Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Slovenia

Uusin päivitys: 07-06-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Slovenia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Sloveniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Sloveniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Sloveniassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Vanhempien vastuu lapsista:

Vanhempien vastuussa lapsista on kyse oikeudellisista suhteista, jotka kuuluvat perheoikeuden piiriin. Suhde muodostuu, kun lapsi syntyy tai kun isyys ja äitiys vahvistetaan. Slovenian oikeusjärjestyksen mukaan avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin aviolapsilla. Slovenian oikeussäännöksiin sisältyy täysadoptiojärjestelmä, jossa adoptiolapset ja biologiset lapset ovat yhdenvertaisia.

Oikeusperusta on Slovenian perustuslain 54 §, jonka mukaan vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus elättää, kouluttaa ja kasvattaa lapsiaan. Tämä oikeus ja velvollisuus voidaan ottaa vanhemmilta pois tai rajoittaa sitä vain laissa säädetyistä syistä lapsen edun suojaamiseksi. Avioliiton ulkopuolella syntyneillä lapsilla on samat oikeudet kuin aviolapsilla.

Vanhempien ja heidän biologisten ja adoptiolastensa keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista muodostuu lapsen huoltajuus (avioliitto- ja perhesuhdelain 4, 5 ja 7 § – Slovenian virallinen lehti nro 15/76 - Zakon o zakonski zvezi in družinskih razmerjih).

Vanhempien vahingonkorvausvastuusta lastensa aiheuttamista vahingoista säädetään velvoitelain (Obligacijski zakonik) 142 §:ssä. Vanhemmat ovat vastuussa vahingoista, jotka heidän alle 7-vuotiaat lapsensa aiheuttavat kolmansille, riippumatta siitä, onko vahinko heidän syytään.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhemmat ovat vastuussa vahingoista, jotka heidän seitsemän vuotta täyttänyt alaikäinen lapsensa aiheuttaa kolmansille, elleivät he pysty osoittamaan, että vahinko ei ole heidän syytään.

Lapsen edustamisesta suhteessa muihin ja lapsen omaisuuden hoidosta säädetään avioliitto- ja perhesuhdelain 107 §:ssä. Vanhemmat edustavat alaikäisiä lapsiaan. Alaikäiselle lapselle tarkoitettu tiedoksianto tai ilmoitus voidaan antaa tiedoksi tai ilmoittaa jommallekummalle huoltajalle tai, jos vanhemmat eivät asu yhdessä, sille huoltajalle, jonka kanssa lapsi asuu.

Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, heidän on sovittava lapsen asuinpaikasta ja siitä, kumpaan heistä viranomaiset ottavat yhteyttä lasta koskevissa asioissa. Vanhemmat hoitavat lapsen varallisuutta lapsen edun mukaisesti siihen asti, kunnes tämä saavuttaa täysi-ikäisyyden (avioliitto- ja perhesuhdelain 109 §).

Vanhempien ja lasten oikeudet ja velvollisuudet:

Vanhempien on annettava lapsilleen mahdollisuus terveeseen kasvuun, tasapainoiseen persoonallisuuden kehitykseen ja valmiudet itsenäiseen elämään ja työntekoon. Vanhemmilla on myös velvollisuus elättää lapsiaan, suojella heidän henkeään ja terveyttään sekä kasvattaa heitä. Mahdollisuuksiensa mukaan heillä on velvollisuus huolehtia lastensa koulunkäynnistä ja ammattikoulutuksesta. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan, ja vanhemmilla puolestaan on oikeus tavata lastaan (avioliitto- ja perhesuhdelain 102, 103 ja 106 §).

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Vanhemmat toimivat yhdessä lapsen huoltajina lapsen edun mukaisesti. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä eikä heillä ole yhteishuoltajuutta, heidän on päätettävä yhteisymmärryksessä ja lapsen etua ajatellen asioista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta merkittäviä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen päivittäiseen elämään kuuluvista asioista päättää se vanhemmista, joka on lapsen huoltaja. Jos toinen vanhemmista ei pysty vastaamaan lapsen huoltajuudesta, vastaa toinen huoltajuudesta yksin. Jos vanhemmat asuvat erillään, huoltajuudesta vastaa se vanhemmista, jonka kanssa lapsi asuu. Jos avioliitto purkautuu tai päättyy, lapsen huoltajuudesta vastaa se vanhemmista, jolle huoltajuus annetaan (avioliitto- ja perhesuhdelain 113 ja 115 §).

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Myös muut henkilöt tai viranomaiset voivat huolehtia lapsesta. Jos vanhemmat laiminlyövät lasta tai jos se on jostain muusta syystä lapsen edun mukaista, sosiaaliviranomaiset voivat huostaanottaa lapsen vanhemmiltaan ja antaa hänet muiden henkilöiden tai viranomaisten hoitoon (avioliitto- ja perhesuhdelain 120 §).

Lapsi voidaan myös antaa adoptoitavaksi. Adoptoitavaksi voidaan kuitenkin antaa vain lapsia, joiden vanhemmista ei ole tietoa tai joiden vanhempien olinpaikasta ei ole ollut vuoteen tietoa, ja lapsia, joiden vanhemmat ovat ilmoittaneet toimivaltaiselle viranomaiselle antavansa lapsensa adoptoitavaksi tai joiden vanhemmat eivät ole elossa (avioliitto- ja perhesuhdelain 141 §). Lapsi voidaan antaa myös kasvatiksi. Tällöin lapsesta huolehtii kasvattivanhempi tai kasvattivanhemmat (avioliitto- ja perhesuhdelain 154–159 § ja 176 § ja tarkemmin laki kasvattivanhemmuudesta – Slovenian virallinen lehti nro 10/2002, Zakon o izvajanju rejniške dejavnosti). Lapselle voidaan määrätä myös holhooja 178, 182, 201 ja 202 §), jonka on huolehdittava lapsesta kuin vanhemmat. Holhooja voi olla myös lapsen sukulainen.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos vanhemmat eivät asu tai eivät enää tule asumaan yhdessä, heidän on lapsen edun mukaisesti sovittava yhteisen lapsensa huoltajuudesta, elatuksesta ja lapsen ja vanhempien tapaamisista (avioliitto- ja perhesuhdelain 105 ja 105 a §).

Jos vanhemmat eivät asu yhdessä eikä heillä ole lapsen yhteishuoltajuutta, heidän on päätettävä yhteisymmärryksessä ja lapsen etua ajatellen asioista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta merkittäviä. Jos he eivät pysty sopimaan asiasta, sosiaaliviranomaiset auttavat heitä sovinnon löytämisessä. Lapsen päivittäiseen elämään kuuluvista asioista päättää se vanhemmista, joka on lapsen huoltaja. Jos vanhemmat eivät edes sosiaaliviranomaisten avulla pysty sopimaan asioista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta merkittäviä, tuomioistuin ratkaisee asiat jommankumman tai molempien vanhempien pyynnöstä riidattomiin asioihin sovellettavassa menettelyssä (avioliitto- ja perhesuhdelain 113 §).

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Vanhempien, jotka eivät enää asu tai tule asumaan yhdessä, on lapsen edun mukaisesti sovittava yhteisen lapsensa huoltajuudesta sekä hänen elatuksestaan ja lapsen ja vanhempien tapaamisista.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, he voivat hakea tuomioistuimelta sopimuksen vahvistamista riidattomiin asioihin sovellettavassa menettelyssä. Jos tuomioistuin toteaa, että sopimus ei ole lapsen edun mukainen, hakemus hylätään. Jos he eivät pysty sopimaan asiasta, sosiaaliviranomaiset auttavat heitä sovinnon löytämisessä. Jos vanhemmat eivät edes sosiaaliviranomaisten avulla pääse sopimukseen, tuomioistuin ratkaisee asian jommankumman tai molempien vanhempien pyynnöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ennen kuin tuomioistuin tekee ratkaisun, sen on saatava sosiaaliviranomaisilta lapsen etua käsittelevä lausunto. Tuomioistuin ottaa huomioon myös lapsen mielipiteen, jos lapsi on sen itse ilmaissut tai sen on ilmoittanut henkilö, johon lapsi luottaa ja jonka hän on itse valinnut, ja jos lapsi pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset. Vanhempien pyyntöön, että tuomioistuin ratkaisisi asian, on liitettävä toimivaltaisen sosiaaliviranomaisen lausunto, jossa todistetaan vanhempien yrittäneen päästä sopimukseen yhteisten lastensa huoltajuudesta sosiaaliviranomaisten avulla (avioliitto- ja perhesuhdelain 105, 105 a ja 106 §).

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen, sosiaaliviranomaiset auttavat heitä sovinnon löytämisessä. Jos yksimielisyyteen ei päästä edes sosiaaliviranomaisten avulla, tuomioistuin ratkaisee asian (avioliitto- ja perhesuhdelain 105, 105 a ja 106 §).

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomioistuin voi päättää, että toinen vanhemmista on kaikkien lasten huoltaja tai että osa lapsista on toisen vanhemman huollossa ja osa taas toisen. Tuomioistuin voi päättää myös antaa kaikkien tai joidenkin lasten huoltajuuden muille henkilöille.

Ennen kuin tuomioistuin tekee ratkaisun, sen on saatava sosiaaliviranomaisilta lapsen etua käsittelevä lausunto. Tuomioistuin ottaa huomioon myös lapsen mielipiteen, jos lapsi on sen itse ilmaissut tai sen on ilmoittanut henkilö, johon lapsi luottaa ja jonka hän on itse valinnut, ja jos lapsi pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin päättää myös lasten elatuksesta ja tapaamisoikeudesta. Lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan, ja vanhemmilla puolestaan lastaan. Tuomioistuin voi evätä tämän oikeuden tai rajoittaa sitä, jos sen on tarpeen lapsen edun suojaamiseksi. Tapaaminen ei ole lapsen edun mukaista, jos se merkitsee lapselle psyykkistä rasitusta tai vaarantaa hänen fyysisen tai henkisen kehityksensä. Tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan kolmannen henkilön valvonnassa tai että niitä ei toteuta henkilökohtaisina tapaamisina ja kohtaamisina vaan jollakin muulla tavalla, jos se on lapsen edun mukaista. Ennen kuin tuomioistuin tekee asiasta ratkaisun, sen on saatava sosiaaliviranomaisilta lausunto lapsen edusta. Tuomioistuin ottaa huomioon myös lapsen mielipiteen, jos lapsi on sen itse ilmaissut tai sen on ilmoittanut henkilö, johon lapsi luottaa ja jonka hän on itse valinnut, ja jos lapsi pystyy ymmärtämään asian merkityksen ja seuraukset. Lapsella on oikeus tavata muita henkilöitä, joihin hänellä on sukulaisuussuhde tai läheinen suhde, ellei se ole vastoin lapsen etua (lapsen isovanhemmat, sisarukset, puolisisarukset, aikaisemmat kasvattivanhemmat, jommankumman vanhemman entiset tai nykyiset puolisot tai asuinkumppanit) (avioliitto- ja perhesuhdelain 105, 105 a, 106 ja 106 a §).

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Ei. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä eikä heillä ole lapsen yhteishuoltajuutta, heidän on päätettävä yhteisymmärryksessä ja lapsen etua ajatellen asioista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta merkittäviä. Jos he eivät pysty sopimaan asiasta, sosiaaliviranomaiset auttavat heitä sovinnon löytämisessä. Lapsen päivittäiseen elämään kuuluvista asioista päättää se vanhemmista, joka on lapsen huoltaja. Jos vanhemmat eivät edes sosiaaliviranomaisten avulla pysty sopimaan asioista, jotka ovat lapsen kehityksen kannalta merkittäviä, tuomioistuin ratkaisee asiat jommankumman tai molempien vanhempien pyynnöstä riidattomiin asioihin sovellettavassa menettelyssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että molemmat vanhemmat ovat yhtä lailla vastuussa lapsen huollosta ja kasvatuksesta ja että molemmat edelleen hoitavat häntä.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Lapsen huoltoasia pannaan vireille paikallistuomioistuimessa (siviiliprosessilain 32 §), jolla on yleinen alueellinen toimivalta, eli tuomioistuimessa, jonka alueella vastaaja vakituisesti tai tilapäisesti asuu (siviiliprosessilain 47 §). Elatusriidoissa, joissa kantaja vaatii elatusta, yleisen alueellisen toimivallan perusteella määräytyvän tuomioistuimen lisäksi toimivaltainen on myös tuomioistuin, jonka alueella kantaja vakituisesti tai tilapäisesti asuu (siviiliprosessilain 50 §).

Siviiliprosessilain pykäliä on noudatettava. Sen 104 §:n mukaan kannehakemukset on tehtävä tuomioistuimelle sloveenin kielellä, 105 §:ssä säädetään kannehakemusten pakollisesta sisällöstä ja siitä, että tuomioistuimelle tehtävien kannehakemusten on oltava kirjallisia, 106 §:ssä säädetään, kuinka monena kappaleena kannehakemus on tehtävä, 107 §:ssä on säännökset siitä, mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä, ja 108 §:ssä säädetään kanteen sisällöstä.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Avioeroasioissa ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita koskevissa asioissa sovellettavasta menettelystä säädetään siviiliprosessilain 27 luvussa (406–414 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi antaa avioeroasioissa ja vanhempien ja lasten välisiä suhteita koskevissa asioissa menettelyn kuluessa asianosaisten pyynnöstä tai viran puolesta väliaikaisia päätöksiä yhteisten lasten hoidosta ja elatuksesta sekä myös tapaamisoikeuden epäämisestä tai rajoittamisesta tai tapaamisten järjestämisestä. Väliaikaiset päätökset tehdään päätösten täytäntöönpanoa ja turvaamistoimia koskevan lain säännösten mukaisesti (Zakon o izvršbi in zavarovanju).

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Maksuttoman oikeusavun myöntämisehdoista ja soveltamisalasta (oikeus saada asianajokulut kokonaan tai osittain korvatuksi ja maksuton oikeudenkäynti) säädetään oikeusapulaissa (Zakon o brezplačni pravni pomoči, ZBPP).

Menettelyn aikana on myös mahdollista hakea vapautusta tuomioistuinmaksuista tai oikeudenkäyntikuluista siviiliprosessilain 168 ja 169 §:n mukaisesti.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Lapsen huoltoa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta ylemmältä tuomioistuimelta. Muutoshakemus esitetään siinä tuomioistuimessa, joka on antanut tuomion ensimmäisenä oikeusasteena, niin monena kappaleena kuin tuomioistuin ja vastapuoli tarvitsevat (siviiliprosessilain 342 §).

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Täytäntöönpanomenettelyä, josta säädetään laissa täytäntöönpanosta ja turvaamistoimista, ja erityisesti menettelyä, josta säädetään lain 20 luvussa lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien vaateiden täytäntöönpanosta (lain 238 a – 238 g §).

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Sloveniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Toisen jäsenvaltion tuomioistuimen päätöksen tai muun julkisen asiakirjan tunnustamisen ja täytäntöönpanon ehdoista säädetään kansainvälisestä yksityisoikeudesta ja menettelystä annetun lain (Zakon o mednarodnem zasebnem pravu in postopku, ZMZPP) neljännessä luvussa (94–111 §).

Ulkomaalaisen tuomioistuimen päätös on verrattavissa slovenialaisen tuomioistuimen päätökseen ja sillä on sama oikeusvaikutus kuin slovenialaisen tuomioistuimen päätöksellä, jos slovenialainen tuomioistuin on sen tunnustanut. Ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamista koskevaan hakemukseen on liitettävä kyseinen ulkomaisen tuomioistuimen päätös tai sen oikeaksi todistettu kopio ja esitettävä toimivaltaisen ulkomaisen tuomioistuimen tai muun viranomaisen todistus päätöksen lainvoimaisuudesta siinä valtiossa, jossa se on tehty. Jos ulkomaisen tuomioistuimen päätöstä ei ole laadittu slovenialaisen tuomioistuimen työkielellä, tunnustamista hakevan on esitettävä ulkomaisen tuomioistuimen päätöksestä myös oikeaksi todistettu käännös kielellä, joka on tuomioistuimessa työkielenä.

Samat säännökset koskevat myös ulkomaisten tuomioistuinten päätösten täytäntöönpanoa. Ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoa hakevan on päätöksen lainvoimaisuutta koskevan todistuksen lisäksi esitettävä todistus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuudesta siinä valtiossa, jossa se on tehty.

Tuomioiden tunnustamisesta päättää aluetuomioistuin (siviiliprosessilain 32 §:n 2 momentti ja tuomioistuinlain, Zakon o sodiščih, 101 §). Ulkomaisten tuomioistuinten päätösten tunnustamiseen sovelletaan riidattomiin asioihin sovellettavan menettelyn säännöksiä (riidattomiin asioihin sovellettavasta menettelystä annetun lain, Zakon o nepravdnem postopku ZNP, 1 §:n 2 momentti).

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Sloveniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Aluetuomioistuin on toimivaltainen tunnustamaan ulkomaisen tuomioistuimen päätökset riidattomiin asioihin sovellettavassa menettelyssä.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Sloveniassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia he ovat. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri maiden kansalaisia, sovelletaan sen maan lakia, jossa heillä kaikilla on vakituinen asuinpaikka. Jos vanhemmat ja lapset ovat eri maiden kansalaisia eikä heidän vakituinen asuinpaikkansa ole samassa maassa, sovelletaan sen maan lakia, jossa lapsi asuu (avioliitto- ja perhesuhdelain 42 §).

« Lapsen huolto - Yleistä | Slovenia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 07-06-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta