja tarvitaan, ne riippuvat paljon hakemuksen sisällöstä. Tavallisesti tarvitaan lapsen syntymätodistus.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tällaisissa tapauksissa sovelletaan yksinkertaistettua ja muotovaatimuksiltaan kevyttä menettelyä, jota sovelletaan riidattomissa asioissa. On mahdollista saada väliaikaismääräys, joka käsitellään kiireellisessä menettelyssä.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Tuomioistuin ei veloita mitään huoltajuutta koskevista oikeudenkäynneistä. Slovakian oikeusapujärjestelmä tarkoittaa tällä hetkellä vain vapautusta oikeudenkäyntimaksusta ja sitä, että asianosaiselle tarjotaan maksuton edustaja.  Perhettä koskevissa menettelyissä ei yleensä käytetä lakimiestä, koska kyse on riidattomia asioita varten olevasta menettelystä. Jos asianosainen kuitenkin henkilökohtaisesti täyttää oikeudelliset edellytykset, jotka on asetettu oikeudenkäyntimaksuista vapautumiseksi, tuomioistuin voi harkintansa mukaan tarjota maksutonta edustajaa, esimerkiksi lakimiestä, jos se katsoo, että osapuolen etujen suojelemiseksi se on tarpeen.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tällaisissa tapauksissa sovelletaan normaalia täytäntöönpanomenettelyä (tuomioistuintäytäntöönpano), josta poikkeuksena on lapsen henkilökohtaista huolenpitoa koskevan päätöksen täytäntöönpano (eli jos lapsi on palautettava sille vanhemmalle, jolla päätöksen mukaan on oikeus henkilökohtaiseen huolenpitoon). Kyseisissä tapauksissa menettely on ankarampi (taloudellisten seuraamusten tasoja on vähemmän ja on mahdollisuus pyytää poliisin ja/tai muiden viranomaisten apua).

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Slovakiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tällä hetkellä tunnustamiselle ei ole mitään erityistä menettelyä (paitsi jos haetaan Luxemburgin yleissopimuksen mukaista ”ennakoivaa” tunnustamista, jota ei seuraa täytäntöönpano). Hakija jättää hakemuksen alioikeuteen, jolla on toimivalta määrätä täytäntöönpanosta. Tuomioistuin tarkistaa tunnustamisen edellytykset täytäntöönpanon yhteydessä. Tähän tulee kuitenkin muutos, jos ja kun kansainvälistä yksityisoikeutta koskevaa lakia muutetaan (se on tarpeen erityistä täytäntöönpanomenettelyä varten) ja myös kun Bryssel II -yleissopimusta aletaan soveltaa Slovakiassa. Menettelystä tulee monimutkaisempi (täytäntöönpanokelpoisuuden vahvistaminen).

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Slovakiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Valitus on aina jätettävä siihen tuomioistuimeen, joka antoi alkuperäisen ratkaisun, mutta päätöksen tekee alueellinen tuomioistuin.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Slovakiassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Tilanne on hyvin monimutkainen, koska Haagissa vuonna 1996 tehdyllä yleissopimuksella on ennakoimattomia seurauksia. Kyseisen yleissopimuksen mukaista lakia sovelletaan, jollei asiasta ole kahdenvälistä sopimusta, jonka mukaan sovelletaan kahdenvälisen sopimuksen mukaista lakia.

Lisätietoja

Ministerstvo spravodlivosti English - slovencina

« Lapsen huolto - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 29-05-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta