Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Saksa

Uusin päivitys: 28-12-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Saksassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Saksassa 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Saksassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Termillä ”lapsen huolto” tarkoitetaan kaikkia lapseen liittyviä vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia. Huoltajuuden olennaisen osan muodostaa lapsen huolenpito, johon vanhemmilla on velvollisuus ja oikeus alaikäisten lastensa osalta. Huolenpito sisältää lapsesta ja hänen omaisuudestaan huolehtimisen sekä lapsen edustamisen. Huolenpitoon kuuluu myös lapsen tapaamisoikeus ja elatusvelvollisuus.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Vanhemmilla on yhteishuoltajuus, jos

  1. lapsi on syntynyt avioliitossa,
  2. vanhemmat avioituvat keskenään lapsen syntymän jälkeen,
  3. vanhemmat ilmoittavat haluavansa vastata yhdessä lapsen huollosta (huoltajuusilmoitus).

Nuorisoasioista vastaavan viraston (Jugendamt) tai notaarin on vahvistettava huoltajuusilmoitus virallisesti. Jos vanhemmat eivät anna huoltajuusilmoitusta ja jos he eivät ole keskenään avioliitossa, huoltajana on yksin lapsen äiti.

Saksan lainsäädännön mukaan vanhempien ja lapsen yhdessäolo on yleisesti ottaen lapsen edun mukaista ja sillä varmistetaan lapsen oikeus tavata vanhempiaan. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus tavata lastaan.

Tapaamisoikeudella annetaan vanhemmille mahdollisuus tavata ja keskustella säännöllisesti lapsen kanssa. Henkilökohtaisten tapaamisten lisäksi tapaamisoikeuteen sisältyy myös yhteydenpito kirjeitse ja puhelimitse.

Huolenpitoon sisältyvä velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta koskee molempia vanhempia. Vanhemmat voivat itse päättää elatusvelvollisuutensa täyttämistavasta lapsen avioitumiseen asti. He voivat esimerkiksi päättää, että lapsen elatus turvataan huolehtimalla hänestä perheen yhteisessä kodissa (elatus, hoito, vaatetus jne.).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhemmat asuvat erillään, täyttää se vanhemmista, jonka luona lapsi asuu, elatusvelvollisuutensa tavallisesti huolehtimalla lapsesta ja hänen kasvatuksestaan. Kyseisen vanhemman ei odoteta tällöin suorittavan erillisiä maksuja lapselle. Toisen vanhemmista on sen sijaan suoritettava elatusmaksuja.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Jos vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan tai jos heillä ei ole oikeutta edustaa alaikäistä lastaan tämän henkilöä tai omaisuutta koskevassa asiassa, alaikäiselle lapselle määrätään edunvalvoja. Määräyksen antaa edunvalvonta-asioita käsittelevä tuomioistuin.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos yhteishuoltajina olevat vanhemmat eroavat, yhteishuoltajuus säilyy siitä huolimatta, ovatko vanhemmat avioliitossa vai eivät.

Toinen vanhemmista voi kuitenkin toimittaa perheasioita käsittelevälle tuomioistuimelle hakemuksen yksinhuoltajuudesta. Tuomioistuin voi hyväksyä hakemuksen, jos katsoo yhteishuoltajuudesta luopumisen ja huollon siirtämisen yksin toiselle vanhemmista vastaavan parhaiten lapsen etua.

Myös avioerotilanteessa tuomioistuin antaa päätöksen yksinhuoltajuudesta vain vanhemman hakemuksesta. Jos tällaista hakemusta ei tehdä, vanhemmilla säilyy yhteishuoltajuus.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Lapsen huoltajuuden järjestäminen on yleisesti ottaen jätetty vanhempien harkintaan, eikä erityisiä muotovaatimuksia sovelleta. Jos vanhemmat asuvat erillään, he voivat ottaa yhteyttä nuorisoasioista vastaavaan virastoon lapsen huoltoa koskevan yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Tämä ratkaisu voi olla perustana tuomioistuimen päätökselle lapsen huoltajuudesta. Jos molemmat vanhemmat kannattavat huollon siirtämistä yksin toiselle vanhemmista, he voivat toimittaa tätä koskevan hakemuksen perheasioita käsittelevään tuomioistuimeen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhemmat voivat sopia vapaamuotoisesti myös lapsen tapaamisoikeudesta. Jos sopimus on tehty tuomioistuimessa, se on sitova kuten tuomioistuimen päätös. Kyseinen sopimus voidaan myös panna tarvittaessa täytäntöön, jos se on tuomioistuimen hyväksymä.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Jos vanhemmat eivät pääse asiassa sovintoon, he voivat kääntyä nuorisoasioista vastaavan viraston tai kyseisiä asioita hoitavien toimistojen (Träger der freien Jugendhilfe) puoleen. Sieltä vanhemmat saavat neuvontaa, ja heitä autetaan sovintoratkaisun löytämisessä. Kaikkia neuvontakeskuksia koskeva tietokanta löytyy osoitteesta www.dajeb.de Deutsch. Sovintoratkaisuun pääsemiseksi vanhemmat voivat ryhtyä myös sovittelumenettelyyn. Perheasioita koskevasta sovittelumenettelystä on saatavilla lisätietoja osoitteesta www.bafm-mediation.de Deutsch.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomioistuin voi päättää lapsen huoltajuudesta, tapaamisoikeudesta, luovuttamisesta ja elatuksesta. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä kaikista toimenpiteistä, joita lapsen edun turvaaminen edellyttää.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Kyllä tarkoittaa. Sillä vanhemmalla, jolla ei ole huoltajuutta, ei ole lasta koskevaa päätäntäoikeutta. Hänellä on kuitenkin oikeus tavata lasta, ja hän voi vaatia toiselta vanhemmalta tietoja lapsen tilanteesta, jos tähän on perusteltu syy.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Jos yhdessä asuvilla vanhemmilla on yhteishuoltajuus, heidän on päätettävä yhdessä kaikista lapsen huoltajuutta koskevista asioista.

Jos vanhemmat asuvat erillään, heidän on päätettävä yhdessä ainoastaan lapsen edun kannalta olennaisista asioista. Sillä vanhemmista, jonka luona lapsi asuu, on oikeus yksin päättää lapsen jokapäiväisistä asioista.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Perheasioita käsittelevä tuomioistuin (alioikeuden osasto) on yleensä toimivaltainen lapsen huoltajuutta koskevissa asioissa. Hakemus voidaan toimittaa toimivaltaisen alioikeuden tai jonkin muun alioikeuden kirjaamoon. Vanhempien on käytettävä asianajajaa asiamiehenään vain poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi avioeroasian käsittelyn yhteydessä esitetyn huoltajuushakemuksen osalta. Hakemukseen liitettäviä asiakirjoja ei voida yksilöidä tarkasti, koska tuomioistuin päättää niistä kussakin tapauksessa erikseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos vanhemmat eivät ole keskenään aviossa lapsen syntyessä, (yhteishuoltajuutta koskeva) huoltajuusilmoitus voidaan todistaa oikeaksi nuorisoasioista vastaavassa virastossa.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tuomioistuin käsittelee lapsen huoltajuusasian ex officio. Tuomioistuimella on tällöin oikeus ja velvollisuus selvittää viran puolesta kaikki asianomaiset seikat, jotka se ottaa päätöksensä perusteeksi. Tuomioistuimen ei tarvitse myöskään tyytyä asianosaisten sille toimittamaan näyttöön, vaan se voi hankkia tarpeelliseksi katsomaansa muuta näyttöä.

Asian (pää)käsittelyssä voidaan myös antaa väliaikaismääräyksiä riippumatta siitä, käsitelläänkö lapsen huoltajuutta itsenäisesti vai osana vanhempien avioeroasiaa.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Kuka tahansa kansalainen, joka ei henkilökohtaisten tai taloudellisten olosuhteidensa perusteella kykene suorittamaan menettelystä aiheutuvia kustannuksia tai joka kykenee suorittamaan ne vain osittain tai osamaksuina, voi hakea oikeusapua siviilituomioistuimissa käytäviin menettelyihin. Tällöin edellytetään, että aiotulla vaatimuksella tai sen vastustamisella on riittävät mahdollisuudet menestyä ja ettei niitä ole esitetty vain kiusanpäiten. Oikeusavun myöntämisellä pyritään turvaamaan taloudellisesti heikossa asemassa oleville henkilöille mahdollisuus saada asiansa tuomioistuimen käsittelyyn. Oikeusavulla katetaan – asianomaisen henkilön tulojen perusteella – kokonaan tai osittain tuomioistuinmaksut ja asianajajan palkkiot.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Pääasiassa annettuun ratkaisuun, joka koskee lapsen huoltoa tai vanhempien vastuuta, voi hakea muutosta. Tämä koskee sekä itsenäisenä huoltajuusasiana (jolloin kyseessä on määräaikaan sidottu valitus, Beschwerde) että avioeron yhteydessä vireille pantuja asioita (muutoksenhakukeinona olevasta valituksesta käytetään tällöin nimitystä Berufung).

Molemmissa edellä mainituissa tapauksissa valitus on toimitettava yhden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.

Väliaikaismääräys voidaan antaa asian suullisen käsittelyn jälkeen esitetyn välittömän valituksen perusteella. Tässä tapauksessa valitus on toimitettava kahden viikon kuluessa. Väliaikaismääräykset kumoutuvat, kun kyseessä olevista asioista annetaan muita määräyksiä.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Lapsen luovuttamista tapaamisoikeuden toteuttamiseksi ei voida suorittaa voimakeinoin. Jos sen sijaan on kyse lapsen palauttamisesta vanhempansa luokse, ulosottomies voi turvautua voimakeinoihin.

Tuomioistuimen on pääsääntöisesti varoitettava ennalta asianomaista henkilöä voimakeinojen käyttömahdollisuudesta tai siitä, että hänet voidaan vangita lapsen palauttamisvelvollisuuden laiminlyöntitapauksessa.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Saksassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Toisessa jäsenvaltiossa annettu huoltajuuspäätös tunnustetaan Saksassa asetuksen (EY) N:o 1347/2000 nojalla ilman erityistä menettelyä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ennen kuin toisessa jäsenvaltiossa annettu huoltajuuspäätös voidaan panna Saksassa täytäntöön, se on todettava erityisessä menettelyssä täytäntöönpanokelpoiseksi kyseisen asetuksen mukaisesti; tällöin hyväksytään päätöksen pakkotäytäntöönpano Saksassa. Täytäntöönpanokelpoisuuden toteaminen edellyttää hakemusta, joka on toimitettava edellä mainitun asetuksen mukaisesti alueellisesti toimivaltaiseen perheasioita käsittelevään tuomioistuimeen, joka toimii osavaltion ylioikeuden (Oberlandesgericht) yhteydessä. Hakemukseen on liitettävä jäljennös päätöksestä ja todistus päätöksen alun perin antaneelta jäsenvaltion tuomioistuimelta. Asianomaisen henkilön ei tarvitse käyttää asianajajaa asiamiehenään. Perheasioita käsittelevä tuomioistuin tekee päätöksen yksipuolisessa menettelyssä ilman asian suullista käsittelyä. Kyseiseen päätökseen voidaan hakea muutosta osavaltion ylioikeudelta, jonka päätöksestä voidaan valittaa liittovaltion ylimpään tuomioistuimeen (Bundesgerichtshof).

Asetus (EY) N:o 1347/2000 on korvattu 1. maaliskuuta 2005 alkaen vanhempien vastuuta koskevalla uudella asetuksella. Uudessa asetuksessa säädetään mahdollisuudesta panna täytäntöön tietyt päätökset lapsen tapaamisoikeudesta ja palauttamisesta ilman edeltävää täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Saksassa

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen vastustamisen osalta toimivalta kuuluu yleisesti ottaen sille osavaltion ylioikeuden yhteydessä toimivalle perheasioita käsittelevälle tuomioistuimelle, jonka tuomiopiirissä hakija tai asianomainen lapsi asuu.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Saksassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Lapsen huoltoon liittyviin asioihin sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa lapsi tavanomaisesti oleskelee (siviililakikirjan voimaanpanolain (Einführungsgesetz zum Bürgerlichen Gesetzbuch, EGBGB) 21 §), jollei sovellettavaksi tule alaikäisten lasten suojelua koskeva yleissopimus vuodelta 1961.

« Lapsen huolto - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 28-12-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta