Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Espanja

Uusin päivitys: 20-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Espanja

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan panna lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Espanjassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Espanjassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Espanjassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lapsen huolto käsittää alaikäistä henkilöä tai tämän omaisuutta koskevat oikeudet ja velvollisuudet, jotka kuuluvat lain mukaan tai oikeuden päätöksellä luonnollisille henkilöille – yleensä vanhemmille – tai oikeushenkilölle.

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluvat myös huoltajuus ja tapaamisoikeus.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Alaikäisen lapsen huoltajia ovat vanhemmat.

Jos vanhempien avioliitto on purettu tai he asuvat erillään tai heidän välinsä ovat rikkoutuneet, alaikäisiä lapsia ja heidän omaisuuttaan koskevat oikeudet ja velvollisuudet kuuluvat molemmille vanhemmille erityistapauksia lukuun ottamatta.

Jos vanhemmat asuvat erillään, vanhemmuuteen liittyvä vastuu kuuluu sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä toisen vanhemman pyynnöstä, että vastuu kuuluu molemmille vanhemmille. Tämä on yleinen käytäntö.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Espanjan lain mukaan alaikäisen huoltajaksi voidaan nimittää tapauskohtaisesti viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksellä joku sukulainen, muu henkilö tai jokin laitos, jos vanhemmat eivät kykene toimimaan huoltajina.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen, huoltajuudesta voidaan päättää

Sivun alkuunSivun alkuun

  • vanhempien yhteisesti ehdottamalla sopimuksella (convenio regulador) , jonka tuomioistuin vahvistaa
  • riita-asian oikeudenkäynnissä tuomioistuimen päätöksellä.

Alaikäisen suojelun osalta lapsen huolto kuuluu molemmille vanhemmille.

Alaikäisen huoltajuuteen liittyvät käytännöt voidaan esittää lyhyesti seuraavalla tavalla:

  • Huoltajuus myönnetään useimmiten vain toiselle vanhemmista, olipa kyse vanhempien välisestä yhteisestä sopimuksesta haettavasta asumus- tai avioerosta tai riitautettua eroa koskevasta oikeudenkäynnistä.
  • Yhteishuoltajuutta, jossa lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempien luona, haetaan ja se myönnetään ennen kaikkea silloin, kun eroa haetaan vanhempien yhteisestä sopimuksesta.
  • Poikkeustilanteessa tuomioistuin voi päättää myöntää huoltajuuden kolmannelle henkilölle vanhempien ehdotuksesta tai suoraan tuomarin omasta ehdotuksesta.
  • Jos alaikäisen holhous kuuluu valmiiksi viranomaiselle, tilanne säilyy ennallaan, eikä huoltajuutta myönnetä kummallekaan vanhemmalle.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Lapsen huoltajuudesta yhteisymmärrykseen pääsevien vanhempien on esitettävä allekirjoitettu sopimus, josta käyvät sovittujen toimenpiteiden lisäksi erikseen ilmi seuraavat seikat:

  • alaikäisen huoltajuus
  • vanhempien tapaamisoikeudet
  • vanhempien vastuun toteutuminen
  • perheen yhteisen kodin käyttö
  • alaikäiselle maksettava elatusapu.

Sopimus esitetään erohakemuksen yhteydessä toimivaltaiselle alioikeudelle, ja vanhempien on vahvistettava sopimus tuomioistuimen edessä. Kuultuaan alaikäistä, jos tämän ymmärryskyky on riittävä, tuomari arvioi sopimusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tuomari pitää sopimusta lapsen edun mukaisena, hän hyväksyy sopimuksen asumusero- tai avioerotuomiossa tai, jos vanhemmat eivät ole naimisissa, alaikäisten lasten huoltajuutta ja elatusapua koskevista lopullisista toimenpiteistä tehtävässä päätöksessä.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Tuomioistuinkäsittelyn lisäksi on olemassa erinomainen vaihtoehtoinen keino, perhesovittelu, jonka avulla vanhemmat voivat pyrkiä sovintoon asiassa.

Jotta perhesovittelussa syntyneestä sopimuksesta tulee virallinen, se on vahvistettava oikeuden päätöksellä.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomarin on aina tehtävä seuraavista toimenpiteistä päätös alaikäisen lapsen edun mukaisesti erottamatta sisaruksia toisistaan ja kuultuaan yli 12-vuotiaita lapsia tai lapsia, joiden ymmärryskyky on riittävä:

  • Huoltajuutta ja koulutusta koskevat oikeustoimet – huoltajuus uskotaan toiselle vanhemmalle tai molemmille vanhemmille.
  • Vanhempien tapaamisoikeudet – milloin, miten ja missä vanhemmat voivat pitää yhteyttä lapsiinsa ja tavata heitä.
  • Poikkeustapauksessa tapaamisoikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan lakkauttaa, jos tilanne on vakava tai jos jompikumpi vanhemmista laiminlyö vakavasti tai toistuvasti velvollisuutensa.
  • Vanhemmuuteen liittyvän vastuun määrääminen. Jos tähän on syytä lapsen edun vuoksi, vastuu määrätään kokonaan tai osittain yhdelle vanhemmalle, ja tarvittaessa vastuu otetaan pois toiselta vanhemmalta.
  • Elatusapu, jota molempien vanhempien on maksettava lapsen tarpeiden täyttämiseksi. Elatusavun suuruutta määritettäessä otetaan huomioon taloudellinen tilanne ja määrätään toteutumisen kannalta välttämättömistä toimenpiteistä.
  • Päätös perheen yhteisen kodin ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavien tavaroiden käyttämisestä, jos vanhemmat eivät ole päässeet sopuun asiasta. Päätös tehdään alaikäisten lasten edun mukaisesti.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Vanhemmuuteen liittyvä vastuu kuuluu pääsääntöisesti molemmille vanhemmille, joten oikeus päättää kaikista alaikäistä koskevista kysymyksistä kuuluu molemmille vanhemmille, vaikka vain toinen vanhemmista olisi määrätty lapsen huoltajaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhemmat ovat erimielisiä alaikäistä lasta koskevista päätöksistä, jotka voivat liittyä esimerkiksi koulutukseen (kuten oppilaitoksen tai koulun ulkopuolisten harrastusten valinta) , terveydenhoitoon (lääkärin valinta) , nimen ja uskonnon valintaan taikka alaikäisen asuinpaikan tai asuinvaltion valintaan, ja sopuun on mahdoton päästä, kumpi tahansa vanhemmista voi viedä kiistan tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tuomari kuulee molempia vanhempia ja lasta, jos tämän ymmärryskyky on riittävä, ja määrää joko isälle tai äidille oikeuden päättää asiasta. Tuomarin päätöksestä ei voi valittaa. Jos erimielisyydet toistuvat tai jokin muu syy hankaloittaa vakavasti vanhemmuuteen liittyvän vastuun käyttöä, tuomari voi määrätä jommallekummalle vanhemmista täydellisen tai osittaisen oikeuden päättää asioista sekä jakaa tehtävät vanhempien kesken. Kaikista toimenpiteistä voidaan määrätä enintään kahden vuoden ajaksi.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Jos huoltajuus määrätään molemmille vanhemmille, käytännössä päivittäinen hoitovuoro vaihtelee ja lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona ennalta määrätyn ajanjakson. Jaksot vastaavat tavallisesti kouluvuoden osia, kuten kolmen kuukauden mittaista lukukautta tai opintojakson pituutta.

Loma-ajat jaetaan samoin molempien vanhempien kesken.

Tällainen menettelytapa ei ole tavallinen, mutta useimmin sitä näkee vanhempien yhteisestä sopimuksesta käynnistetyissä menettelyissä.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan panna lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Jos on kyse yhteisestä sopimuksesta käynnistetystä asumusero- tai avioeromenettelystä, toimivalta kuuluu perheen viimeisen yhteisen kotipaikan tai jommankumman hakijan kotipaikan alioikeudelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riitautetussa erossa toimivalta kuuluu perheen yhteisen kotipaikan alioikeudelle. Jos puolisot asuvat eri tuomiopiireissä, kantaja voi valita perheen viimeisen yhteisen kotipaikan alioikeuden tai vastaajan asuinpaikan alioikeuden välillä.

Jos oikeuskäsittelyssä on kyse yksinomaan alaikäisen lapsen huoltajuudesta ja elatusvaateista eivätkä vanhemmat ole naimisissa, toimivalta kuuluu vanhempien viimeisen yhteisen kotipaikan alioikeudelle. Jos vanhemmat asuvat eri tuomiopiireissä, kantaja voi valita vastaajan kotipaikan tai alaikäisen asuinpaikan välillä.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Näissä asioissa sovelletaan seuraavia menettelyjä:

  • Jos vanhemmat ovat yksimielisiä, sovelletaan siviiliprosessilain (Ley de Enjuiciamiento Civil) 777 §:ssä säädettyä, yhteiseen sopimukseen perustuvaa menettelyä asumuseroon, avioeroon tai, jos avioliittoa ei ole, alaikäisten lasten huoltajuudesta ja elatusavusta tehtäviin päätöksiin.
  • Jos osapuolet eivät ole yksimielisiä, käydään siviiliprosessilain 770 ja 774 §:ssä säädetty riita-asian oikeudenkäynti myös avioliittoa koskevissa menettelyissä tai alaikäisiä koskevissa menettelyissä, jos vanhemmat eivät ole naimisissa.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan pyytää toimenpiteiden määräämistä seuraavin menettelyin:

  • Alustavia väliaikaisia toimenpiteitä voidaan määrätä avioliiton mitätöinti-, avioero- tai asumuserohakemuksen jättämisen yhteydessä tai ennen oikeuskäsittelyä, jossa päätetään alaikäisen lapsen huoltajuudesta ja elatusavusta. Asiasta säädetään siviiliprosessilain 771 ja 772 §:ssä.

Laissa säädetään nimenomaisesti, että perustellusti kiireellisissä tapauksissa voidaan välittömästi annettavassa alustavassa päätöksessä määrätä toimenpiteistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Väliaikaisia toimenpiteitä voidaan määrätä avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitätöintiä taikka alaikäisen huoltajuutta koskevan oikeudenkäyntihakemuksen hyväksymisen johdosta, kuten edellisissäkin tapauksissa. Asiasta säädetään siviilioikeudenkäyntiä koskevan lain 773 §:ssä.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeudenkäyntikulut voidaan kattaa joko osittain tai kokonaan oikeusavulla, jos oikeusavun saamisen edellytykset täyttyvät maksuttomasta oikeusavusta annetun lain mukaisesti. (Ks. kohta "Oikeusapu – Espanja").

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kun ratkaistaan, voiko päätökseen hakea muutosta, on eriteltävä kaikki päätökset, joita lapsen huoltoa koskevassa asiassa voidaan antaa:

  • Kun päätös on annettu riita-asian oikeuskäsittelyssä, siitä voi valittaa maakunnalliseen ylioikeuteen (Audiencia Provincial).
  • Yhteisestä sopimuksesta käytävissä menettelyissä annettuihin päätöksiin voi hakea muutosta samoin maakunnallisessa ylioikeudessa ainoastaan, jos päätökseen sisältyy jokin puolisoiden välisestä sopimuksesta (convenio regulador) poikkeava toimenpide.
  • Alustavista väliaikaisista toimenpiteistä ja väliaikaisista toimenpiteistä tehtyihin päätöksiin tai vanhemmuuteen liittyvästä vastuusta tehtyihin ratkaisuihin ei voi lain mukaan hakea muutosta.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos lapsen huollosta tehtyjä oikeuden päätöksiä ei panna täytäntöön vapaaehtoisesti, päätöksen tehneelle alioikeudelle voi esittää täytäntöönpanopyynnön, jotta alioikeus panisi yhden tai useamman täyttämättä jääneen toimenpiteen pakkokeinoin täytäntöön.

Sivun alkuunSivun alkuun

Pyynnössä on eriteltävä tuomio tai päätös, jonka täytäntöönpanoa tarkoitetaan, sekä henkilö, jota vastaan pakkokeinoin täytäntöönpanoa pyydetään.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Espanjassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Espanjassa tunnustetaan jommankumman asianosaisen pyynnöstä toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa avioliittoa koskevan asian yhteydessä annettu tuomio lapsen huoltajuudesta, kun on kyse parin yhteisestä lapsesta, jos tuomio on täytäntöönpanokelpoinen kyseisessä jäsenvaltiossa ja tuomiosta on ilmoitettu. Tunnustamiseen ei tarvita oikeuskäsittelyä, ja se tapahtuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 27 päivänä marraskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 mukaisesti.

Täytäntöönpanoa haettaessa on esitettävä asianajajan ja oikeusavustajan allekirjoittama täytäntöönpanohakemus. Hakemukseen on liitettävä jäljennös päätöksestä, jonka täytäntöönpanoa haetaan, ja jäljennöksen on täytettävä tarvittavat vaatimukset päätöksen aitouden toteamiseksi. Sen on oltava tehty edellä mainitun asetuksen liitteessä V olevalle vakiomuotoiselle lomakkeelle. Hakemus on esitettävä tuomioistuimelle siinä paikassa, jossa alaikäinen oleskelee ja jossa täytäntöönpanoa haetaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltajuutta koskeva tapaus ei sisälly edellä mainittuun avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevista asioista annettuun asetukseen, ennen kuin ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa (julkaistu virallisessa lehdessä 27. elokuuta 2002) tulee voimaan ja ennen kuin sitä voidaan soveltaa, päätökset tunnustetaan yleisen eksekvatuurimenettelyn mukaisesti. Päätökset voidaan siis panna täytäntöön, kun ne on tunnustettu Espanjan lain mukaisiksi.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Espanjassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos hakija haluaa vastustaa toisessa jäsenvaltiossa annetun, lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Espanjassa, tämän on otettava yhteyttä siihen alioikeuteen, jossa tunnustamista haetaan. Vastustus on perusteltava jollakin asetuksessa (EY) N:o 1347/2000 luetelluista tunnustamatta jättämistä koskevista perusteista.

Hakija voi vedota seuraaviin seikkoihin: tunnustaminen olisi selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita, lapselle ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi, tuomio on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan eikä kirjallista haastehakemusta ole annettu tiedoksi (paitsi jos vastaajan katsotaan yksiselitteisesti hyväksyneen tuomion) , tuomio loukkaa huoltajan asemaa eikä häntä ole kuultu asiassa tai tuomio on ristiriidassa myöhemmin annetun tuomion kanssa.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Espanjassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Lapsen huoltoon liittyvissä asioissa sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen alaikäinen lapsi on, ja jos lakia ei voida näin määrittää, sovelletaan alaikäisen lapsen vakituisen asuinpaikan lakia.

« Lapsen huolto - Yleistä | Espanja - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 20-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta