Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Alankomaat

Uusin päivitys: 19-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Alankomaat

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus (gezamenlijk ouderlijk gezag), mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Alankomaissa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lapsen huolto tarkoittaa vastuuta lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Lapsen huoltajalla on oikeus ja velvollisuus huolehtia itse lapsensa kasvatuksesta. Tähän kuuluu se, että lapsen huoltaja päättää tärkeistä lapsen elämään vaikuttavista asioista, kuten siitä, missä lapsi asuu ja mitä koulua hän käy. Alaikäisen lapsen oma vastuu kuitenkin kasvaa iän myötä samoin kuin siihen liittyvä oikeus päättää tietyistä asioista, joita ovat esimerkiksi oma rahankäyttö ja oikeus tehdä työsopimus.

Lapsen huoltajana oleva vanhempi myös edustaa lasta virallisesti. Alaikäiset lapset eivät useissa tapauksissa saa toimia itsenäisesti virallisissa yhteyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeuskäsittelyt ja passihakemusten allekirjoittaminen. Lapsen huoltaja toimii näissä yhteyksissä hänen edustajanaan.

Lapsen laillinen edustaja on myös vastuussa lapsen teoista ja toiminnasta, esimerkiksi hänen aiheuttamistaan vahingoista, pääsääntöisesti siihen asti, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta.

Lapsen huoltaja vastaa lapsen raha-asioiden ja omaisuuden hoidosta, lukuun ottamatta alaikäisen lapsen omaan käyttöön tarkoitettua taskurahaa ja mahdollista palkkaa.

Lapsen huoltajana olevan vanhemman, kuten myös toisen vanhemman elatusvelvollisuus jatkuu vielä kolme vuotta sen jälkeen, kun lapsesta 18-vuotiaana tulee täysi-ikäinen. Elatusvelvollisuus jatkuu siten 21-vuotiaaksi asti.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Lapsen huoltajana voi toimia myös muu henkilö kuin lapsen vanhempi. Tämän vuoksi on täsmällisempää puhua alaikäistä lasta koskevasta vanhempainvastuusta. Alankomaissa on kaikilla alaikäisillä lapsilla oltava huoltaja. Lapsen huoltajuudella tarkoitetaan joko huoltajana olevaa vanhempaa (”ouderlijk gezag”) tai laillista holhoojaa (”voogd; voogdij”). Alankomaiden lainsäädännössä määritellään seuraavat käsitteet:

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen huolto (ouderlijk gezag): Lapsen huoltajia ovat vanhemmat yhdessä tai jompikumpi vanhemmista yksin.

Yhteishuoltajuus (gezamenlijk gezag): Lapsen yhteishuoltajia ovat lapsen vanhempi ja muu henkilö kuin lapsen vanhempi yhdessä. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi lapsen vanhemman kumppani, joka huolehtii yhdessä tämän kanssa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Yhteishuoltajia voivat olla myös lapsen vanhempi yhdessä lapselle määrätyn huoltajan (kasvatusvanhemman) kanssa.

Jos lapsen huolto kuuluu muulle henkilölle kuin lapsen vanhemmalle, puhutaan lapsen holhoojasta.

Lapsen holhouksesta (voogdij) vastaa lapsen laillinen holhooja. Lapsen holhooja on aina muu henkilö kuin lapsen vanhempi. Holhoojana voi olla myös tähän tehtävään määrätty laitos.

Yhteisholhous (gezamenlijke voogdij): Lapsen holhous, josta vastaavat lapsen holhooja ja hänen kumppaninsa. Kummatkin holhoojat ovat tällöin muita kuin lapsen vanhempia. Jos holhoojana toimii laitos, yhteisholhousta ei voida järjestää.

Lapsen vanhemmat ja muut kuin vanhemmat

Lapsen vanhemmilla tarkoitetaan tässä yhteydessä lapsen laillista äitiä ja isää. Arkikielessä vanhemmilla tarkoitetaan yleensä lapsen biologista äitiä ja isää. Nämä eivät kuitenkaan aina ole lapsen vanhempia, jos asiaa katsotaan lainsäädännön kannalta.

Lapsen äiti on joko

  • synnyttänyt tai
  • adoptoinut lapsen.

Lapsen isä on joko

  • lapsen äidin puoliso, jos äiti on lapsen syntyessä avioliitossa,
  • tunnustanut lapsen isyyden tai adoptoinut lapsen tai
  • todettu tuomioistuimen päätöksellä lapsen isäksi.

Lapsen vanhempia ovat edellä esitetyn määritelmän mukaiset lapsen äiti ja isä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muita kuin lapsen vanhempia ovat vanhempien kumppanit tai holhooja(t).

Tavallisesti voidaan erottaa kolme eri tilannetta.

Avioliitossa olevat vanhemmat/rekisteröidyn parisuhteen kumppanit

Lähtökohtana on, että alaikäisen lapsen huolto kuuluu avioliiton aikana vanhemmille yhdessä. Lapsen huoltajuus alkaa oikeudellisesti automaattisesti lapsen syntymästä (siviililain 1 §:n 251 momentin 1 kohta). Myös rekisteröidyssä parisuhteessa olevat vanhemmat ovat lapsen syntymästä alkaen automaattisesti yhdessä lapsen huoltajia. Tämän ehtona on kuitenkin, että parisuhteessa oleva mies on tunnustanut lapsen isyyden (siviililain 1 §:n 253 aa momentti).

Vanhemmat, jotka eivät ole naimisissa

Vanhemmat, jotka eivät ole naimisissa, voivat vastata yhdessä alaikäisen lapsen huoltajuudesta. Tämä ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan vanhempien on haettava lapsen huoltajuutta (ks. kysymys 5).

Yksinhuoltajaäiti

Yksinhuoltajaäiti on lapsen syntymästä alkaen automaattisesti lapsensa huoltaja. Poikkeuksena on tilanne, jossa äidillä ei lapsen syntyessä ole oikeutta huoltajuuteen esimerkiksi sen vuoksi, että hän ei ole vielä täysi-ikäinen.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Tämä on mahdollista. Muu huoltaja voidaan määrätä eri tilanteissa.

Tuomioistuin voi määrätä lapselle (tilapäisen) holhoojan, jos kumpikaan vanhemmista, joille lapsen huolto yhdessä kuuluu, ei tilapäisesti kykene vastaamaan lapsen huollosta esimerkiksi ulkomaille muuton vuoksi tai jos lapsen huoltajina olevien vanhempien asuinpaikka on tuntematon. Lapsen huolto annetaan tällöin kolmannelle. Tuomioistuin valitsee holhoojaksi usein perhe- tai ystäväpiiriin kuuluvan henkilön, joka antaa suostumuksensa tehtävään. On myös mahdollista, että lapsen holhoojaksi määrätään holhoojana toimiva laitos. Lapsen huoltajuus keskeytetään tällöin toistaiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos lapsen huolto kuuluu vain toiselle vanhemmalle, joka ei tilapäisesti kykene hoitamaan tätä tehtävää esimerkiksi pitkäaikaisen psykiatrisen sairaalahoidon vuoksi, tuomioistuin määrää toisen vanhemman lapsen huoltajaksi. Jos tuomioistuin epäilee, että kyseinen vanhempi saattaa vakavasti laiminlyödä lapsen edun, se määrää lapselle (toisen vanhemman sijasta) holhoojan. Myös tällöin lapsen huoltajuus keskeytetään toistaiseksi.

Jos lapsen huolto on uskottu kummallekin vanhemmalle ja jompikumpi heistä kuolee, jälkeen jäävästä vanhemmasta tulee yksin lapsen huoltaja. Näin määrätään laissa, joten asiasta ei tarvitse antaa tuomioistuimen erillistä päätöstä. Jos lapsen huolto kuuluu yhdessä vanhemmalle ja muulle henkilölle ja lapsen vanhempi kuolee, huoltajuus säilyy tällä toisella henkilöllä ja hänestä tulee lapsen holhooja.

Holhooja voidaan määrätä myös silloin, kun yksin lapsen huoltajana ollut vanhempi kuolee. Näin tehdään ainoastaan silloin, jos toinen vanhemmista ei kykene tai on haluton huolehtimaan lapsesta taikka jos huoltajuuden antaminen toiselle vanhemmalle on lapsen edun vastaista.

Alaikäisten lasten suojelemiseksi on lisäksi erityisiä toimenpiteitä. Näitä ovat lapsen huoltajuudesta vapauttaminen ja lapsen huoltajuuden epääminen. Lievempi toimenpide on päätös valvontaan asettamisesta.

Päätös valvontaan asettamisesta rajoittaa lapsen huolto-oikeutta. Nuorisotuomioistuin voi määrätä lapsen lastensuojelulaitoksen valvontaan. Näin tehdään, jos lapsen etu tai hänen terveytensä ovat vakavasti uhattuina. Lapsen huoltajuus säilyy vanhemmilla, mutta heidän oikeuttaan hoitaa huoltajuuttaan rajoitetaan. Periaatteessa lapsi asuu edelleen perheessä. Lastensuojelulaitos valvoo lapsen hyvinvointia ja tarjoaa apua ja tukea vanhemmille. Se voi antaa vanhemmille ja lapselle kirjallisia ohjeita, joita näiden on noudatettava.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen huoltajuudesta vapauttamisesta määrätään silloin, kun vanhempi ei sovellu tai kykene huolehtimaan lapsen hoito- ja kasvatusvelvollisuudestaan (siviililain 1 §:n 268 momentti). Tuomioistuin voi vapauttaa vanhemman yhden tai useamman lapsen huoltajuudesta, ellei tämä ole lapsen tai lasten edun vastaista. Huoltajuudesta vapauttamista koskeva päätös voidaan periaatteessa tehdä ainoastaan, jos lapsen vanhempi suostuu siihen (vapaaehtoinen lapsen huoltajuudesta vapauttaminen). Joissakin tapauksissa huoltajuudesta voidaan vapauttaa pakolla, esimerkiksi silloin, kun sitä edeltänyt päätös valvontaan asettamisesta ei ole tuottanut toivottua tulosta.

Yhden tai useamman lapsen huoltajuuden epäämisestä voidaan päättää silloin, kun on kysymys vakavasta tuomittavasta käytöksestä, kuten lapsen huoltajuuden väärinkäytöstä tai vakavasta lapsen hoidon tai kasvatuksen laiminlyönnistä. Tästä lastensuojelutoimenpiteestä päätetään harvoin ja ainoastaan erittäin vakavissa tapauksissa.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Vanhemmat hoitavat lapsen huoltajuutta yhdessä myös avioeron jälkeen, jos he ovat tehneet näin myös avioliiton aikana. Tämä ei edellytä tuomioistuimen päätöstä. Se ei myöskään merkitse sitä, että vanhempien on myös käytännössä huolehdittava lapsesta yhdessä. Lapsen huollosta voi vastata myös jompikumpi vanhemmista yksin. Vanhempien on kuitenkin päätettävä tärkeimmistä lasta koskevista asioista yhdessä. Ainoastaan poikkeustapauksissa vanhemmat eivät vastaa avioeron jälkeen yhdessä lapsen huoltajuudesta. Tämä edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Hakemuksen lapsen huoltajuuden antamisesta ainoastaan yhdelle vanhemmalle voivat tehdä joko molemmat vanhemmat tai vain toinen heistä. Jos tällainen hakemus tehdään, tuomioistuin päättää siitä, kumpi vanhemmista on jatkossa lapsen huoltaja. Jos lapsia on useampia, huoltajuus ratkaistaan kunkin lapsen osalta erikseen. Tuomioistuimen päätös riippuu kulloisestakin tilanteesta. Tuomioistuin hyväksyy hakemuksen ainoastaan siinä tapauksessa, että se katsoo tämän olevan lapsen edun mukaista. Jos vanhemmat eivät hyväksy tuomioistuimen päätöstä, he voivat hakea siihen muutosta. Muutosta voi hakea myös toinen vanhemmista yksin. Asianajajan on avustettava vanhempia sekä tuomioistuinkäsittelyssä että haettaessa päätökseen muutosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen etu

Tuomioistuimen päätöksessä otetaan kaikissa tapauksissa huomioon lapsen etu. Tuomioistuimen on aina kuultava lasta, jos hän on täyttänyt 12 vuotta.

Elatusapu

Jos vanhemmat hoitavat lapsen huoltajuutta yhdessä avioeron jälkeen, heidän on yhdessä sovittava tähän liittyvistä taloudellisista järjestelyistä. Vanhemmat voivat pyytää tuomioistuinta vahvistamaan sovitut järjestelyt. Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, tuomioistuin voi vahvistaa vanhempien maksuosuudet. Jos lapsen huolto uskotaan pelkästään toiselle vanhemmalle, tuomioistuin tutkii pyynnöstä, kuinka suurella osuudella toisen vanhemman on osallistuttava lapseen liittyviin kustannuksiin. Vanhempien on yleensä sovittava maksuista keskenään.

Lisätietoja tästä aiheesta on elatusvaateita käsittelevillä tietosivuilla ja kansallisen elatusmaksujen perintätoimiston (Landelijk Bureau Inning Onderhoudsbijdragen) Internet-sivuilla (www.lbio.nl English - Nederlands).

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Vanhemmat saavat lapsen huoltajuuden yleensä automaattisesti heti lapsen syntymästä alkaen. Naimaton äiti saa aina lapsen huoltajuuden syntymästä alkaen (ellei hän ole alaikäinen tai holhouksenalainen). Katso kysymys 2.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhemmat eivät ole keskenään avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, lapsen yhteishuoltajuus on vahvistettava erikseen. Vanhemmat voivat yhdessä pyytää tuomioistuimen kirjaajaa tekemään lapsen huoltajuutta koskevaan rekisteriin merkinnän siitä, että he ovat sopineet vastaavansa lapsen huoltajuudesta yhdessä. Lapsen huoltajuutta koskevaan rekisteriin kirjataan alaikäisen lapsen huoltajuuteen liittyvät oikeustoimet. Rekisteriä pitää tuomioistuin. Tiedot sellaisten lasten huoltajuudesta, jotka ovat syntyneet Alankomaiden ulkopuolella tai joiden asuinpaikka on tuntematon, kirjataan Amsterdamin tuomioistuimessa pidettävään rekisteriin.

Vanhempien yhdessä tekemään hakemukseen on liitettävä ote syntymärekisteristä, jonka perusteella kirjaaja voi todeta, että hakemuksen tekijöinä ovat lapsen äiti ja lapsen huoltajana oleva (juridinen) isä. Kirjaaja voi kieltäytyä merkinnän tekemisestä vain erityistapauksissa, esimerkiksi silloin kun jommallakummalla vanhemmalla ei ole oikeutta lapsen huoltajuuteen sen vuoksi, että hän ei ole vielä täysi-ikäinen.

Jos kysymys on yhteishuoltajuuden myöntämisestä lapsen vanhemmalle ja muulle henkilölle kuin vanhemmalle, asiasta päättää tuomioistuin asianomaisten hakemuksesta. Katso kysymys 10.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Vanhemmat voivat tuomioistuinkäsittelyn lisäksi turvautua myös sovittelijaan.

Jos lapsen huoltajuudesta yhdessä vastaavat vanhemmat eivät pääse sovittelijan avulla yhteisymmärrykseen lapsen hoitoa ja kasvatusta koskevasta asiasta, he voivat antaa riidan tuomioistuimen ratkaistavaksi. Siinä tapauksessa, että tuomioistuinkäsittelyssä ei löydetä sovintoratkaisua, tuomioistuin tekee asiassa päätöksen, jonka se katsoo lapsen edun kannalta parhaaksi. Tuomioistuin voi ratkaisussaan seurata jommankumman vanhemman esittämää kantaa, mutta se voi esittää myös aivan oman ratkaisunsa.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Jos lapsen huoltajuus kuuluu vanhemmille yhdessä, he voivat esittää riita-asiansa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tätä koskevan hakemuksen voivat tehdä joko molemmat vanhemmat tai vain toinen heistä. Riita voi koskea hyvin erilaisia aiheita, kuten sitä, missä lapsen tulisi asua, mitä koulua hänen olisi käytävä, tapaamisoikeutta, lapsen terveydenhoitoa koskevaa erimielisyyttä, nimen valintaa, elatusapua ym. Tuomioistuin kuulee 12 vuotta täyttänyttä lasta, ellei asia koske lapsen elatusapua.

Lapsi voi myös itse pyytää tuomioistuinta nimeämään itselleen edunvalvojan, jos hänen etunsa on ristiriidassa vanhempien edun kanssa. Edunvalvoja voi toimia sovittelijana ja lapsen oikeudellisena edustajana.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Se lapsen vanhempi, jolle huoltajuus kuuluu, on velvollinen ilmoittamaan toiselle vanhemmalle kaikista tärkeistä lapseen ja hänen omaisuuteensa liittyvistä seikoista. Huoltajuutta vailla olevalla vanhemmalla on siten oikeus saada tietoa lapsestaan. Hänellä on myös tietyin ehdoin oikeus tutustua kolmansien hallussa oleviin lasta koskeviin tietoihin.

Sen vanhemman, jolle huoltajuus kuuluu, on kuultava toista vanhempaa kaikista tärkeistä lasta koskevista päätöksistä, kuten koulun valinnasta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos tietojen antaminen tai toisen vanhemman kuuleminen katsotaan lapsen kannalta vahingolliseksi, tuomioistuin voi vapauttaa lapsen huoltajana olevan vanhemman tästä velvollisuudesta. Tuomioistuin voi myös jommankumman vanhemman pyynnöstä vahvistaa kuulemista ja tietojen antamista koskevan järjestelyn.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus (gezamenlijk ouderlijk gezag), mitä se käytännössä merkitsee?

Se merkitsee, että vanhemmat vastaavat yhdessä lasten kasvatuksesta ja hoidosta. Katso myös kysymys 1.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Missä tuomioistuimessa lapsen huoltoasia on pantava vireille?

Lapsen huoltoasia on pantava vireille siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiiriin lapsen huoltaja kuuluu. Tällä Internet-sivustolla olevasta Euroopan siviilioikeudellisesta atlaksesta löytyvät kunkin asuinpaikan osalta toimivaltaisen tuomioistuimen osoitetiedot. Jos lapsi on syntynyt Alankomaiden ulkopuolella tai hänen syntymäpaikkansa on tuntematon, vanhempien on pantava lapsen huoltoasia vireille Amsterdamin tuomioistuimen kirjaamon kautta.

Miten lapsen huoltoasia pannaan vireille?

Vanhemmat, jotka eivät ole naimisissa, voivat pyytää minkä tahansa tuomioistuimen kirjaajalta lapsen yhteishuoltajuutta koskevan hakemuslomakkeen. Täytetty lomake palautetaan asiassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Siihen on liitettävä hakemusta tukevia asiakirjoja (jotka osoittavat esimerkiksi hakijan olevan täysi-ikäinen). Kirjaaja tarkistaa, että kaikki hakemukselle asetetut ehdot on täytetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ehdot

Tärkeimmät ehdot ovat seuraavat:

  • hakemuksen tekevät molemmat vanhemmat yhdessä (kummankin on allekirjoitettava lomake)
  • vanhempien on oltava täysi-ikäisiä. Eräissä tapauksissa voidaan 16 vuotta täyttänyt ja itse lapsestaan huolehtiva äiti julistaa täysi-ikäiseksi.
  • lapsen isä on tunnustanut isyyden
  • lapsen vanhemmat eivät ole eivätkä ole koskaan olleet avioliitossa keskenään
  • molemmat vanhemmat ovat toimivaltaisia hoitamaan lapsen huoltajuutta.

Mitä asiakirjoja hakemukseen on liitettävä?

Hakemuksen yhteydessä on esitettävä seuraavat asiakirjat:

  • jäljennös lapsen syntymätodistuksesta
  • kummankin vanhemman voimassa oleva henkilötodistus
  • todistus lapsen isyyden tunnustamisesta
  • kunnan rekisterinpitäjältä saatava vanhempien väestörekisteriote (josta ilmenevät asuinpaikka ja osoite).

Jos on kysymys lapsen vanhemman ja muun henkilön yhteishuoltajuudesta, asiasta päättää tuomioistuin. Tuomioistuimen päätös annetaan lapsen huoltajuutta yksin hoitavan vanhemman ja muun henkilön yhteisestä hakemuksesta, esimerkiksi silloin, kun lapsen huoltajuudesta avioeron jälkeen yksin vastaava äiti ja hänen uusi kumppaninsa tekevät hakemuksen. Asianajajan on avustettava hakemuksentekijöitä tuomioistuinkäsittelyssä. Lapsen yhteishuoltajuus on voimassa siitä päivästä alkaen, kun tuomioistuimen päätös on lainvoimainen.

Ehdot

Tärkeimmät ehdot ovat seuraavat:

  • lapsen vanhempi hoitaa huoltajuutta yksin hakemuksen tekohetkellä
  • kumppanin (esimerkiksi äidin uuden miesystävän) ja lapsen henkilökohtainen suhde on läheinen.
  • lapsen etu ei saa vaarantua.

Lapsen huoltajuuden muuttaminen

Lapsen huoltajuudesta päättää tuomioistuin. Etusijalle asetetaan tilanne, jossa lapsen huoltajuudesta vastaavat isä ja äiti yhdessä. Jos tämä kuitenkin aiheuttaa siinä määrin riitaa, että se on lapsen kannalta vahingollista, lapsen huoltajuutta voidaan jommankumman vanhemman tai molempien vanhempien hakemuksesta muuttaa siten, että lapsen huolto uskotaan ainoastaan toiselle vanhemmalle. Tätä koskeva hakemus on osoitettava tuomioistuimelle. Asianajajan on avustettava asian käsittelyssä, jos lapsen huoltajuuden muuttaminen johtuu avioerosta. Jos vanhemmat eivät ole olleet avioliitossa keskenään, hakemus voidaan tehdä ilman asianajajan avustusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Huoltajuutta vaille jäävä vanhempi voi olosuhteiden muuttuessa tehdä tuomioistuimelle hakemuksen siitä, että hänet määrätään lapsen huoltajaksi toisen vanhemman sijaan.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Alankomaiden lain mukaan näissä asioissa sovelletaan kirjallista hakemusmenettelyä.

Kiireellisissä tapauksissa voidaan antaa väliaikainen määräys. Tällöin asiasta päättää erityinen välitoimista määräävä tuomioistuin (voorzieningenrechter van de rechtbank).

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Kyllä, tulojen perusteella.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, muutosta voi hakea hovioikeudelta, joita on viisi eri puolilla maata.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Lapsen huoltajuutta koskeva tuomioistuimen päätös on riittävä huoltajuuteen liittyvien oikeuksien panemiseksi täytäntöön. Näin huoltaja voi esimerkiksi pyytää poliisia palauttamaan lapsen huostaansa.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Alankomaissa on haettava päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanokelpoisuutta koskevaa julistusta (eksekvatuuri). Hakemus tehdään välitoimista määräävälle tuomioistuimelle (voorzieningenrechter van de rechtbank).

Sivun alkuunSivun alkuun

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Alankomaissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

EU:n jäsenvaltiossa annettua päätöstä voidaan vastustaa ainoastaan sen valtion ylemmissä oikeusasteissa, jossa päätös on annettu.

Uusi tuomioistuimen päätös voidaan Alankomaissa pyytää tuomioistuimelta, jonka toimivalta perustuu Bryssel II -asetukseen, lasten suojelua koskevaan vuoden 1961 Haagin yleissopimukseen (Trb. 1968, 62) tai, jos kumpaakaan näistä säädöksistä ei voida soveltaa, Alankomaiden siviiliprosessilain 4 §:ään. Näissä säädöksissä pidetään lähtökohtana, että toimivaltaisia ovat lapsen asuinvaltion tuomioistuimet. Jos kysymys on avioero-oikeudenkäyntiin liittyvästä lapsen huoltajuudesta ja tapaamisoikeudesta, avioerosta päättävällä tuomioistuimella on eräissä tapauksissa toimivalta päättää myös näistä liitännäisvaatimuksista.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Alankomaissa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Jos lapsi asuu Alankomaissa, alankomaalainen tuomioistuin soveltaa Alankomaiden lainsäädäntöä. Näin tehdään myös silloin, kun lapsella ei ole Alankomaiden kansalaisuutta tai hänen vanhempansa asuvat ulkomailla.

Jos lapsi ei asu Alankomaissa, alankomaalainen tuomioistuin katsoo, ettei se ole toimivaltainen antamaan päätöstä asiassa. Tästä voidaan poiketa harvoissa erikoistapauksissa, esimerkiksi silloin kun on kysymys alankomaalaisesta lapsesta, joka on lyhyellä aikavälillä muuttamassa Alankomaihin. Jos tuomioistuin katsoo asian lapsen edun mukaiseksi, se antaa lapsen huoltajuutta koskevan päätöksen soveltaen Alankomaiden lainsäädäntöä.

« Lapsen huolto - Yleistä | Alankomaat - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta