Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Puola

Uusin päivitys: 23-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta. Minkä tuomioistuimen puoleen tällaisissa tapauksissa tulee kääntyä ja mitä menettelyä silloin noudatetaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Puolassa? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman, lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Puolassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Puolassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Puolan perhe- ja huoltajuuslaissa ei varsinaisesti määritellä käsitettä lapsen huolto (tai vanhempainvastuu). Yleisellä tasolla voidaan todeta, että sillä tarkoitetaan niitä velvollisuuksia ja oikeuksia, jotka vanhemmilla on alaikäiseen lapseen nähden ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että lapsi saa tarvitsemansa hoivan ja että hänen etujaan puolustetaan.

Vanhempien vastuu lapsesta alkaa lain mukaan lapsen syntymähetkestä ja päättyy, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi 18 vuotta täyttäessään (tähän on olemassa tiettyjä poikkeuksia).

Huoltajan velvollisuutena on huolehtia lapsesta, tämän kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä fyysisestä ja psyykkisestä kehityksestä. Lisäksi huoltaja toimii lapsen edustajana ja hallinnoi tämän omaisuutta.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Huoltajina toimivat molemmat vanhemmat riippumatta siitä, ovatko nämä keskenään naimisissa tai asuvatko he yhdessä.

Jos sen sijaan isyys on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä, isä voi toimia lapsen huoltajana ainoastaan siinä tapauksessa, että tuomioistuin on myöntänyt hänelle huoltajuuden isyyden vahvistamista koskevalla päätöksellä. Jos jompikumpi vanhemmista on kuollut tai ei ole oikeustoimikelpoinen tai häneltä on evätty huoltajuus joko kokonaan tai väliaikaisesti, huoltajuus kuuluu vain toiselle vanhemmalle. Jos isyyttä ei ole vahvistettu, huoltajuus kuuluu yksinomaan äidille.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Jos kumpikaan vanhemmista ei kelpaa huoltajaksi esimerkiksi siksi, että heiltä on evätty huoltajuus joko sillä perusteella, että he ovat käyttäneet tätä oikeutta väärin tai ovat laiminlyöneet huoltovastuunsa, lapselle määrätään muu huoltaja.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Vanhempien avio- tai asumuseron yhteydessä huoltajuudesta määrätään tuomioistuimen päätöksellä.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Puolan lainsäädännössä ei säädetä tällaisen sopimuksen tekemisestä.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Vanhemmat voidaan määrätä sovitteluun, jonka järjestää huoltajuusasiassa toimivaltainen tuomioistuin eli holhoustuomioistuin. Tuomioistuin voi myös ohjata vanhemmat perheterapiaan, jota antavat erilaiset sosiaaliset tai valtiosta riippumattomat järjestöt.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Lainsäädännön mukaan vanhemmat päättävät tärkeimmistä lasta koskevista asioista yhdessä. Jos vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen, näistä kysymyksistä päättää holhoustuomioistuin. Lainsäädännössä ei kuitenkaan määritellä, mitä näihin tärkeimpiin asioihin kuuluu. Oikeuskäytännön perusteella niihin voidaan lukea seuraavat asiat: lapsen asuinpaikka, koulun valinta, etu- ja sukunimen valinta, terveydenhoitoa koskevat päätökset ja matkustaminen ulkomaille.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusvelvollisuus ei liity huoltajuuteen. Jos jompikumpi vanhemmista ei osallistu lapsen elatukseen, toinen heistä voi kuitenkin nostaa häntä vastaan tuomioistuimessa elatuskanteen.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Ei. Vaikka toinen vanhemmista toimisi lapsen huoltajana yksinään, myös toinen vanhempi voi osallistua lasta koskevista tärkeistä asioista päättämiseen.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Vanhemmat voivat toimia yhteishuoltajina vain jos he asuvat yhdessä. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, huoltajuus myönnetään jommallekummalle heistä. Toisella vanhemmalla on edelleen oikeus tavata lasta vapaasti, ja myös vanhempainvastuu koskee häntä edelleen. On siis erotettava toisistaan huoltajuuden ja vanhempainvastuun käsitteet.

10. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Lapsen huoltoa koskevat kysymykset kuuluvat aluetuomioistuinten (sąd rejonowy) toimivaltaan, missä niitä käsitellään perheitä ja alaikäisiä koskevien asioiden osastolla (ns. holhoustuomioistuin, sąd opiekuńczy). Toimivaltainen tuomioistuin määräytyy lapsen asuinpaikan mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen huoltoasiassa on tehtävä hakemus, johon liitetään lapsen syntymätodistus, vanhempien vihkitodistus (jos nämä ovat naimisissa keskenään) sekä muut tarvittavat liitteet kuten lääkärintodistukset, koulutodistukset, pedagogiset lausunnot yms.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Lapsen huoltoa koskevat asiat käsitellään nk. muiden kuin riita-asioiden menettelyssä (tryb nieprocesowy), joka on vähemmän muodollinen kuin riita-asioiden menettely (tryb procesowy).

Poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos lapsen etu on uhattuna, holhoustuomioistuin voi toimia omasta aloitteestaan ja tehdä päätöksen nopeutetussa menettelyssä. Tällaiset päätökset ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Holhoustuomioistuin käsittelee lapsen huoltoa koskevat asiat maksutta, minkä lisäksi vanhemmat voivat tietyissä tapauksissa saada käyttöönsä oikeudellisen edustajan maksutta.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, kaikkiin päätöksiin voi hakea muutosta ylemmän asteen tuomioistuimelta.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta. Minkä tuomioistuimen puoleen tällaisissa tapauksissa tulee kääntyä ja mitä menettelyä silloin noudatetaan?

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen pakkotäytäntöönpanomenettelystä vastaa se tuomioistuin, joka on tehnyt päätöksen. Asianomaisen henkilön on tehtävä tuomioistuimelle täytäntöönpanoa koskeva hakemus. Menettely toteutetaan Puolan siviiliprosessilain mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Puolassa?

Puola on lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta Luxemburgissa 20 päivänä toukokuuta 1980 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen sopimuspuoli.

Asiasta on tehtävä hakemus tuomioistuimelle. Puolan liityttyä Euroopan unioniin asiaan sovelletaan asiaa koskevia yhteisön oikeuden säännöksiä.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman, lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Puolassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tällaisia asioita käsittelee muutoksenhakumenettelyssä se muutoksenhakutuomioistuin, joka on toimivaltainen ratkaisemaan muutoksenhaut sen tuomioistuimen päätöksistä, joka on tunnustanut ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen.

Tällöin sovelletaan yksityisoikeudellisia menettelyjä koskevan lain säännöksiä.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Puolassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Sovellettava laki on tällöin lapsen kotipaikan laki (kansainvälisestä yksityisoikeudesta 12.11.1965 annetun lain 19 §).

Sitä paitsi Puola on alaikäisten suojelun suhteen toimivaltaisista viranomaisista ja sovellettavasta lainsäädännöstä 5. lokakuuta 1961 tehdyn Haagin yleissopimuksen sopimuspuoli, ja tämän yleissopimuksen nojalla voidaan soveltaa alaikäisen lapsen asuinpaikan lakia.

« Lapsen huolto - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 23-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta