Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Malta

Uusin päivitys: 02-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Malta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? (Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia, mikäli he asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsen huoltaja.) 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? (Lapselle voidaan nimetä holhooja, jos vanhemmat kuolevat tai eivät kykene huolehtimaan lapsestaan.) 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? (tekemällä huoltajuussopimus tai viemällä asia tuomioistuimeen) 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? (esimerkiksi viranomaisen tai tuomioistuimen vahvistuksella) 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? (esimerkiksi sovittelu) 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? (esimerkiksi lapsen asuinpaikka, onko vanhemmilla yhteishuoltajuus vai onko toinen yksinhuoltaja, vanhemmille myönnettävä tapaamisoikeus, lapselle maksettava elatusapu, lapsen koulun valinta, lapsen nimi jne.) 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? (esimerkiksi muuttaa lapsen kanssa uuteen osoitteeseen kotimaassa, muuttaa lapsen kanssa ulkomaille tai päättää, mitä koulua lapsi käy) 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Maltassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Maltassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Maltassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? (Selitetään kunkin jäsenvaltion lainvalintasäännöt.) 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lapsen huolto merkitsee käytännössä kaikkia asioita, jotka koskevat lapsen hoitoa, hyvinvointia, kasvatusta, elatusta ja hänen omaisuutensa hallinnointia.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? (Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia, mikäli he asuvat samassa taloudessa. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsen huoltaja.)

Pääsääntöisesti vanhemmat ovat kumpikin lapsen huoltajia. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen osalta äidillä on yksinhuoltajuus, jollei isä rekisteröi lapsen syntymää yhdessä äidin kanssa. Jos isä rekisteröi syntymän, hän on myös lapsen huoltaja.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? (Lapselle voidaan nimetä holhooja, jos vanhemmat kuolevat tai eivät kykene huolehtimaan lapsestaan.)

Tuomioistuin voi nimetä holhoojan vastaamaan lapsen huollosta. Myös vanhempi voi nimetä holhoojan tähän tehtävään kuolemansa varalta.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? (tekemällä huoltajuussopimus tai viemällä asia tuomioistuimeen)

Jos vanhemmat eroavat eivätkä he pääse huoltajuudesta sopimukseen keskenään tai oikeudessa, tuomioistuin ohjaa heidät erityiseen tuomioistuinmenettelyyn. Asian vaikeudesta riippuen vanhempien tilanteen tutkii yksi tai useampi koulutettu sosiaalityöntekijä, joka keskustelee vanhempien ja lasten lisäksi myös asianosaisten muiden sukulaisten ja opettajien sekä asianosaisia ja heidän tilannettaan arvioineiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Tämän jälkeen tuomioistuin ratkaisee asian sosiaalityöntekijän sille toimittaman lausunnon perusteella. Vanhemmat voivat päästä asiassa yhteisymmärrykseen myös sovittelun avulla.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? (esimerkiksi viranomaisen tai tuomioistuimen vahvistuksella)

Avioerosopimus, jossa on sovittu lasten huollosta, on rekisteröitävä julkiseen rekisteriin (Public Registry) ja vahvistettava tuomioistuimessa, jotta se olisi oikeudellisesti sitova.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? (esimerkiksi sovittelu)

Vanhemmat voivat turvautua sovitteluun. Maltan valtio tarjoaa sovittelupalvelun ilmaiseksi, jos sovittelijan määräämiä tapaamisaikoja noudatetaan. Asianosaiset voivat valita myös yksityisen sovittelun, joka on maksullinen.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? (esimerkiksi lapsen asuinpaikka, onko vanhemmilla yhteishuoltajuus vai onko toinen yksinhuoltaja, vanhemmille myönnettävä tapaamisoikeus, lapselle maksettava elatusapu, lapsen koulun valinta, lapsen nimi jne.)

Tuomioistuin voi päättää lapsen asuinpaikasta, huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta, lapselle maksettavasta elatusavusta ja siitä, onko vanhempaa, jolla ei ole huoltajuutta, kuultava tehtäessä lapsen edun kannalta tärkeitä päätöksiä. Lisäksi tuomioistuin ratkaisee muita sellaisia seikkoja, joista asianosaiset voivat tehdä vaatimuksia hakemuksessaan tai vastineessaan ja jotka tuomioistuin katsoo tärkeiksi lapsen hyvinvoinnin kannalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? (esimerkiksi muuttaa lapsen kanssa uuteen osoitteeseen kotimaassa, muuttaa lapsen kanssa ulkomaille tai päättää, mitä koulua lapsi käy)

Tuomioistuin määrää harvoin lapsen täydellistä yksinhuoltajuutta toiselle vanhemmista. Jos tuomioistuin kuitenkin päätyy tällaiseen ratkaisuun, yksinhuoltajuuden saanut vanhempi voi päättää lasta koskevista tärkeistä asioista kysymättä toisen vanhemman mielipidettä, jos päätökset eivät vaikuta tällä oleviin oikeuksiin, kuten lapsen tapaamisoikeuteen.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Yhteishuoltajuudella tarkoitetaan käytännössä sitä, että lapsi asuu toisen vanhemman luona ja että toisella vanhemmista on oikeus pitää häntä luonaan ajanjaksoina, jotka on määritelty vanhempien välisessä sopimuksessa tai tuomioistuimen päätöksessä. Vanhempien on lisäksi tehtävä kaikki lasta koskevat päätökset yhdessä.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Lapsen huoltoasia käsitellään yleensä avioeroa tai erilleen muuttamista koskevan menettelyn yhteydessä. Jollei huoltajuudesta päästä sopimukseen sovittelussa, se muodostaa osan erohakemusta, joka toimitetaan perheasioita käsittelevään Family Court -tuomioistuimeen. Muussa tapauksessa kyseiseen tuomioistuimeen on toimitettava erillinen lapsen huoltoa koskeva hakemus.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Hakemus käsitellään tiettynä päivänä oikeuden suullisessa istunnossa. Tuomioistuin kuulee tällöin asianosaisia ja heidän kutsumiaan todistajia. Tuomioistuin voi tarvittaessa pyytää sosiaalityöntekijöiltä ja psykologeilta lausunnon lapsen tilanteesta. Tuomioistuimen nimeämät asiantuntija laativat lausunnon kuultuaan vanhempia, lasta ja asian tuntevia ammatti-ihmisiä. Hakemus käsitellään kiireellisenä, jos hakija esittää tälle riittävät perusteet. Tämä riippuu myös siitä, voidaanko lapsen edun katsoa vaarantuvan.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapua voidaan myöntää, jos asianomainen henkilö täyttää sen saamiselle Maltan siviiliprosessilain (Code of Organization and Civil Procedure) 912 artiklassa säädetyt edellytykset (Ks. Oikeusapu - Malta).

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Muutoksenhaku on mahdollista vain, jos voidaan vedota johonkin oikeusseikkaan. Tällainen tilanne on kyseessä esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on kieltänyt asianosaiselta todistajan kuulemisen ilmoittamatta tähän pätevää syytä.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos lapsen huoltajana oleva vanhempi ei täytä huoltajuuteen liittyviä velvollisuuksiaan, kuten lapsen elatusta, hakemus voidaan toimittaa Family Court -tuomioistuimeen. Kyseinen tuomioistuin määrää tämän jälkeen asian käsittelypäivän.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Maltassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman huoltajuuspäätöksen täytäntöön panemiseksi on toimitettava tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2201/2003 edellytetyt asiakirjat. Hakemus on toimitettava First Hall of the Civil Court -tuomioistuimeen, ja siihen on liitettävä jäljennös sen jäsenvaltion tuomioistuimen tai viranomaisen antamasta tuomiosta ja todistuksesta, jossa tuomio on annettu (asetuksen (EY) N:o 2201/2003 liite II). Asiaa koskevien ilmoitusten vastaanottamiseksi on lisäksi annettava osoite. Kaikki asiakirjat on käännettävä maltan tai englannin kielelle.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Maltassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista, vastustamisesta on toimitettava hakemus First Hall of the Civil Court -tuomioistuimeen. Sovellettava menettely on vahvistettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2201/2003.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Maltassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? (Selitetään kunkin jäsenvaltion lainvalintasäännöt.)

Pääsääntöisesti sovelletaan lapsen kotipaikan lakia.

« Lapsen huolto - Yleistä | Malta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta