Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Liettua

Uusin päivitys: 06-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Liettua

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Liettuassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Liettuassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Liettuassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Lasten ja vanhempien oikeuksista säädetään siviililain III kirjan IV osassa. Siviililain 3.155 §:ssä säädetään, että vanhemmat huolehtivat lapsistaan, kunnes näistä tulee täysi-ikäisiä tai heidät vapautetaan vajaavaltaisuudesta. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kouluttaa ja kasvattaa lapsensa, huolehtia heidän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan sekä luoda suotuisat olosuhteet heidän täysipainoiselle ja sopusointuiselle kehitykselleen siten, että lapset kykenevät myöhemmin itsenäiseen elämään yhteiskunnassa. Siviililain III kirjan XI luvussa säädetään vanhempien oikeuksista ja velvollisuuksista lapsiaan kohtaan ja XII luvussa vanhempien ja lasten keskinäisistä oikeuksista ja velvollisuuksista omaisuuden osalta.

Siviililain 3.227 §:n 2 momentin mukaan adoptiovanhempia on kohdeltava samoin kuin lapsen laillisia vanhempia siitä alkaen, kun tuomioistuimen antamasta adoptiopäätöksestä on tullut lainvoimainen, lukuun ottamatta 3.222 §:n 4 momentissa säädettyjä poikkeuksia.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Siviililain 3.156 §:ssä säädetään, että isällä ja äidillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lapsiaan kohtaan. Vanhemmilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lapsiaan kohtaan siitä riippumatta, olivatko vanhemmat lapsen syntyhetkellä avioliitossa, avoliitossa, asumuserossa, eronneet tai oliko avioliitto mitätöity.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan, lapselle voidaan määrätä muu huoltaja. Tästä syystä siviililaissa säädetään alaikäisten holhoamisesta ja edunvalvonnasta. Lapsen sijoittamisesta väliaikaisesti tai pysyvästi holhoajan/edunvalvojan vastuulle säädetään 3.254 ja 3.257 §:ssä

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Silloin kun vanhemmat eroavat, lapsen huollosta tulevaisuudessa määrätään sillä perusteella, millaisesta avioerosta on kyse.

Silloin kun avioliitto purkautuu puolisoiden keskinäisellä sopimuksella, puolisoiden on esitettävä tuomioistuimelle sopimus avioeron seurauksista (varallisuusoikeudelliset muutokset, lasten elatusmaksut jne.) Siviililain 3.53 §:n 3 momentin mukaan tuomioistuimen on avioeroa myöntäessään hyväksyttävä puolisoiden avioeron seurauksia koskeva sopimus, jossa määrätään alaikäisistä lapsista suoritettavista elatusmaksuista, puolisolle maksettavasta elatusavusta, alaikäisten lasten asuinpaikasta, puolisoiden osallistumisesta lastensa koulutukseen sekä muista omaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Sopimuksen ehdot sisällytetään avioerotuomioon. Jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi (toisen entisen puolison sairauden, työkyvyttömyyden tms. vuoksi) entiset puolisot tai toinen heistä voi hakea tuomioistuimelta muutosta avioeron seurauksia koskevaan sopimukseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Silloin kun avioliitto purkautuu, koska toinen puolisoista on hakenut avioeroa, hakemuksessa tuomioistuimelle on myös esitettävä, kuinka avioeroa hakeva puoliso aikoo huolehtia velvollisuuksistaan puolisoaan ja heidän alaikäisiä lapsiaan kohtaan. Myöntäessään avioeron tuomioistuimen on ratkaistava alaikäisten lasten asuinpaikkaa ja elatusta, toisen puolison elatusta sekä puolisoiden yhteisomaisuutta koskevat kysymykset paitsi silloin, kun puolisot ovat tehneet keskenään notaarin vahvistaman sopimuksen omaisuudenjaosta (3.59 §).

Avioliitto purkautuu joko yhden tai molempien puolisoiden tuottamuksen perusteella. Silloin kun avioero perustuu molempien puolisoiden tuottamukseen, avioeron seuraukset ovat samat kuin silloin, kun avioero purkautuu puolisoiden yhteisestä sopimuksesta (3.51–3.54 §). Silloin kun avioero perustuu toisen puolison tuottamukseen, menettely perustuu soveltuvin osin siviililain 3.59 §:ään.

Kun on kyse asumuserosta, toinen puolisoista voi vedota tuomioistuimeen asumuseron hyväksymiseksi, jos se johtuu tietyistä olosuhteista, jotka eivät välttämättä riipu toisesta puolisosta, koska yhteiselämä on muuttunut kestämättömäksi (mahdottomaksi) tai voi vakavasti vahingoittaa heidän alaikäisten lastensa etuja tai koska puolisot eivät enää halua asua yhdessä. Päättäessään asumuserosta tuomioistuimen on määrättävä, kumman puolison luona lapset asuvat, lasten elatuksesta ja muualla kuin lastensa luona asuvan vanhemman osallistumisesta lasten koulutukseen. Puolisot voivat hakea tuomioistuimelta yhdessä hyväksyntää asumuserolle, jos he ovat tehneet sopimuksen siitä, miten asumusero vaikuttaa heidän alaikäisten lastensa asuinpaikkaan, elatukseen ja koulutukseen sekä heidän omaisuuteensa ja toistensa elatukseen. Silloin kun puolisot ovat tehneet asumuseroa koskevan sopimuksen, tuomioistuin hyväksyy sen, kunhan se on oikeusjärjestyksen perusteiden, puolisoiden alaikäisten lasten tai toisen puolison oikeuksien ja laillisten etujen mukainen. Hyväksyttyään sopimuksen tuomioistuin liittää sen osaksi asumuseropäätöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Jos vanhemmat asuvat yhdessä, he päättävät keskinäisellä sopimuksella elatusmenettelystä ja -muodosta. Sopimukselle ei ole olemassa vakiomallia tai -muotoa. Siviililain 3.193 §:n avioeroa keskinäisestä sopimuksesta koskevan 3.51 momentin mukaan tai asumuseroa koskevan 3.73 momentin mukaan puolisoiden on tehtävä sopimus keskinäisistä velvollisuuksistaan alaikäisten lastensa elättämiseksi sekä elatusmenettelystä, -määrästä ja -muodosta. Tuomioistuimen on hyväksyttävä sopimus (3.53 momentti). Alaikäisten lasten vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lastensa elatuksesta myös silloin, kun avioero perustuu muihin syihin. Jos toinen vanhemmista ei noudata tuomioistuimen hyväksymää sopimusta alaikäisten lastensa elatuksesta, toisella vanhemmista on oikeus vedota tuomioistuimeen, jotta tämä antaa täytäntöönpanomääräyksen.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa?

Liettuassa ei ole vaihtoehtoisia keinoja lapsen huoltajuutta koskevan riidan ratkaisemiseksi. Vanhempien välinen riita voidaan ratkaista ainoastaan tuomioistuimessa.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, tuomari voi päättää kaikista lapseen liittyvistä kysymyksistä, joita ovat muun muassa lapsen asuinpaikka, vanhempien vierailu- ja tapaamisoikeudet, alaikäisten lasten elatus ja muut asiat, jotka on mainittu tuomioistuimelle esitetyssä hakemuksessa.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Siviililain 3.156 §:n mukaan isällä ja äidillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lapsiaan kohtaan. Vanhemmilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet lapsiaan kohtaan siitä riippumatta, olivatko vanhemmat lapsen syntyhetkellä avioliitossa, avoliitossa, asumuserossa, eronneet tai oliko avioliitto mitätöity. Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kasvattaa lapsensa. He ovat vastuussa lastensa koulutuksesta ja kehityksestä, hyvinvoinnista sekä henkisestä ja moraalisesta ohjauksesta. Näitä velvollisuuksia hoitaessaan vanhempien oikeudet ovat etusijalla muiden henkilöiden oikeuksiin nähden. Vanhempien on luotava sellaiset olosuhteet, että heidän lapsensa saavat mahdollisuuden oppimiseen oppivelvollisuusiän aikana.

Sivun alkuunSivun alkuun

Yksinhuoltajuus tulee kysymykseen ainoastaan silloin, kun toisen vanhemman huoltajuutta on rajoitettu. Silloin kun jompikumpi vanhemmista (isä tai äiti) ei kykene täyttämään velvollisuuksiaan ja kasvattamaan lapsiaan tai kun jompikumpi vanhemmista käyttää väärin asemaansa huoltajana tai kohtelee lapsiaan julmasti tai ei huolehdi lapsistaan tai kun vanhemman siveetön käytös vaikuttaa lapsiin haitallisesti, tuomioistuin voi tehdä päätöksen kyseisen vanhemman (isä tai äiti) huoltajuuden rajoittamisesta väliaikaisesti tai lopullisesti. Kun huoltajuutta rajoitetaan väliaikaisesti tai lopullisesti, vanhempien sukulaisuussuhteeseen perustuvat lakisääteiset omaisuutta koskevat oikeudet sekä lapsen henkilöä koskevat oikeudet keskeytyvät. Vanhemmilla kuitenkin säilyy tapaamisoikeus, paitsi jos se on vastoin lapsen etua. Silloin kun vanhempien huoltajuutta on rajoitettu lopullisesti, lapsi voidaan adoptoida ilman vanhempien suostumusta.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Vanhemmat päättävät keskinäisellä sopimuksella kaikista lastensa koulutukseen ja muihin lapsen huoltoon liittyvistä kysymyksistä. Silloin kun tällaista sopimusta ei ole tehty, tuomioistuin ratkaisee riidat.

Pyyntöjä saada tavata lasta tai osallistua tämän koulutukseen voivat esittää lapsen isä, äiti tai lapsen alaikäisten vanhempien, jotka eivät ole oikeustoimikelpoisia, vanhemmat (huoltaja/edunvalvoja). Tuomioistuin päättää, miten muualla kuin lapsensa luona asuva vanhempi voi olla yhteydessä lapseen, ottaen huomioon lapsen edun ja antamalla muualla asuvalle vanhemmalle mahdollisuuden osallistua mahdollisimman paljon lapsen koulutukseen. Tuomioistuin voi päättää rajoittaa yhteydet lapseen vähimpään mahdolliseen ainoastaan silloin, kun jatkuva yhteys olisi haitallista lapsen kannalta.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Silloin kun halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille, on käännyttävä alioikeuden puoleen. Noudatettavat muodollisuudet ja hakemukseen liitettävät asiakirjat riippuvat hakemuksessa esitetyistä vaatimuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kiistetään tai jotka on ratkaistava tai määritettävä (lapsen huoltoa koskevat yksityiskohdat).

11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Lapsen huoltajuutta koskevat keskeiset riidat ja kysymykset käsitellään yksinkertaistettua menettelyä noudattaen.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapua voi saada oikeusavusta annetun lain perusteella (laki valtiollisesta oikeusavusta). Mahdollisuus oikeusavun saamiseen riippuu henkilön taloudellisesta tilanteesta.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Haastemiehet vastaavat oikeuden päätösten täytäntöönpanosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Liettuassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Ulkomaisten tuomioistuinten päätösten tunnustamisesta säädetään siviiliprosessilaissa. Hakemus ulkomaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamiseksi on esitettävä Liettuan muutoksenhakutuomioistuimelle. Päätöksen tunnustamista hakevan osapuolen on toimitettava tuomio, sen käännös liettuan kielelle, vahvistus siitä, että päätös on tullut voimaan, sekä todisteet siitä, että pois jääneelle asianosaiselle oli asianmukaisesti ilmoitettu asian käsittelyn ajankohdasta ja paikasta.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Liettuassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Valitus on esitettävä Liettuan korkeimmalle oikeudelle. Valitus käsitellään siviiliprosessilaissa säädettyä kassaatiomenettelyä noudattaen.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Liettuassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Siviililain 1.31 §:ssä säädetään, mitä lakia sovelletaan lapsen syntyperän vahvistamiseen (laillistaminen). Lapsen syntyperä (isyyden tai äitiyden vahvistaminen tai kieltäminen) vahvistetaan joko sen valtion lainsäädännön, jonka kansalaisuuden lapsi sai syntyessään, tai sen valtion lainsäädännön, joka tunnustettiin lapsen asuinpaikaksi tämän syntyessä, tai sen valtion lainsäädännön, jossa toinen lapsen vanhemmista asuu, tai sen valtion lainsäädännön, jonka kansalainen toinen vanhemmista oli lapsen syntyessä, mukaisesti sillä perusteella, mikä on lapsen kannalta paras vaihtoehto. Syntyperän vahvistamisen seurauksista säädetään sen valtion lainsäädännössä, jossa lapsen kotipaikka on. Jos lapsi tai toinen hänen vanhemmistaan asuu Liettuassa, syntyperän vahvistamiseen liittyvistä seurauksista päättävät Liettuan tasavallan tuomioistuimet tai muut valtion laitokset.

  • Vanhempien oikeustoimikelpoisuudesta isyyden tai äitiyden tunnustamisessa säädetään sen valtion lainsäädännössä, jossa isän tai äidin kotipaikka on tunnustamishetkellä. Isyyden tai äitiyden tunnustamisen muodosta säädetään sen valtion lainsäädännössä, jossa tunnustus tapahtuu tai jossa on lapsen kotipaikka. Samoja säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella.

Vanhempien ja lasten välisiin suhteisiin sovelletaan 1.32 §:ssä tarkoitettua lakia. Vanhempien ja lapsen välisistä henkilö- ja omaisuusuhteista säädetään sen valtion lainsäädännössä, jossa on lapsen kotipaikka. Silloin kun kummankaan vanhemman kotipaikka ei ole samassa valtiossa kuin lapsen kotipaikka, vaikka lapsi ja vanhemmat ovat saman valtion kansalaisia, sovelletaan heidän yhteisen kansalaisuusvaltionsa lainsäädäntöä.

Alaikäisten suojeluun, holhoamiseen ja edunvalvontaan sovellettavasta laista päätetään alaikäisten suojelun suhteen toimivaltaisista viranomaisista ja sovellettavasta lainsäädännöstä 5. lokakuuta 1961 tehdyn Haagin yleissopimuksen nojalla.

Perhesuhteista johtuvasta elatusvelvollisuudesta (elatusapu) säädetään elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehdyllä Haagin yleissopimuksella.

« Lapsen huolto - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta