Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Romania

Uusin päivitys: 26-11-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia toimimaan lapsensa huoltajina? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemän, lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Romaniassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lapsen huollolla tarkoitetaan oikeuksia ja velvollisuuksia, joita vanhemmilla on alaikäisiin lapsiinsa nähden. Perhelain 97 §:n mukaan molemmilla vanhemmilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet alaikäisiä lapsiaan kohtaan. Se, ovatko lapset syntyneet avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella vai ovatko he adoptoituja, ei vaikuta asiaan. Vanhemmat käyttävät näitä oikeuksiaan yksinomaan lastensa parhaaksi.

”Lapsen huolto” edellyttää, että on olemassa lapsi, joka on alle 18-vuotias ja jolla ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta.

Koska huollon tarkoituksena on taata lapsen etu, kyse ei ole niinkään vanhempien oikeuksista kuin heidän velvollisuuksistaan. Näitä velvollisuuksia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Vanhempien oikeus ja velvollisuus kasvattaa lapsi (perhelain 101 §:n 1 ja 2 momentti): velvollisuus huolehtia lapsen fyysisestä terveydestä, kouluttaa hänet sekä velvollisuus valvoa lapsen koulutusta, ammatillinen koulutus mukaan lukien.
  • Oikeus vaatia lapsen palauttamista sellaiselta henkilöltä, joka pitää lasta luonaan lain vastaisesti (perhelain 103 §:n 1 momentti). Tällainen henkilö voi olla joko vieras tai – jos kyseessä on avioero tai avioliiton mitätöinti tai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi – vanhempi, joka ei ole lapsen huoltaja. Vanhemman oikeus vaatia lapsen palauttamista on luovuttamaton oikeus.
  • Oikeus suostua lapsen adoptointiin tai pyytää adoption mitätöintiä (katso laki nro 273/2004 adoption oikeudellisista järjestelyistä).
  • Oikeus henkilökohtaiseen yhteydenpitoon lapsen kanssa. Tämä voi olla käytännössä ongelmallista silloin, kun alaikäinen lapsi ei asu vanhempansa luona. ”Henkilökohtaisella yhteydenpidolla” lapseen voidaan tarkoittaa seuraavia: lapsen tapaaminen tämän kotona, lapsen tapaaminen koulussa tai molempien vanhempien oikeus viettää lomaa lapsen kanssa.
  • Oikeus valvoa lapsen kasvatusta ja koulutusta, ammatillinen koulutus mukaan lukien.
  • Oikeus päättää, missä lapsi asuu. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he päättävät yhteisesti, kumman luona lapsi asuu. Jos he eivät pääse yhteisymmärrykseen, tuomioistuin ratkaisee asian kuultuaan ensin holhousviranomaista ja lasta itseään, jos tämä on vähintään 10-vuotias, ja ottaen huomioon lapsen edun.
  • Oikeus ja velvollisuus huolehtia lapsen omaisuudesta (varsinaiset hallinnolliset toimet, säilyttävät toimet ja luovutustoimet).
  • Oikeus ja velvollisuus edustaa alaikäistä lasta siviilioikeudellisia asiakirjoja koskevissa asioissa ja hyväksyä tällaiset asiakirjat hänen puolestaan. Vanhemmat edustavat lastaan siviilioikeudellisia asiakirjoja koskevissa asioissa, kunnes tämä täyttää 14 vuotta, eli niin kauan kuin lapsella ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Lapsi on osittain oikeustoimikelpoinen 14–18-vuotiaana, jolloin hän voi käyttää oikeuksiaan ja huolehtia velvollisuuksiaan itsenäisesti mutta vain saatuaan vanhempiensa hyväksynnän etukäteen.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

(Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia, jos he asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään, huoltajuus voidaan myöntää äidille.)

Sivun alkuunSivun alkuun

Molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella tai onko hänet adoptoitu (perhelain 97 §). Perhelain 42 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin päättää avioerotuomion jälkeen, kummalle vanhemmalle alaikäisten lasten huoltajuus myönnetään. Eronnut vanhempi, jolle on myönnetty lapsen huoltajuus, käyttää vanhemmalle kuuluvia, lasta koskevia oikeuksia. Eronnut vanhempi, jolle ei myönnetä lapsen huoltajuutta, säilyttää oikeuden henkilökohtaiseen yhteydenpitoon lapsen kanssa sekä oikeuden valvoa lapsen kasvatusta ja koulutusta, ammatillinen koulutus mukaan lukien.

Jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen syntyperä on vahvistettu molempien vanhempien osalta, hänen huoltajuudestaan tehdään tuomioistuimen päätös (perhelain 65 §).

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia toimimaan lapsensa huoltajina?

(tai voidaanko lapselle nimetä holhooja, jos vanhemmat kuolevat tai eivät kykene huolehtimaan lapsestaan)

Perhelain 113 §:n mukaan lapselle nimetään holhooja, jos hänen molemmat vanhempansa ovat kuolleet tai eivät ole tiedossa, vanhemmilta on poistettu huoltajuus tai heidän huoltajuuttaan on rajoitettu, he ovat kadonneet tai heidät on julistettu kuolleiksi.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

(yhteisestä sopimuksesta vai tuomioistuimen päätöksellä)

Jos kyseessä on avioero, tuomioistuin tekee joko päätöksen, jolla vahvistetaan osapuolten välinen sopimus, tai – jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen – itsenäisen ratkaisun.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhempien välillä syntyy avioliiton aikana erimielisyyksiä huoltajuuteen liittyvistä asioista, holhousviranomainen tekee päätöksen kuultuaan vanhempia ja ottaen huomioon alaikäisen edun (perhelain 99 §).

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

(tarvitaanko esimerkiksi viranomaisen tai tuomioistuimen vahvistus)

Kun sopimus koskee avioliitossa syntynyttä lasta, ei vanhempien väliseen sopimukseen liity mitään muodollisuuksia, sillä perhelain 98 §:n 1 momentin mukaan vanhemmat päättävät yhdessä lapsiin ja heidän omaisuuteensa liittyvistä toimista.

Jos avioliitto päättyy eroon tai jos kyseessä on avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka syntyperä on vahvistettu molempien vanhempien osalta, tuomioistuin tekee vanhempien välistä sopimusta koskevan päätöksen.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

(esimerkiksi sovittelu)

Holhousviranomaiselta voidaan pyytää päätös (avioliiton aikana).

Sovittelu: laki nro 192/2006 sovittelusta ja sovittelijan ammatin harjoittamisesta.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

(esimerkiksi lapsen asuinpaikka, onko vanhemmilla yhteishuoltajuus vai onko toinen yksinhuoltaja, vanhemmille myönnettävä tapaamisoikeus, lapselle maksettava elatusapu, lapsen koulun valinta, lapsen nimi jne.)

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari voi ratkaista seuraavat asiat:

  • alaikäisen lapsen huolto (avioero tai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi);
  • kummankin vanhemman osuus alaikäisen kasvatuksesta ja ammatillisesta ja muusta koulutuksesta aiheutuvista kuluista;
  • tapaamisoikeuden myöntäminen vanhemmalle, jolle ei myönnetä lapsen huoltajuutta;
  • erimielisyydet alaikäisen elatusvelvollisuuden laajuudesta, tämän velvollisuuden täyttämisen tavoista tai kunkin vanhemman osuudesta lapsen elatukseen silloin, kun vanhemmat eivät ole eronneet (perhelain 107 §:n 3 momentti).

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

(esimerkiksi muuttaa lapsen kanssa uuteen osoitteeseen kotimaassa, muuttaa lapsen kanssa ulkomaille tai päättää, mitä koulua lapsi käy)

Huoltajuus myönnetään yksinomaan toiselle vanhemmalle avioerotuomion yhteydessä (jos lapsi on syntynyt avioliitossa) tai alaikäisen huoltajuutta koskevan hakemuksen ratkaisemisen yhteydessä (jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja syntyperä on vahvistettu molempien vanhempien osalta).

Vanhempi, jolle on myönnetty huoltajuus, toimii lapsen huoltajana huolehtien lapsen hyvinvoinnista ja omaisuudesta ja täyttäen velvollisuutensa vanhempana.

Vanhempi, jolle ei ole myönnetty huoltajuutta, ei ole vastuussa lapsen suojelemisesta ja ohjaamisesta, mutta hänellä säilyy oikeus valvoa lapsen kasvatusta ja koulutusta, ammatillinen koulutus mukaan lukien. Tällä vanhemmalla on oikeus henkilökohtaiseen yhteydenpitoon lapsen kanssa, mutta hänellä ei ole oikeutta päättää, missä lapsi asuu, tai vaatia, että henkilö, joka pitää lasta luonaan lain vastaisesti, palauttaa lapsen hänelle perhelain 103 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Avioliiton aikana vanhemmilla on samat lakisääteiset oikeudet ja velvollisuudet.

Tuomioistuin myöntää huoltajuuden yksinomaan toiselle vanhemmalle vain avioerotuomion yhteydessä (avioliitossa syntynyt lapsi) tai alaikäisen huoltoa koskevan hakemuksen ratkaisemisen yhteydessä (avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi).

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Avioliiton aikana huoltajuutta koskevat vanhempien erimielisyydet ratkaisee holhousviranomainen tai kylän, kaupungin tai kunnan tai – jos kyseessä on Bukarest – alueviranomaisten täytäntöönpanoelimet. Joissakin laissa säädetyissä tilanteissa vanhempien erimielisyydet lasta koskevista toimenpiteistä ratkaistaan tuomioistuimessa tavanomaisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi elatusvelvollisuuden laajuutta, elatusmaksujen määrää, huoltajuutta, tapaamisoikeutta tai lapsen asuinpaikkaa koskevat erimielisyydet.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Pääsääntöisesti sovelletaan tavanomaista lainsäädäntöä.

Poikkeus: tuomioistuin voi missä tahansa avioeromenettelyn vaiheessa antaa määräyksen väliaikaistoimenpiteistä, jotka koskevat alaikäisten huoltoa, elatusvelvollisuutta, lapsen elatusmaksua tai asunnon käyttöä (siviiliprosessilain 613 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapua voidaan myöntää siviiliprosessilain 74–81 §:ssä säädetyin edellytyksin. Sitä voidaan myöntää missä tahansa menettelyn vaiheessa joko täysimääräisenä tai osittain.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Holhousviranomaisen päätöksiin voidaan hakea muutosta ylemmältä viranomaiselta. Oikeuden päätöstä koskevat siviiliprosessilaissa säädetyt muutoksenhakukanavat (muutoksenhaku ensimmäisen asteen tuomioistuimessa, muutoksenhaku ylemmässä oikeusasteessa). Jos huoltajuuspäätös oli tapauksen pääasia, muutosta on haettava ensimmäisen asteen tuomioistuimessa tai ylemmässä oikeusasteessa 15 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Jos päätös sen sijaan koski liitännäisasiaa, kuten avioeron yhteydessä, muutosta on haettava 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos tuomioistuimen päätöstä ei panna täytäntöön vilpittömässä mielessä, on mahdollista pyytää, että täytäntöönpanoviranomainen puuttuu asiaan, siviiliprosessilain V luvussa (371 § ja sitä seuraavat) säädetyn menettelyn mukaisesti.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Huoltajuuspäätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevissa asioissa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (Bryssel II -asetus) säännöksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemus on lähetettävä vastaajan kotipaikassa tai Romaniassa sijaitsevassa asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Jos vastaajan koti- tai asuinpaikka ei ole tiedossa, hakemus on lähetettävä kantajan koti- tai asuinpaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemän, lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Romaniassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Päätöksen tunnustamisen vastustamiseksi on käännyttävä sen tuomioistuimen puoleen, jossa tunnustamishakemus on vireillä. Asiassa sovelletaan siviiliprosessilain tavanomaisia säännöksiä.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Romaniassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

(selitetään kunkin jäsenvaltion lainvalintasäännöt)

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluviin oikeussuhteisiin sovellettavasta lainsäädännöstä säädetään tällaisista suhteista annetussa laissa nro 105/1992. Vanhempien ja lapsen välisiin suhteisiin, myös vanhempien velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta, koulutuksesta ja omaisuudesta, sovelletaan tavanomaista kansallista lainsäädäntöä. Jos kyseessä ovat muun maan kansalaiset, suhteisiin sovelletaan näiden yhteisen kotipaikan lainsäädäntöä.

Tavanomaista kansallista lainsäädäntöä tai yhteisen kotipaikan lainsäädäntöä sovelletaan vanhempien ja lapsen välisiin suhteisiin, vaikka joku heistä vaihtaisi kansalaisuutta tai kotipaikkaa.

Jollei yhteistä kansalaisuutta tai kotipaikkaa ole, vanhempien ja lapsen välisiin suhteisiin sovelletaan sen alueen lainsäädäntöä, jossa heillä on tai on ollut yhteinen kotipaikka tai johon heillä molemmilla on läheisimmät siteet.

Lisätietoja

Lisätietoja (linkit Internet-sivustoille)

www.just.ro română

kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö

« Lapsen huolto - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 26-11-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta