Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Portugali

Uusin päivitys: 03-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Portugalissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Portugalissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Portugalissa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lakitermiä lapsen huolto (responsabilidade parental) ei ole vielä vahvistettu Portugalin oikeusjärjestelmässä. Sitä vastoin järjestelmässä käytetään lakitermiä vanhempainoikeus (poder paternal).

Lainsäädännön mukaisesti tämä tarkoittaa vanhempien valtuuksia ja velvollisuuksia alaikäisiin lapsiinsa (määräys- ja edustusvalta, kunnioituksen, avunannon ja kasvatuksen velvollisuudet, huoltajuusvalta ja -velvollisuus) ja näiden omaisuuteen nähden (lasten omaisuuden hallinnointivalta, huolehtimisvelvollisuus).

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Yleensä vanhempainoikeus on lapsen vanhemmilla.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Vanhempainoikeuden käyttöä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää määräämällä lasten huoltajuus kolmannelle henkilölle (holhooja) tai lastensuojelulaitokselle (estabelecimento de assistência).

Vanhempainoikeuden käyttö voidaan kieltää seuraavissa tapauksissa:

  1. lainvoimainen rikostuomio, jolla lainsäädännön mukaan on tällainen vaikutus
  2. vajaakykyiseksi julistaminen psyykkisen terveydentilan perusteella
  3. poissaolo väliaikaisen edunvalvojan (väliaikainen edustaja, joka hallinnoi kadonneen henkilön, jonka olinpaikasta ei ole tietoa, omaisuutta) nimeämisestä lähtien

Lisäksi vanhempainoikeus voidaan siirtää kolmannelle osapuolelle tai lastensuojelulaitokselle tilanteissa, joissa vanhemmat laiminlyövät velvollisuuksiaan lapsille vakavaa haittaa aiheuttavalla tavalla, tai kun vanhemmilla ei ole kokemattomuuden, sairauden tai poissaolon vuoksi tai jostain muusta syystä edellytyksiä täyttää huoltajuusvelvollisuuttaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Holhoojan nimeäminen on pakollista seuraavissa tilanteissa:

  1. vanhemmat ovat kuolleet
  2. vanhemmilta evätään vanhempainoikeus lapseensa nähden
  3. vanhemmat eivät ole käyttäneet vanhempainoikeuttaan yli kuuteen kuukauteen
  4. vanhemmat ovat tuntemattomia.

Joitakin lainsäädännössä asetettuja muutoksia lukuun ottamatta alaikäisten huoltajuudesta vastaavalla kolmannella osapuolella on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin vanhemmilla.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Avioero- tai asumuserotilanteissa vanhempainoikeus määritetään tuomioistuimen antamassa tuomiossa tai väestörekisterin henkikirjoittajan päätöksessä.

Tuomio voi olla vahvistava päätös eli se voi vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen vanhempainoikeuden käytöstä, tai siinä voidaan määrätä vanhempainoikeudesta vanhempien soveltuvuuden perusteella.

Henkikirjoittajan tekemä päätös vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen.

Nämä päätökset tehdään avioero- tai asumuseromenettelyn yhteydessä tai erillisessä vanhempainoikeuden käytöstä määräävässä menettelyssä. Väestörekisterin henkikirjoittaja voi tehdä päätöksen vain, mikäli asumusero- tai avioeromenettely on pantu vireille puolisoiden yhteisestä suostumuksesta.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Sopimuksessa on arvioitava huolellisesti alaikäisten etu ja määrättävä useista vanhempainoikeuteen kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimukseen liitetyn vahvistamisvaatimuksen suhteen ei ole asetettu erityisehtoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tuomarin tai väestörekisterin henkikirjoittajan (edellä esitetyn mukaisesti henkikirjoittaja osallistuu menettelyyn vain, mikäli asumusero- tai avioeromenettely on pantu vireille puolisoiden yhteisestä suostumuksesta) on vahvistettava sopimus, joka liitetään menettelyyn (asumusero- tai avioeromenettelyyn tai vanhempainoikeutta koskevaan menettelyyn).

Sopimus voidaan tehdä myös tuomarin johtaman sovitteluyrityksen yhteydessä. Tässä tapauksessa sopimus kirjataan pöytäkirjaan ja edellä mainittu tuomari vahvistaa sopimuksen.

Edellä mainittu sovitteluyritys on pakollinen vaihe toisen puolison yksin vireille panemassa avioero- ja asumuseromenettelyssä ja vanhempainoikeutta koskevassa menettelyssä.

Henkikirjoittajan johtamassa menettelyssä hallintoalueen, johon väestörekisteri kuuluu, asiassa toimivaltaisen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen syyttäjäviranomaisen on ilmoitettava kantansa sopimukseen ennen sen lopullista arviointia.

Sopimusta ei vahvisteta, jos sopimus ei ole alaikäisen lapsen edun mukainen. Edun mukaiseksi katsotaan läheinen suhde myös erillään asuvaan vanhempaan.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa?

Vanhempien tekemän sopimuksen oikeusvaikutus on aina vahvistettava tuomioistuimessa (olipa sopimus sitten omaehtoinen tai sovittelumenettelyn tulos) , paitsi edellä mainitussa väestörekisterin henkikirjoittajan johdolla tapahtuvassa menettelyssä.

Vanhempien erimielisyyksiä ja sovittelua koskevien tekijöiden käsittelyvaiheessa on mahdollista osallistua oikeusministeriön vuonna 1997 perustaman perhesovittelutoimiston (Gabinete de Mediação Familiar) tai joissakin kunnissa toimivien perhesovittelutoimistojen johdolla käytävään sovittelumenettelyyn

Sivun alkuunSivun alkuun

Niin ikään on mahdollista kääntyä riita-asioiden sovittelijayksikön (Associação de Mediadores de Conflitos) puoleen.

Tuomari voi viran puolesta ja asianosaisten suostumuksesta tai vaatimuksesta määrätä asian julkisen tai yksityisen sovitteluelimen käsiteltäväksi missä tahansa vaiheessa ja aina, kun hän katsoo sen olevan tarkoituksenmukaista. Tuomari vahvistaa sovittelun tuloksena tehdyn sopimuksen, mikäli se on alaikäisen edun mukainen.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Yleisesti ottaen ja huolimatta siitä, kuka asian kantaja on, tuomioistuimella on lapseen liittyvissä asioissa toimivalta

  1. järjestää holhous ja omaisuudenhoitaja
  2. nimittää henkilö, jolla on oikeus tehdä oikeustoimia alaikäisen puolesta, ja nimittää edunvalvoja edustamaan vanhempainoikeuden alaisena olevaa alaikäistä tuomioistuinten ulkopuolisissa asioissa
  3. tehdä vanhempainoikeutta koskevia päätöksiä (eli päätös lapsen kohtalosta, hänelle kuuluvasta elatusavusta ja sen suoritustavasta sekä yhteydenpidosta ja läheisestä suhteesta etävanhempaan) ja käyttää toimivaltaa vanhempainoikeuteen liittyvissä asioissa
  4. vahvistaa alaikäisille tulevat elatusavut sekä valmistella ja ratkaista elatusavun täytäntöönpano
  5. antaa määräyksiä, jotka koskevat alaikäisten luovuttamista (oikealle holhoojalle)
  6. myöntää alaikäisen lailliselle edustajalle lupa tiettyihin toimiin, vahvistaa ilman tämän lupaa tehdyt toimenpiteet ja huolehtia tiettyjen oikeuksien hyväksymisestä
  7. tehdä päätöksiä vakuuksista, joita vanhempien on järjestettävä alaikäisten lasten hyväksi
  8. antaa määräys vanhempainoikeuden täydellisestä tai osittaisesta estämisestä ja määrätä rajoituksia vanhempainoikeuden käytölle
  9. tehdä päätös lasten etu- ja sukunimistä, jos vanhemmat ovat asiasta erimielisiä
  10. tehdä omaisuuden hallintaa koskevissa asioissa päätökset holhoojalle tai uskotulle henkilölle maksettavasta korvauksesta, tutkia holhoojan antamat selvitykset, päättää holhoojan, uskotun henkilön tai perheen neuvonantajan vaihtamisesta, vaatia tilit nähtäväkseen ja tehdä niihin perustuvat päätökset, myöntää lupa lainmukaisen kiinnelainan korvaamiseen toisella ja antaa vakuuksien täydentämistä tai vaihtamista koskevat määräykset sekä nimetä alaikäistä tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa edustava edunvalvoja
  11. nimittää edunvalvoja edustamaan alaikäistä jokaisessa holhoukseen liittyvässä oikeudenkäynnissä
  12. tehdä päätös alaikäisten lasten hyväksi järjestettyjen vakuuksien täydentämisestä tai vahvistamisesta
  13. vaatia nähtäväkseen ja tarkastaa vanhempien tilit
  14. perehtyä muihinkin asioihin, jotka liittyvät edellä mainittuihin menettelyihin.

Mikäli vanhemmat eivät pääse sopuun erityisen tärkeistä kysymyksistä, tuomioistuimen on ratkaistava asia toisen vanhemman pyynnöstä sovitteluyrityksen ja alaikäisen kuulemisen jälkeen. Lasta voidaan kuulla, jos tämä on täyttänyt 14 vuotta, ja jos kuulemistilanteeseen liittyvät olosuhteet eivät aiheuta lapselle haittaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Erityisen merkityksellisiä asiakysymyksiä ovat muun muassa lapsen nimi, kasvatus (erityisesti uskonnollinen) , omaisuuden luovuttaminen, perinnöstä luopuminen, lainan otto ja liikeyrityksen omistusosuuden hankkiminen.

Jos vanhemmat ovat eronneet tai asuvat asumuserossa, tuomarin on päätettävä, myönnetäänkö vanhempainoikeus vanhemmista vain toiselle vai molemmille, kumpi vanhemmista nimetään huoltajaksi, kuinka erillään asuvan vanhemman tapaamisoikeuden käyttö järjestetään sekä kuinka suuri on (mahdollisen) elatusavun määrä ja miten se maksetaan.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Erityisen merkityksellisistä asiakysymyksistä tai asioista, joista vanhempien on lainsäädännön mukaan päätettävä yhdessä, päätettäessä on kuultava etävanhempaa, ja hänen on annettava toimelle suostumuksensa. Toisaalta etävanhemman on valvottava lapsen kasvatusta ja elinoloja.

On lisättävä, että vanhemmat voivat sopia, että tietyistä asioista päätetään yhdessä tai että lapsen omaisuuden hallinnointi kuuluu ainoastaan vanhemmalle, jolle alaikäisen huoltajuus on määrätty.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Tässä tilanteessa vanhempainoikeutta käyttävät molemmat vanhemmat, jotka päättävät lapsen elämään liittyvistä kysymyksistä samalla tavoin kuin avioliiton aikana. Erona on ainoastaan se, että alaikäinen voi asua vain toisen vanhemman luona.

Sivun alkuunSivun alkuun

Avio- tai asumusero ei muuta vanhempien oikeudellista asemaa lapseen nähden.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Portugalissa toimivalta lapsen huoltoasiaan liittyvissä kysymyksissä kuuluu perheoikeuksille (Tribunais de Família).

Perheoikeuksien (joita kutsutaan nimellä Tribunais de Família e Menores) sijaintipaikat ovat Aveiro, Barreiro, Braga, Cascais, Coimbra, Faro, Funchal, Lissabon, Loures, Ponta Delgada, Portimão, Porto, Setúbal, Seixal, Sintra ja Vila Franca de Xira.

Perheoikeuksien tuomiopiirin ulkopuolelle jäävillä alueilla toimivalta vanhempainoikeuteen kuuluvissa asioissa kuuluu tuomiopiirin alioikeudelle (Tribunal de Comarca).

Jos toisen puolison yksin esittämä avioero- tai asumuserohakemus on vielä käsiteltävänä, vanhempainoikeutta, elatusavun suorittamista ja vanhempainoikeuden käytön kieltoa koskevia yksityisoikeudellisia holhoustoimenpiteitä käsitellään kanteen käsittelyn yhteydessä.

Jos käsiteltävänä ei ole toisen puolison yksin esittämä avioero- tai asumuserokanne, on esitettävä vapaamuotoinen vireillepanovaatimus, jossa määritellään asianosaiset, kuvataan tosiseikat sekä esitetään pyyntö ja todisteet.

Vireillepanovaatimuksen voivat allekirjoittaa vanhemmat, koska asianajajaa on käytettävä vasta, kun asia on tullut vireille tuomioistuimessa. Menettelyn alkuvaiheessa on esitettävä ainoastaan otteet alaikäisten syntymärekisteristä ja mikäli vanhemmat ovat naimisissa, ote avioliittorekisteristä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisätietoja asiasta on tuomioistuinten toimivaltaa koskevalla sivustolla.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Näissä menettelyissä sovelletaan hakemusasioita koskevia sääntöjä, joiden mukaisesti tuomioistuin voi tutkia vapaasti tosiasiat, määrätä tutkimuksia ja kerätä kaikki tarpeelliset tiedot. Hyväksyttäviä todisteita ovat ainoastaan tuomarin tarpeellisina pitämät todisteet.

Tuomiot annetaan 15 päivän kuluttua asian esittämisestä tuomarille.

Toteutettavien toimenpiteiden suunnittelussa tuomioistuimen ei tarvitse noudattaa lainsäädäntöä tiukasti, vaan sen on pikemminkin etsittävä tapauskohtaisesti tarkoituksenmukaisimmaksi ja parhaimmaksi katsomansa ratkaisu. Päättäessään vanhempainoikeudesta tuomioistuimen ensisijaisena ja ainoana lähtökohtana on oltava alaikäisen etu.

Vaikka asia on luonteeltaan hakemusasia, tuomioistuimen on kuitenkin perusteltava päätöksensä tosiseikoin ja oikeudellisesti.

Tämän kaltaisissa menettelyissä päätöksiä voidaan muuttaa muutokseen oikeuttavien uusien tietojen perusteella. Tämä ei kuitenkaan rajoita jo toteutuneita vaikutuksia. Muutokseen oikeuttaviksi uusiksi tiedoiksi katsotaan niin päätöksen jälkeen esille tulevat tiedot kuin päätöstä edeltävät tiedot, joita ei ole esitetty tietämättömyyden tai jonkin muun painavan syyn vuoksi.

Asianomistajilla on oikeus tutustua tietoihin, raportteihin, tutkimuksiin ja menettelyä koskeviin lausuntoihin, pyytää selvityksiä, antaa lisätietoja tai vaatia tarpeellisiksi katsomiensa tietojen keräämistä. Tarpeettomiksi, mahdottomiksi toteuttaa tai selkeästi viivyttäviksi osoittautuvat pyynnöt tuomari hylkää päätöksellä, josta ei voi valittaa. Edellä mainituilla tavoilla kerättyjä todisteita koskeva puolustautumisoikeus taataan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Holhoukseen liittyvien riita-asioiden oikeudenkäynnit, joiden viivästyminen voi vaikuttaa haitallisesti alaikäisen etuun, pidetään lomakausien aikana.

Missä tahansa vaiheessa ja aina aiheelliseksi katsoessaan tuomioistuin voi tehdä alustavan päätöksen aineistosta, joka on otettava käsittelyssä huomioon, sekä määrätä päätöksen tehokkaan täytäntöönpanon takaamisen kannalta välttämättömistä toimenpiteistä. Lainvoimaisiin päätöksiin voidaan myös tehdä tilapäisiä muutoksia. Tätä varten tuomioistuin toteuttaa aiheellisiksi katsomansa pienimuotoiset tarkistukset.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapujärjestelmää sovelletaan kaikissa tuomioistuimissa ja menettelymuodoissa.

Tarkempia tietoja asiasta sivustolla Oikeusapu – Portugali

  • 13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

    Muutosta voivat hakea riita-asian yleisten menettelysääntöjen mukaisesti jompikumpi vanhemmista tai syyttäjäviranomainen. Soveltuvuuden tai vapaan harkinnan perusteella annetuista päätöksistä ei voi valittaa korkeimpaan oikeuteen.

    14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

    Mikäli toinen vanhemmista ei toimi alaikäiseen nähden sovitun tai päätetyn mukaisesti, voi toinen vanhemmista vaatia tuomioistuinta toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet sopimuksen täytäntöönpanemiseksi pakkokeinoin ja määräämään sakon ja vahingonkorvauksen alaikäisen, hakijan tai näiden molempien hyväksi.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Kun vaatimuksesta on laadittu pöytäkirja tai kun vaatimus on liitetty menettelyyn, tuomari kutsuu vanhemmat koolle tai saattaa asian vastaajan tietoon, jotta tämä voisi antaa aiheelliseksi katsomansa vastineen. Tapaamisessa vanhemmat voivat alaikäisen edun huomioon ottaen sopia vanhempainoikeuden käyttöön tehtävistä muutoksista. Mikäli tapaamista ei järjestetä tai mikäli vanhemmat eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, tuomari määrää toteutettavaksi suppean tutkimuksen ja muita tarpeelliseksi katsomiaan toimenpiteitä, ja tekee lopulta päätöksen. Jos tuomari on määrännyt sakon, eikä sitä makseta kymmenen päivän kuluessa, menettelystä laaditaan todistus, joka toimitetaan täytäntöönpantavaksi toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

    Todistusasiakirjan arviointi on välivaihe pääasian oikeudenkäynnissä, ja se aloitetaan vanhemman tai syyttäjäviranomaisen vaatimuksesta.

    Mikäli henkilö, jonka tuomioistuin on määrännyt maksamaan elatusapua, ei suorita maksamatta olevia määriä kymmenessä päivässä eräpäivästä, asian käsittely etenee seuraavasti:

    1. Jos elatusapuvelvollinen on virkamies, kyseessä olevat määrät vähennetään kuukausipalkasta tuomioistuimen toimivaltaiselle työnantajataholle esittämän vaatimuksen perusteella.
    2. Jos elatusapuvelvollinen on palkattu työntekijä, määrät vähennetään kuukausipalkasta tai muusta palkasta, minkä vuoksi asiasta ilmoitetaan asianosaiselle työnantajataholle, jolle perintävelvollisuus uskotaan.
    3. Jos elatusapuvelvollinen on henkilö, jolla on vuokra-, eläke-, avustus- tai erilaisia palkkiotuloja tai muita tämän kaltaisia tuloja, määrät vähennetään näistä tuloista niiden maksu- tai hyvityshetkellä; tätä varten laaditaan tarvittavat perintävaatimukset tai –tiedoksiannot, jolloin perintävelvollisuus uskotaan tiedonannon saaneelle taholle.

    Perittäväksi määrätään myös tulevat maksettavaksi lankeavat elatusapumaksut, jotka ohjataan suoraan edunsaajalle.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Portugalissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

    Tähän kysymykseen vastattaessa on eroteltava, onko päätös annettu avio- tai asumuserotilanteessa, avioliiton mitätöintitilanteessa vai jossain muussa yhteydessä.

    Ensisijaisesti sovelletaan 29. toukokuuta 2000 annettua asetusta (EY) N:o 1347/2000, jonka mukaan toisessa jäsenvaltiossa (Tanskaa lukuun ottamatta) tehty päätös tunnustetaan Portugalissa ilman eri toimenpiteitä.

    Siten toisessa jäsenvaltiossa tehty vanhempainoikeuden käyttöä avioparin yhteisen lapsen kohdalla koskeva päätös, joka on kyseisessä valtiossa täytäntöönpanokelpoinen ja josta on esitetty tiedoksianto, pannaan Portugalissa täytäntöön heti, kun se jonkun asianosaisen pyynnöstä on todettu Portugalissa täytäntöönpanokelpoiseksi.

    Päätösten tunnustamatta jättämistä tukevia perusteita on vähän ja ne tukeutuvat asetuksessa mainittuihin perusteisiin.

    Tilanteissa, jotka eivät kuulu edellä mainitun asetuksen soveltamisalaan, sekä lasten huoltajuutta koskevissa kysymyksissä sovelletaan 20. toukokuuta 1980 allekirjoitettua lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä lasten palauttamisesta tehtyä eurooppalaista yleissopimusta (johon suurin osa Euroopan unionin jäsenvaltiosta on liittynyt).

    Tätä kansainvälistä sopimusta soveltaen jokainen henkilö, jolle on annettu alaikäisen huoltoa koskeva päätös sopimukseen liittyneessä valtiossa ja joka haluaa tunnustuttaa tai panna päätöksen täytäntöön toisessa allekirjoittajavaltiossa, voi esittää hakemuksen oikeusministeriön alaisena toimivalle Instituto de Reinserção Social -viranomaiselle. Hakemukseen on liitettävä a) asiakirja, joka antaa Portugalin valtion viranomaiselle toimivaltuuden toimia hakijan nimissä tai nimittää tätä varten toisen edustajan, b) jäljennös päätöksestä, joka täyttää asetetut aitousvaatimukset, c) mikäli päätös on annettu vastaajan tai tämän edustajan poissaollessa, todistus siitä, että asian tai jonkin muun vastaavan toimenpiteen vireillepanosta on ilmoitettu vastaajalle asianmukaisesti, d) tarvittaessa todistus siitä, että päätös on alkuperämaan lainsäännön mukaisesti täytäntöönpanokelpoinen, e) mikäli mahdollista, tieto alaikäisen mahdollisesta olinpaikasta pyynnön vastaanottavassa valtiossa ja ehdotus alaikäisen huoltajuutta koskevista uudelleenjärjestelyistä.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Tilanteissa, joista ei säädetä sopimuksin tai erityissäännöin, sovelletaan ulkomaisen tuomion tarkistamista koskevaa erityismenettelyä.

    Hakijan on liitettävä hakemukseen asiakirja, jossa esitettyä päätöstä pyydetään tarkistettavaksi. Vastaajan on ilmoitettava 15 päivän kuluessa, mikäli hän vastustaa tarkistusta. Mikäli vastaaja vastustaa tarkistusta, hakija voi antaa vastineensa kymmenen päivän kuluessa vastustavan ilmoituksen tiedoksiannosta. Kun tosiseikat on esitetty ja kun esittelijä on suorittanut välttämättömiksi katsomansa toimenpiteet, asianosaisilla ja syyttäjäviranomaisella on jokaisella 15 päivää esittää vastineensa.

    Jotta tuomio voidaan tunnustaa,

    1. tuomion sisältävän asiakirjan aitoudesta tai päätöksen asianmukaisuudesta ei saa olla epäselvyyttä
    2. tuomio on tullut antaa kyseessä olevan ulkomaan lainsäädännön mukaisesti
    3. tuomion antaneella ulkomaisella tuomioistuimella on oltava asiassa lainsäädännön mukainen toimivalta, joka ei loukkaa Portugalin tuomioistuinten yksinomaista toimivaltaa
    4. portugalilaiselle tuomioistuimelle kuuluvassa asiassa voidaan vedota vireilläolovaikutukseen tai perustellusti lainvoimaisuutta koskevaan oikeudenkäyntiväitteeseen vain, mikäli ulkomainen tuomioistuin on ilmoittanut asiasta etukäteen portugalilaiselle tuomioistuimelle
    5. asia on saatettu vastaajan tietoon asianmukaisesti ja tuomion antaneen tuomioistuimen alkuperämaan lainsäädännön mukaisesti, ja oikeudenkäynnissä on otettu huomioon puolustautumisoikeuden ja asianosaisten yhdenvertaisuuden periaatteet
    6. tuomio ei saa sisältää päätöstä, jonka tunnustaminen on selkeästi ristiriidassa Portugalin valtion kansainvälistä yleistä turvallisuutta koskevien periaatteiden kanssa.

    16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Portugalissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

    Edellä kuvatuissa tilanteissa, joissa sovelletaan asetusta (EY) N:o 1347/2000, Euroopan unionin jäsenmaissa (Tanskaa lukuun ottamatta) tehdyn päätöksen tunnustamispyyntö esitetään perheoikeudelle (Tribunal de Família) tai mikäli tuomiopiirin alueella ei ole perheoikeutta, tuomiopiirin alioikeudelle (Tribunal de Comarca). Kuten edelliseen kysymykseen annetussa vastauksessa todetaan, päätös tunnustetaan Portugalissa ilman eri toimenpiteitä.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    On otettava huomioon, että muissa tilanteissa (rajoittamatta kuitenkaan sopimusten ja erityisten lakien vaikutusta) on sovellettava sääntöä, jonka mukaisesti ulkomaisessa tuomioistuimessa tai välimiesmenettelyssä annetut yksityisoikeudelliset päätökset eivät ole voimassa Portugalissa, olipa asianosaisten kansallisuus mikä hyvänsä, ellei päätöksiä ei ole tarkistettu ja vahvistettu.

    Päätöksen tarkistamisessa ja vahvistamisessa toimivaltainen tuomiopiirin ylioikeuden tuomioistuin (Tribunal da Relação) määräytyy vastaajan kotipaikan perusteella (Coimbra, Évora, Guimarães, Lissabon ja Porto).

    17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Portugalissa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

    Menettelyissä, joihin sovelletaan 29. toukokuuta 2000 annettua asetusta (EY) N:o 1347/2000, sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevissa hakemuksissa, ovat toimivaltaisia puolisoiden yhteisen lapsen huoltoa koskevassa asiassa, jos lapsen asuinpaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.

    Siten toimivaltaisia ovat sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jonka alueella

    1. puolisoilla on kotipaikka, tai
    2. puolisoilla oli viimeinen asuinpaikka, jos toinen puolisoista asuu siellä edelleen, tai
    3. vastaajalla on kotipaikka, tai
    4. jommallakummalla puolisoista on asuinpaikka, jos puolisot jättävät yhteisen hakemuksen, tai
    5. kantajalla on asuinpaikka, jos hän on asunut siellä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen hakemuksen tekemistä, tai
    6. kantajalla on asuinpaikka, jos hän on asunut siellä vähintään kuuden kuukauden ajan välittömästi ennen hakemuksen tekemistä, ja hän on joko kyseisen jäsenvaltion kansalainen tai, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin ollessa kyseessä, hänen "kotipaikkansa" on siellä, tai
    7. sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jonka kansalaisia molemmat puolisot ovat tai, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin ollessa kyseessä, jossa on kummankin puolison "kotipaikka".

    Jos lapsen asuinpaikka ei ole jäsenvaltiossa, joka on toimivaltainen avioeroa, asumuseroa tai avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevissa hakemuksissa, tämän valtion tuomioistuimet ovat toimivaltaisia tällaisessa asiassa, jos lapsen asuinpaikka on jossakin jäsenvaltiossa ja a) ainakin toinen vanhemmista on lapsen huoltaja ja b) näiden tuomioistuinten toimivalta on puolisoiden hyväksymä ja lapsen edun mukainen.

    Sivun alkuunSivun alkuun

    Jos millään jäsenvaltion tuomioistuimella ei ole edellä mainitun mukaan toimivaltaa, toimivalta määräytyy kussakin jäsenvaltiossa kyseisen valtion oman lainsäädännön mukaan.

    Jäsenvaltion kansalainen, jolla on asuinpaikka toisen jäsenvaltion alueella, voi samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaiset turvautua siinä valtiossa sovellettaviin toimivaltasääntöihin sellaista vastaajaa vastaan, jolla ei ole asuinpaikkaa jonkin jäsenvaltion alueella ja joka ei ole jäsenvaltion kansalainen tai, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin ollessa kyseessä, jonka "kotipaikka" ei ole jommankumman viimeksi mainitun jäsenvaltion alueella.

    Jos lapsi, jonka vanhemmat eivät ole avioliitossa, asuu 5. lokakuuta 1961 Haagissa tehdyn, viranomaisten toimivaltaa ja lastensuojelutoimenpiteissä sovellettavaa lakia alaikäisten suojelua koskevissa asioissa koskevan yleissopimuksen (jonka Portugali on ratifioinut) allekirjoittajavaltiossa, toimivaltaisia lapsen huoltajuutta koskevissa hakemuksissa ovat pääsääntöisesti sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa alaikäisen asuinpaikka on, ja tuomioistuimet soveltavat periaatteessa maan kansallista lainsäädäntöä.

    Sen valtion viranomaiset, jonka kansalainen alaikäinen on, voivat määrätä valtion kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on alaikäisen tai tämän omaisuuden suojelu, mikäli viranomaiset katsovat alaikäisen edun niin vaativan ja ilmoittavat asiasta etukäteen alaikäisen nykyisen kotivaltion viranomaisille.

    Jos näitä sääntöjä ei sovelleta, sovelletaan Portugalin kansallisia oikeussääntöjä, joiden mukaisesti toimivaltainen tuomioistuin on lapsen kotipaikan tuomioistuin, tai mikäli lapsi ei asu Portugalissa, hakijan tai vastaajan kotipaikan tuomioistuin.

    Mikäli kukaan kolmesta asianosaisesta ei asu Portugalissa, mutta Portugalin tuomioistuimet ovat asiassa kansainvälisesti toimivaltaisia, asia käsitellään Lissabonin perhe- ja alaikäisten asioita käsittelevässä tuomioistuimessa (Tribunal de Família e de Menores de Lisboa).

    Tuomioistuimet soveltavat vanhempien yhteistä kansallista lainsäädäntöä tai, mikäli tällaista ei ole, yhteisen kotipaikan lainsäädäntöä. Jos vanhemmat eivät asu samassa valtiossa, sovelletaan lapsen kotivaltion lainsäädäntöä. Jos vanhemmuus on todettu vain toisen vanhemman kohdalla, sovelletaan tämän vanhemman kotivaltion lainsäädäntöä. Jos toinen vanhemmista on kuollut, sovelletaan elossa olevan vanhemman kotivaltion lainsäädäntöä.

    Lisätietoja

    Lisätietoja seuraavilta Internet-sivustoilta:

  •  
    • Yhteisön oikeus
    • Kansainvälinen oikeus

    • Belgia
    • Bulgaria
    • Tšekki
    • Tanska
    • Saksa
    • Viro
    • Irlanti
    • Kreikka
    • Espanja
    • Ranska
    • Italia
    • Kypros
    • Latvia
    • Liettua
    • Luxemburg
    • Unkari
    • Malta
    • Alankomaat
    • Itävalta
    • Puola
    • Portugali
    • Romania
    • Slovenia
    • Slovakia
    • Suomi
    • Ruotsi
    • Yhdistynyt kuningaskunta