Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Kreikka

Uusin päivitys: 03-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan panna lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Kreikassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Kreikassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Kreikassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

"Lapsen huolto" tarkoittaa ensisijaisesti, että lapsen henkilökohtaisia asioita tai omaisuutta koskevat päätökset tekevät hänen vanhempansa. Vanhempien velvollisuus ja oikeus on siis huolehtia lapsestaan, hallita hänen omaisuuttaan sekä edustaa lasta kaikissa oikeustoimissa tai oikeudenkäynneissä, jotka koskevat lapsen henkilökohtaisia asioita tai omaisuutta.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Lapsen huoltajia ovat yleensä hänen vanhempansa, jos he elävät yhdessä avioliitossa. Jos toinen vanhempi kuolee, hänet julistetaan kadonneeksi tai hän menettää huoltajuuden, huoltaja on vain toinen vanhempi. Lisäksi jos vanhempi on kyvytön toimimaan huoltajana käytännön syistä tai koska on vajaavaltainen tai oikeustoimikelvoton, huoltaja on toinen vanhempi. Jos kyseessä on lapseksiottaminen, huoltajina toimivat ottovanhemmat. Siinä tapauksessa, että lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eivätkä vanhemmat mene naimisiin, huoltajuus kuuluu lapsen äidille.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Voidaan. Jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan, tuomioistuin voi siirtää huoltajuuden holhoojalle.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos kyseessä on avioero puolisoiden yhteisellä päätöksellä, avioerohakemus tehdään yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalle paikalliselle alioikeudelle (monomeli protodikeia). Hakemukseen on liitettävä huoltajuutta tai lapsen hoidon järjestämistä koskeva sopimus. Jos avioeroa haetaan välien rikkoutumisen vuoksi, hakemus jätetään usean tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalle paikalliselle alioikeudelle, joka käsittelee hakemuksen riita-asiana. Tällöin voidaan joko lisätä hakemukseen pyyntö huoltajuuden antamisesta toiselle vanhemmista tai molemmille vanhemmille tai asiasta voidaan tehdä erillinen hakemus yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalle paikalliselle alioikeudelle, joka ratkaisee asian siviililain 681B §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti ja määrää asiassa lapsen edun mukaisesti. Jos avioeroon tai asumuseroon liittyy välitön vaara tai kiireellinen tilanne, yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuva paikallinen alioikeus voi toisen vanhemman pyynnöstä antaa huoltajuudesta väliaikaisen päätöksen turvaamistoimenpiteitä koskevan menettelyn mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, heidän on toimitettava kirjallinen sopimus paikalliselle toimivaltaiselle tuomioistuimelle hakemuksen oikeuskäsittelyn aikana. Sopimus on mainittava myös vanehmpien kirjallisissa lausunnoissa, tai jos kyseessä on turvaamistoimenpide, lapsen huoltajuutta koskevassa ilmoituksessa. Tuomioistuin määrittää huoltajuuden tutkittuaan, onko sopimus alaikäisen lapsen edun mukainen, ja järjestää huoltajuuden sovitulla tavalla.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Laissa ei määrätä tuomioistuinkäsittelyn lisäksi muista vaihtoehtoisista tavoista huoltajuuden järjestämiseksi.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, tuomari voi antaa huoltajuuden toiselle tai kummallekin vanhemmalle, jakaa huoltajuuden vanhempien välillä tai antaa sen jollekulle muulle. Jos kyseessä on avioero, asumusero tai avioliiton mitätöinti, huoltajuus annetaan sille vanhemmalle, jonka kanssa lapsi elää, ja jolle kuuluu lapsen hoitaminen, huolenpito, kasvatus ja koulutus samoin kuin lapsen asuinpaikasta huolehtiminen. Lisäksi määritellään elatusapu, jota toinen vanhempi maksaa, sekä järjestetään tapaamisoikeus sen vanhemman kanssa, joka ei ole lapsen huoltaja.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Perussääntö on, että molemmat vanhemmat päättävät yhdessä kaikista asioista, jotka kuuluvat huoltajuuteen. Jos tuomioistuin kuitenkin päättää, että yksinomainen alaikäisen lapsen huoltajuus on vain toisella vanhemmalla, tämä voi toimia yksin tavallisissa huoltajan tehtävissä, vastata lapsen omaisuuden tavanomaisesta hallinnasta, toimia yksin kiireellisissä tapauksissa sekä toimia lapsen edustajana oikeustoimissa. Lisäksi se vanhempi, jolle huoltajuus on myönnetty, esittää toiselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja, arvion lapsen tarvitsemasta elatusavusta. Mikäli toinen vanhempi vastustaa jotain huoltajan toimea väittäen, että se ei ole tavanomaista huoltoa, tavanomaista lapsen omaisuuden hallintaa tai kiireellinen asia, hän voi viedä asian oikeuteen vedoten siihen, että toimi on vastoin vanhemman vastuuta tai sen väärinkäyttöä. Huoltajuuden väärinkäyttöä voi olla myös se, jos vanhempi, joka on oikeutettu toimimaan yksin, laiminlyö toimistaan tiedottamisen toiselle vanhemmalle.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Kun tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, se tarkoittaa, että vanhemmat päättävät yhdessä huoltajuuteen liittyvistä asioista lapsen edun mukaisesti.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan panna lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Käsiteltävän asian mukaan toimivaltainen tuomioistuin huoltajuuden osalta on alioikeus yhden tuomarin kokoonpanossa, tai jos huoltoasia on liitetty avioerokanteeseen välien rikkoutumisen vuoksi tai avioliiton mitätöintihakemukseen, alioikeus usean tuomarin kokoonpanossa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhemmat ovat EU:n jäsenvaltion kansalaisia, neuvoston asetuksen N:o 1347/2000 2 ja 3 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen tuomioistuin on paikallinen alioikeus. Lisäksi paikallinen toimivaltainen tuomioistuin on puolisoiden viimeisimmän yhteisen asuinpaikan tai vastaajan asuinpaikan tuomioistuin. Hakemus jätetään toimivaltaisen tuomioistuimen kirjurille, käsittelypäivä määrätään, ja sen jälkeen hakijan valtuuttama asianajaja huolehtii, että vastaajalle toimitetaan asiakirjasta jäljennös. Kotimaassa jäljennöksen vastaajalle toimittaa haastemies, ulkomaille toimitettaessa sovelletaan joko neuvoston asetusta N:o 1348/2000, jos kyseessä on EU:n jäsenvaltio, tai 15. marraskuuta 1965 allekirjoitettua Haagin yleissopimusta asiakirjojen toimittamisesta ulkomaille, jos kyseessä on valtio, missä sopimus on voimassa, tai jäljennös hakemuksesta annetaan asianomaiselle yleiselle syyttäjälle, joka toimittaa sen ulkoministeriöön edelleen toimitettavaksi vastaajalle toisen valtion lakien mukaisesti. Jos vastaajan asuinpaikka on tuntematon, syyttäjälle toimitetaan jäljennös hakemuksesta ja sen tiivistelmä julkaistaan kahdessa sanomalehdessä, joista toinen ilmestyy Ateenassa ja toinen samalla seudulla kuin tuomioistuin, jossa asia käsitellään. Oikeuskäsittelyn yhteydessä annetaan kirjalliset lausunnot, jotka sisältävät osapuolten väitteet sekä kirjallisen todistusaineiston, sekä kuullaan todistajia väitteiden tueksi. Mikäli vastaaja on kutsuttu käsittelyyn lain mukaisesti ja määräaikaan mennessä, mutta hän ei ole läsnä, tuomioistuin käsittelee asian niin kuin hän olisi läsnä. Vastahakemus pannaan vireille samassa tuomioistuimessa jättämällä hakemus sekä toimittamalla se toiselle asianosaiselle viisi arkipäivää ennen käsittelypäivää. Ennen käsittelypäivää sosiaalivirasto suorittaa tutkimuksen ja luovuttaa tuomioistuimelle raporttinsa; jos tuomioistuin katsoo niin tarpeelliseksi, se kuulee myös alaikäisen lapsen mielipidettä. Käsittelypäivän jälkeen osapuolilla on oikeus kolmen työpäivän kuluessa esittää vastaväite todisteluineen. Tuomioistuin julkistaa päätöksensä huoltajuudesta jonkin ajan kuluttua.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Sovellettava menettely on siviililain 681B §:n mukainen suhteellisen nopea menettely, jossa käsittelypäivä asetetaan aiemmin kuin muissa menettelyissä ja tuomio annetaan yleensä nopeammin. Jos kyseessä on kiireellinen tapaus tai välitön vaara, yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalle paikalliselle alioikeudelle tehdään väliaikaisia turvaamistoimenpiteitä koskeva hakemus, joka jätetään tuomioistuimen kirjurille. Tämä määrää käsittelypäivän välittömästi. Hakemuksen tiedoksiantoa varten annetaan lyhyt määräaika. Vastaaja voidaan kutsua oikeudenkäyntiin myös puhelimitse tai sähkeitse. Osapuolten on annettava lausuntonsa ja toimitettava niihin liittyvät asiakirjat joko oikeuskäsittelyssä tai tuomioistuimen asettamaan määräaikaan mennessä. Todistajia kuullaan suullisessa käsittelyssä, ja tuomioistuin antaa päätöksen arviointinsa perusteella lyhyen ajan kuluttua. Mahdollinen vastahakemus on esitettävä suullisessa käsittelyssä.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapua voidaan myöntää, jos hakija ei todistetusti pysty maksamaan oikeudenkäyntikuluja ilman, että ne rajoittavat hakijan ja tämän perheen välttämättöntä toimeentuloa, sillä edellytyksellä, että oikeudenkäynti ei tuomioistuimen päätöksen mukaan ole selvästi perusteeton.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, toimivaltaiselta muutoksenhakutuomioistuimelta.

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Lapsen huoltoa tai huoltajuutta koskevassa päätöksessä määrätään myös lapsen luovuttamisesta huoltajalleen. Jos osapuoli, joka on velvollinen luovuttamaan lapsen, kieltäytyy tästä, tuomioistuin määrää hänelle omasta aloitteestaan sakkorangaistuksen tai antaa pidätysmääräyksen tai määrää molemmat rangaistukset. Jos tuomioistuimen päätöstä ei noudateta, tuomioistuin voi määrätä, että päätös pannaan täytäntöön välittömästi, ja aloittaa menettelyn valaehtoisten lausuntojen saamiseksi.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Kreikassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Neuvoston asetuksen N:o 1347/2000 perusteella EU:n jäsenvaltiossa annetut päätökset tunnustetaan muissa jäsenvaltioissa ilman erityistä menettelyä. Jos halutaan, että Kreikassa tunnustetaan huoltajuutta koskeva päätös, on jätettävä hakemus yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalle paikalliselle alioikeudelle siellä, missä on sen henkilön kotipaikka, jota vastaan täytäntöönpanoa haetaan, tai siellä, missä on lapsen kotipaikka, tai muutoin siellä, missä päätös pannaan täytäntöön. Hakemukseen on liitettävä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. oikeaksi todistettu jäljennös tuomioistuimen päätöksestä
  2. asetuksen 33 artiklassa tarkoitettu todistus, josta käyvät ilmi tuomion antaneen tuomioistuimen tiedot, asianosaisten avioliittoa koskevat tiedot tuomioistuimen tuomion osalta, onko tuomio annettu yksipuolisesti vai molempien puolisoiden läsnä ollessa, onko asia ratkaistu oikeudenkäynnissä, onko myönnetty oikeusapua jne.,
  3. Jos tuomio on annettu toisen osapuolen poissa ollessa, tuomion tunnustamista tai täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakevan osapuolen on lisäksi toimitettava a) alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä asiakirja, josta ilmenee, että haastehakemus tai vastaava asiakirja on annettu pois jääneelle osapuolelle tiedoksi; tai b) asiakirja, josta ilmenee, että vastaaja on yksiselitteisesti hyväksynyt tuomion.

Kun käsittelypäivä on määrätty, hakijan on toimitettava vastaajalle jäljennös hakemuksesta, jossa on ilmoitus käsittelypäivästä ja kutsu saapua asian käsittelyyn tuona päivänä. Tuomioistuin ei voi puuttua tuomion antaneen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen toimivaltaan. Tuomioistuin tunnustaa tuomion todettuaan, että sen tunnustaminen ei ole vastoin oikeusjärjestystä, että haastehakemus on toimitettu ajoissa mahdollisesti poisjääneelle asianosaiselle tai että tämä on yksiselitteisesti hyväksynyt tuomion, ja että tuomio ei ole ristiriidassa sellaisen samoja osapuolia koskevan tuomion kanssa, joka on annettu jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista haetaan, tai toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Kreikassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Muutoksenhaun, joka koskee kreikkalaisen tuomioistuimen päätöstä toisen EU:n jäsenvaltion tuomioistuimen tekemän lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamisesta, tutkii toimivaltainen muutoksenhakutuomioistuin. Muutosta on haettava kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta., Jos osapuolen, jota vastaan haetaan päätöksen tunnustamista, kotipaikka on muu kuin se jäsenvaltio, jossa täytäntöönpano julistettiin, määräaika on kaksi kuukautta päätöksen antamisesta. Jos osapuoli, jota vastaan haetaan tunnustamista, ei ole läsnä, tuomioistuimen velvollisuus on lykätä menettelyä siihen asti, että voidaan varmistua siitä, että kyseinen osapuoli on saanut haasteen tiedoksi määräaikaan mennessä, tai että haasteen tiedoksiantamiseksi on tehty kaikki mahdollinen. Muutoksenhakutuomioistuimen päätös voidaan kumota kassaatiotuomioistuimessa (areios pagos).

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Kreikassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Huoltajuusasioissa sovelletaan seuraavia aineellisen oikeuden sääntöjä ensisijaisuusjärjestyksessä:

  1. sen valtion lakia, jonka kansalaisia vanhemmat ja lapset ovat viimeksi olleet,
  2. sen valtion lakia, jossa heillä on viimeksi ollut yhteinen kotipaikka,
  3. sen valtion lakia, jonka kansalainen lapsi on. Jos lapsella on sekä Kreikan että jonkin muun valtion kansalaisuus, sovelletaan Kreikan lakia; jos lapsella on useamman muun valtion kansalaisuus, sovelletaan sen valtion lakia, johon hänellä on läheisimmät siteet.

Prosessioikeuden osalta sovelletaan oikeuspaikan lain periaatteen (lex fori) mukaisesti Kreikan lakia.

« Lapsen huolto - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta