Lapsen huolto - Luxemburg

SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?  2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?  3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?  4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?  5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?  6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?  7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?  8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?  9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?  10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?  11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?  12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?  13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?  14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?  15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Luxemburgissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?  16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Luxemburgissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?  17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Luxemburgissa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Terminologisesta näkökulmasta Luxemburgin suurherttuakunnassa puhutaan lapsen huollon yhteydessä ennemmin vanhempien määräysvallasta (autorité parentale) kuin vanhempien vastuusta (responsabilité parentale). Kyse on joukosta lakisääteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka vanhemmilla on alaikäisiin lapsiinsa ja näiden omaisuuteen nähden, jotta he täyttäisivät heille kuuluvat suojelu-, kasvatus- ja elatusvelvollisuudet.

Vanhemmille kuuluu lapsen huolto tämän turvallisuuden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden suojelemiseksi. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus lapsen huoltoon, valvontaan ja kasvatukseen. Lapsen huoltajuus ei ole vanhempien ehdoton oikeus eikä se riipu näiden tahdosta, vaan lapsen huollon on aina oltava lapsen edun mukaista.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Avioliitossa isällä ja äidillä on pääsääntöisesti yhteishuoltajuus. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, huoltajuus kuuluu periaatteessa äidille.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Vanhempien kuolema tai kyvyttömyys huolehtia lapsistaan johtaa huoltoasian vireillepanoon. Viimeisenä elossa ollut vanhempi voi valita huoltajan. Jos huoltajaa ei ole valittu ennalta, perheneuvosto tai huoltoasioita käsittelevä tuomioistuin määrää huoltajan.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Sopimusavioeron tapauksessa vanhemmat voivat yhdessä päättää yhteishuoltajuudesta. Kaikissa muissa avioeron muodoissa lapsen huoltajana on se vanhempi, jolle tuomioistuin on uskonut lapsen huollon.

Sivun alkuun

Poikkeuksellisia ja vakavia tapauksia lukuun ottamatta Luxemburgin tuomioistuimet myöntävät yleensä huoltajuuden äidille, etenkin jos lapsi on hyvin nuori. Vanhemmalla, joka ei ole lapsen huoltaja, on tapaamis- ja valvontaoikeus.

Jos lapsen huolto on uskottu kolmannelle osapuolelle, isällä ja äidillä säilyvät muut vanhempien määräysvaltaan kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Määrätessään kolmannen osapuolen väliaikaiseksi huoltajaksi tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että tämän kolmannen osapuolen on pyydettävä huoltoasian vireillepanoa.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Vanhempien huoltajuuteen liittyvistä seikoista tekemä sopimus on oikeudellisesti sitova vain, jos toimivaltainen tuomioistuin on hyväksynyt sen.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Vanhemmat voivat pyytää perheasioiden sovittelua.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomari voi päättää seuraavista asioista:

§ huoltajuus: poikkeuksellisia ja vakavia tilanteita lukuun ottamatta Luxemburgin tuomioistuimet myöntävät usein huoltajuuden äidille, etenkin, jos lapsi on hyvin nuori;

• sen vanhemman, jolle huoltajuutta ei ole myönnetty, tapaamis- ja luonapito-oikeus: oikeus voidaan evätä vain vakavista syistä siltä vanhemmalta, jolle lapsen huoltajuutta ei ole myönnetty;
• isovanhempien tapaamisoikeus: oikeus voidaan evätä isovanhemmilta vain vakavista syistä;
• oikeus yhteydenpitoon muiden sukuun kuuluvien tai suvun ulkopuolisten henkilöiden kanssa tai oikeus tavata heitä: tuomioistuin myöntää oikeuden poikkeuksellisten olosuhteiden perusteella;
• lapsen elatusmaksut: lapsen tarpeiden ja molempien vanhempien mahdollisuuksien mukaan vahvistettua elatusapua maksetaan vielä sen jälkeen, kun lapsi on saavuttanut täysi-ikäisyyden, jos lapsi ei voi itse huolehtia tarpeistaan.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Huoltajana olevan vanhemman on tiedotettava toiselle vanhemmalle lapseen liittyvistä tärkeistä valinnoista ja merkityksellisistä seikoista. Vanhemmalla, jolla ei ole lapsen huoltajuutta, on oikeus valvoa lapsen tarpeista huolehtimista ja lapsen kasvatusta, mutta tämä ei tarkoita, että hänelle pitäisi kertoa kaikista lapsen elämään liittyvistä yksityiskohdista.

Sivun alkuun

Jos vanhempi, jolla ei ole lapsen huoltajuutta, katsoo, että huoltajana oleva vanhempi käyttää oikeuttaan lapsen edun vastaisesti, hän voi pyytää toimivaltaista tuomioistuinta ratkaisemaan kiistan. Tuomioistuin voi tällöin vaihtaa lapsen huoltajaa tai määrätä huoltajalle lapsen kasvatukseen liittyviä ehtoja.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Erillään asuvien vanhempien yhteishuoltajuus edellyttää laajaa yksimielisyyttä ja yhteisymmärrystä, jotta he voisivat tehdä jatkuvasti ja rakentavasti yhteistyötä lapsen huoltoa, valvontaa ja kasvatusta koskevissa päätöksissä.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Huoltajuusasioita käsittelevä tuomioistuin on toimivaltainen, kun isä ja äiti eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mitä lapsen etu vaatii, ja kun edunvalvontajärjestelmässä (administration légale pure et simple) kaksi edunvalvojaa, joiden pitäisi toimia yhdessä, ovat erimielisiä.

Avioero- ja asumuseromenettelyissä välitoimista päättävä tuomari on periaatteessa yksin toimivaltainen päättämään lasten väliaikaisesta huoltajuudesta. Nuorisotuomioistuimen tuomari voi kuitenkin tehdä muutoksia hänen määräämiinsä toimenpiteisiin, jos lapsen fyysinen tai psyykkinen terveys, koulutus tai sosiaalinen tai moraalinen kehitys on uhattuna. Avioeron ja asumuseron tapauksessa tuomioistuin, joka myöntää avioeron tai asumuseron, päättää samalla huoltajuudesta. Avioeron tai asumuseron jälkeen nuorisotuomioistuin voi määritellä huoltajuuden taikka muuttaa tai täydentää sitä.

Sivun alkuun

Huoltajuuden osittaista tai täydellistä siirtämistä koskeva asia käsitellään alaikäisen lapsen koti- tai asuinpaikan piirituomioistuimessa. Tuomioistuin hankkii kaikki tarvittavat tiedot ja muun muassa selvittää lapsen persoonallisuutta sosiaalisten, lääketieteellisten, psykiatristen ja psykologisten tutkimusten tai lapsen käyttäytymisen tarkkailun tai ammatinvalinnanohjauksen avulla. Tuomioistuin kuulee vanhempia tai huoltajaa sekä henkilöä, joka huolehtii lapsesta. Se voi määrätä lapsen huoltajuuteen ja kasvatukseen liittyviä tarpeellisiksi katsomiaan väliaikaisia toimenpiteitä.

Huoltajuuden osittaista tai täydellistä peruuttamista koskevan asian panee vireille syyttäjäviranomainen isän tai äidin koti- tai asuinpaikan siviiliasioita käsittelevässä piirituomioistuimessa. Jos isän tai äidin koti- tai asuinpaikka ei ole tiedossa, asia pannaan vireille lasten asuinpaikan piirituomioistuimessa. Jos taas lapset eivät kaikki asu samassa tuomiopiirissä, asia pannaan vireille Luxemburgin piirituomioistuimessa. Syyttäjäviranomainen teettää tutkimuksen alaikäisen lapsen perheen tilanteesta ja vanhempien moraalisuudesta. Vanhempien on esitettävä tuomioistuimelle tarpeellisiksi katsomansa huomautukset ja vastalauseet. Tuomioistuin voi joka tapauksessa, joko omasta aloitteestaan tai osapuolten pyynnöstä, määrätä tarpeellisiksi katsomansa lapsen huoltajuutta koskevat väliaikaiset toimenpiteet. Tuomioistuin voi myös aina muuttaa näitä toimenpiteitä tai peruuttaa ne.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Asia pannaan vireille huoltoasioita käsittelevässä tuomioistuimessa isän tai äidin hakemuksesta. Osapuolten ei tarvitse käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.

Sivun alkuun

Avioero- tai asumuseromenettelyn yhteydessä esitettäviä huoltajuushakemuksia käsitellään sivulla Avioero - Luxemburg, kohdassa 11.

Avioeron tai asumuseron tultua voimaan asia saatetaan nuorisotuomioistuimen käsiteltäväksi jommankumman vanhemman tai syyttäjäviranomaisen hakemuksesta. Vapaamuotoinen hakemus jätetään neljänä kappaleena lapsen koti- tai asuinpaikan tuomiopiirin nuorisotuomioistuimen kirjaamoon. Hakemuksessa esitetään sen perustana olevien tosiseikkojen lisäksi osapuolten etu- ja sukunimet, ammatit sekä osoitteet. Hakemuksessa on mainittava mitättömyyden uhalla hakijan osoite Luxemburgissa, mikäli hän ei asu maassa. Osapuolten ei tarvitse käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.

Huoltajuuden siirtämistä koskeva asia pannaan vireille hakemuksella. Siihen ei tarvita oikeudenkäyntiasiamiestä. Hakemus voidaan osoittaa syyttäjäviranomaiselle, joka saattaa sen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Isän, äidin tai huoltajan, joka haluaa luovuttamansa oikeudet takaisin, on pyydettävä tätä sen henkilön koti- tai asuinpaikan tuomioistuimelta, jolle oikeudet on luovutettu.

Huoltajuuden peruuttamista koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jossa esitetään tosiseikat ja johon liitetään todistusasiakirjat. Kirjaaja antaa hakemuksen tiedoksi ja kutsuu koolle vanhemmat tai ylenevää polvea olevat sukulaiset, joita vastaan asia on pantu vireille. Heidän ei tarvitse käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä. Isän, äidin tai huoltajan, joka haluaa menettämänsä oikeudet takaisin, on pyydettävä tätä sen henkilön koti- tai asuinpaikan tuomioistuimelta, jolle oikeudet on myönnetty.

Sivun alkuun

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Henkilöt, joiden varallisuutta pidetään Luxemburgin lain mukaan riittämättömänä, voivat saada oikeusapua. Heidän on sitä varten täytettävä sosiaaliavun keskusvirastosta saatava lomake ja lähetettävä se alueellisesti toimivaltaiselle asianajajayhdistyksen puheenjohtajalle (bâtonnier) , joka tekee päätöksen.

Oikeusapu kattaa kaikki oikeus-, menettely- ja asiakirjakustannukset, joihin se on myönnetty. Se kattaa muun muassa posti- ja rekisteröintimaksut, kirjaamomaksut, asianajajien palkkiot, haastemiehen maksut ja kulut, notaarien kulut ja palkkiot, teknisten tukihenkilöiden kulut ja palkkiot, todistajien maksut, kääntäjien ja tulkkien palkkiot, asianajajan lausunnoista aiheutuvat kulut, matkakulut, kirjaamisista, kiinnityksistä ja vakuuksista aiheutuvat maksut ja kulut sekä kirjoihin merkitsemisestä aiheutuvat kulut.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Huoltoa koskevaan päätökseen voi hakea muutosta siviiliasioita käsittelevässä muutoksenhakutuomioistuimessa. Muutoksenhaun määräaika on periaatteessa 40 päivää. Välitoimia määräävän tuomioistuimen tekemään päätökseen on kuitenkin haettava muutosta 15 päivän kuluessa.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Luxemburgin laissa on säädetty kaksi keinoa, joilla huoltajuuspäätöksen täytäntöönpanosta kieltäytymistä voidaan torjua:

Sivun alkuun

Täytäntöönpanosta kieltäytymisestä voidaan määrätä siviilioikeudellinen seuraamus, uhkasakko, joka on muodoltaan viiveestä päivittäin (tai viikoittain tai kuukausittain) kertyvä rahasumma ja jonka tuomioistuin määrää vastahakoiselle vanhemmalle saadakseen tämän täyttämään velvollisuutensa. Asia saatetaan haasteella sen piirituomioistuimen käsiteltäväksi, jossa lapsi asuu. Osapuolten on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä.

Täytäntöönpanosta kieltäytymisestä voidaan määrätä myös rikosoikeudellinen seuraamus. Lapsen tapaamisoikeuden toteutumisen estämisestä voidaan määrätä kahdeksasta päivästä kahteen vuoteen vankeutta ja/tai 251–2 000 euroa sakkoa. Jos syyllinen on menettänyt huoltajuuden kokonaan tai osittain, vapausrangaistus voi olla jopa kolmen vuoden pituinen. Syyttäjäviranomainen voi panna asian vireille omasta aloitteestaan tai asianomistajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Rikosasioita käsittelevä piirituomioistuin määrää rangaistusseuraamukset ja myöntää tarvittaessa uhrille vahingonkorvauksia. Osapuolten ei tarvitse käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Luxemburgissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (jäljempänä Bryssel II -asetus) (jäljempänä Bryssel II -asetus) nojalla EU:n jäsenvaltiossa huoltajuudesta tehty päätös tunnustetaan Luxemburgissa ilman eri toimenpiteitä. Toisin sanoen tällaisen päätöksen tunnustaminen ei edellytä mitään menettelyä.

Sivun alkuun

Toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen osapuolten yhteisen lapsen huoltajuudesta tekemä päätös, joka on kyseisessä maassa täytäntöönpanokelpoinen ja joka on annettu tiedoksi, pannaan Luxemburgissa täytäntöön sen jälkeen, kun se on julistettu jonkin asianosaisen pyynnöstä täytäntöönpanokelpoiseksi. Oikeudenkäyntiasiamies esittää täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevan hakemuksen piirituomioistuimen puheenjohtajalle. Piirituomioistuimen puheenjohtajan päätökseen voidaan hakea muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa. Muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä voidaan valittaa kassaatiotuomioistuimeen.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Luxemburgissa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Bryssel II -asetuksen mukaan jokainen, jonka etua päätöksen tunnustaminen koskee, voi pyytää hakemuksella piirituomioistuimen puheenjohtajalta, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä huoltajuuspäätös jätetään tunnustamatta. Hakijan on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä.

Hakemus voidaan hylätä vain seuraavista syistä:

• se on selkeästi oikeusjärjestyksen vastainen;
• lasta ei ole kuultu;
• puolustautumisoikeuksia ei ole noudatettu;
• se on ristiriidassa toisessa oikeusasteessa tehdyn päätöksen kanssa.

Kumpikin osapuoli voi hakea piirituomioistuimen puheenjohtajan päätökseen muutosta muutoksenhakutuomioistuimessa. Muutoksenhakutuomioistuimen päätöksestä voidaan valittaa kassaatiotuomioistuimeen.

Sivun alkuun

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Luxemburgissa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

• Viranomaisten toimivaltaa ja alaikäisten suojelun alalla sovellettavaa lakia koskevaa 5. 10. 1961 allekirjoitettua Haagin yleissopimusta sovelletaan kaikkiin lapsiin, jotka asuvat Luxemburgissa tai jossakin yleissopimuksen osapuolena olevassa maassa. Luxemburgin näkemyksen mukaan yleissopimuksen 3 artiklaa pitäisi tulkita siten, että kaikkiin huoltajuuden näkökohtiin, jotka ilmenevät lapseen kohdistuvana määräysvaltana, sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen alaikäinen lapsi on. Määräysvaltaan kuuluvat lähinnä sellaiset oikeudet kuin huoltoa koskevat oikeudet, oikeus päättää lapsen asuinpaikasta ja mahdollisesti myös oikeus valita lapsen koulutuksen suunta. Sen sijaan edellä mainitun artiklan soveltamisalan ulkopuolelle voitaisiin jättää lapsen omaisuuden hallinnointiin liittyvät oikeudet.

Edellä mainitun yleissopimuksen 15 artiklan mukaisesti Luxemburg varaa viranomaisilleen toimivallan päättää alaikäisen lapsen vanhempien välisen avioliiton mitätöinti-, purkamis- tai päättämishakemusten yhteydessä lapseen tai hänen omaisuuteensa kohdistuvista suojatoimenpiteistä. Muiden sopimuspuolina olevien maiden viranomaisten ei kuitenkaan tarvitse tunnustaa näitä toimenpiteitä.

• Tapauksissa, joissa edellä mainittua yleissopimusta ei sovelleta, tehdään ero avioliitossa ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten välillä:
  • Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten kohdalla sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen lapsi on.
  • Avioliitossa syntyneiden lasten kohdalla sovellettava laki määräytyy avioliiton vaikutuksia sääntelevän lain perusteella seuraavasti:
    • sen maan laki, jonka kansalaisia molemmat vanhemmat ovat, kun he ovat saman maan kansalaisia;
    • sen maan laki, jossa vanhemmilla on yhteinen kotipaikka, kun he ovat eri maiden kansalaisia.

Vanhempien avioeron tultua voimaan sovelletaan oikeuskäytännön mukaan sen maan lakia, jota avioeroon on sovellettu, eli:

• sen maan lakia, jonka kansalaisia puolisot ovat, kun he ovat saman maan kansalaisia;
• sen maan laki, jossa puolisoilla on yhteinen kotipaikka, kun he ovat eri maiden kansalaisia;
• Luxemburgin lakia, kun puolisoilla, jotka ovat eri maiden kansalaisia, ei ole yhteistä kotipaikkaa.

Edellä mainittuja säännöksiä sovelletaan sillä edellytyksellä, etteivät ne ole tuomioistuinvaltiona olevan Luxemburgin oikeusjärjestyksen vastaisia.

Lisätietoja

• Legilux, Luxemburgin suurherttuakunnan lainsäädäntöportaali.

« Lapsen huolto - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 04-07-2006