Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Ranska

Uusin päivitys: 20-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissakin tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Ranskassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Vanhempien vastuusta säädetään heidän tilanteestaan riippumatta siviililain huoltajuutta käsittelevässä osastossa. Huoltajuus määritellään joukoksi oikeuksia ja velvollisuuksia, joita alaikäisen lapsen isällä ja äidillä on ja joiden tarkoituksena on turvata lapsen etu.

Vanhemmilla on velvollisuus suojella lapsen turvallisuutta, varjella lapsen fyysistä ja psyykkistä terveyttä, turvata lapsen koulutus ja mahdollistaa lapsen kehittyminen tämän yksilöllisyyttä kunnioittaen. Kummankin vanhemman on osallistuttava lapsen tarpeista huolehtimiseen ja lapsen kasvatukseen omien mahdollisuuksiensa ja toisen vanhemman mahdollisuuksien mukaisesti.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia riippumatta siitä, ovatko he naimisissa tai asuvatko he yhdessä, kunhan molempien sukulaisuussuhde on vahvistettu ennen kuin lapsi täyttää vuoden.

Muussa tapauksessa lapsen huoltajana on yksinomaan se vanhempi, jonka osalta sukulaisuussuhde on vahvistettu. Vanhemmat voivat kuitenkin jakaa huoltajuuden jättämällä yhteisen ilmoituksen alioikeuden kirjaajalle tai saamalla asiasta perheasioita käsittelevän tuomarin päätöksen.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Tuomioistuin voi poikkeustapauksessa, jos lapsen etu sitä edellyttää, myöntää lapsen huoltajuuden kolmannelle henkilölle, mielellään lapsen sukulaiselle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen turvallisuuden ollessa uhattuna lapsi voidaan määrätä otettavaksi huostaan (mesure d’assistance éducative). Jos lapsen on tärkeää pysyä perheympäristössä, hänet voidaan uskoa toiselle vanhemmalle, sukulaiselle tai luotettavalle ulkopuoliselle henkilölle, tai hänet voidaan sijoittaa erikoistuneeseen laitokseen.

Jos toinen vanhemmista kuolee tai menettää huoltajuuden, huoltajuus jää periaatteessa yksin toiselle vanhemmalle. Jos kumpikaan lapsen vanhemmista ei voi enää toimia hänen huoltajanaan, pannaan vireille lapsen huoltoasia.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Vanhempien muuttaminen erilleen ei vaikuta huoltajuutta koskeviin sääntöihin. Molemmat vanhemmat säilyvät huoltajina, ellei lapsen etu vaadi huoltajuuden myöntämistä ainoastaan yhdelle vanhemmalle.

Huoltajuuden käytännön järjestelyistä, lapsen asuinpaikasta (vuorotellen molempien vanhempien luona tai ainoastaan toisen luona) sekä siitä, miten ja missä määrin vanhemmat osallistuvat lapsen tarpeista huolehtimiseen ja lapsen kasvatukseen, voidaan tehdä vanhempien välinen sopimus tai tuomioistuimen päätös.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Avio- tai avopuolisoiden muuttaminen erilleen ei edellytä mitään toimia tuomioistuimelta. Vanhemmat voivat sopia eron vaikutuksista lapsiinsa tekemällä sopimuksen tai pyytämällä tuomioistuinta hyväksymään sopimuksen.

Vanhemmat voivat myös avioeron yhteydessä pyytää tuomioistuinta hyväksymään keskinäisen sopimuksensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Molemmissa tapauksissa tuomioistuin hyväksyy sopimuksen, ellei se totea, ettei sopimus turvaa riittävän hyvin lapsen etua tai etteivät vanhemmat ole suostuneet siihen vapaaehtoisesti.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Tuomioistuin pyrkii saattamaan erimieliset osapuolet sovintoon. Auttaakseen vanhempia pääsemään yksimielisyyteen huoltajuudesta tuomioistuin voi – osapuolten suostumuksella – määrätä sovittelumenettelyn.

Tuomioistuin voi myös kehottaa osapuolia tapaamaan perheasioiden sovittelijan, joka kertoo heille menettelyn tarkoituksesta ja etenemisestä.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Perheasioita käsittelevä tuomari on toimivaltainen päättämään kaikista asioista, jotka koskevat lapsen asumista, lapsen tarpeista huolehtimiseen ja lapsen kasvatukseen osallistumista sekä yleisesti kaikkia vanhempien välisiä huoltajuuskiistoja (koulutuksen suunta, uskontokunta, lapsen terveys jne.).

Hän voi myös määrätä toimenpiteitä, joilla turvataan lapsen siteiden säilyminen molempiin vanhempiin, ja muun muassa määrätä, että vanhempien passeihin kirjataan, ettei lapsi saa poistua Ranskan alueelta ilman molempien vanhempien suostumusta.

Tuomioistuin päättää aviottomien lasten nimenmuutoksesta, jos vanhemmat eivät pääse asiasta yksimielisyyteen.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Kun tuomioistuin antaa yksinhuoltajuuden toiselle vanhemmista, toisella vanhemmalla on tapaamis- ja luonapito-oikeus, elleivät vakavat syyt estä tätä. Toisella vanhemmalla on lisäksi oikeus ja velvollisuus valvoa lapsen tarpeista huolehtimista ja lapsen kasvatusta, ja hänelle on kerrottava lapsen elämään liittyvistä tärkeistä valinnoista, kuten koulutuksen suunnasta, uskontokunnasta, lapsen nimenmuutoksen hakemisesta jne.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos jommankumman vanhemman asuinpaikan vaihtamisesta seuraa muutoksia huoltajuusjärjestelyihin, tämän vanhemman on ilmoitettava muutostaan toiselle vanhemmalle hyvissä ajoin.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat tekevät yhdessä lapseensa liittyvät päätökset. Arkielämän helpottamiseksi laissa oletetaan, että kun toinen vanhemmista toteuttaa jonkin huoltajuuteen liittyvän tavanomaisen teon, toinen vanhempi hyväksyy sen. Tavanomaisen teon määritelmä pohjautuu oikeuskäytäntöön. Sellaisina on pidetty muun muassa pienimuotoisia leikkauksia ja lapsen kirjaamista vanhemman passiin.

Merkittävät teot edellyttävät sen sijaan molempien vanhempien selkeää suostumusta.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Huoltajuusasiat kuuluvat alioikeuden perheasioiden tuomarin toimivaltaan.

Asiat saatetaan periaatteessa tämän tuomarin käsiteltäviksi lukuun ottamatta avioeromenettelyä esittämällä hakemus, eikä tähän tarvita asianajajaa. Hakemuksessa on ilmoitettava hakemuksen kohde ja lyhyesti sen perustelut. Siihen liitetään todisteena käytettävät asiakirjat, kuten lausunnot tai muut hakemusta koskevat asiakirjat.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tuomari tekee päätöksensä ilman muodollisuuksia osapuolten esittämien hakemusten perusteella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perheasioiden tuomarilta voidaan pyytää myös välitoimia haasteella, jonka toimittaa haastemies.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Oikeusapua voidaan myöntää, jos hakijan varallisuus jää tietyn rajan alapuolelle (ks. "Oikeusapu – Ranska").

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Päätökseen voi hakea muutosta 15 päivän kuluessa päätöksen ilmoittamisesta.

14. Joissakin tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

  • Täytäntöönpano-ongelmia, jotka koskevat vanhempien taloudellista vastuuta lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta, käsitellään elatusvaateiden yhteydessä (12 kohta ja sitä seuraavat kohdat).
  • Jos täytäntöönpanon laiminlyönti koskee lapsen luonapitojärjestelyjä, kuten sopimuksessa tai oikeuden päätöksessä vahvistettujen tapaamisoikeuksien noudattamatta jättämistä, vanhempi voi tehdä asiasta valituksen poliisille tai santarmille tai kääntyä suoraan alioikeuden syyttäjän puoleen.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Huoltajuuspäätökset tunnustetaan periaatteessa ilman erityistä menettelyä, mutta jos tarvitaan täytäntöönpanotoimea, on nostettava kanne alioikeudessa, jotta toisen jäsenvaltion tuomioistuimen tekemä päätös voidaan saattaa täytäntöönpanokelpoiseksi (täytäntöönpanokanne). Menettely vaihtelee sen mukaan, milloin päätös on tehty.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos päätöksen taustalla on ennen 1. 3. 2001 nostettu kanne, ja se on tehty avioeromenettelyn yhteydessä, sovelletaan 27.11.2003 annettua Bryssel II -asetusta. Tällöin noudatetaan yksinkertaistettua täytäntöönpanomenettelyä, jossa jätetään hakemus alioikeuden puheenjohtajalle: menettely on nopea, koska se ei ole kontradiktorinen.

Jos päätöksen taustalla on avioeroon liittyvä kanne, joka on nostettu ennen 1. 3. 2001, tai jos menettely ei liity avioeron yhteydessä nostettuun kanteeseen, sovelletaan perinteistä täytäntöönpanomenettelyä. Se käynnistetään jättämällä haaste alioikeuden puheenjohtajalle.

Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan asuinpaikan tuomioistuin. Jos vastaajan koti- tai asuinpaikka ei ole Ranskassa, kantaja voi saattaa asian käsiteltäväksi valitsemassaan tuomioistuimessa, kunhan noudatetaan hyvän oikeudenhoidon vaatimuksia.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Ranskassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Huoltoa koskevaa päätöstä voidaan vastustaa nostamalla alioikeudessa vastustuskanne (action en inopposabilité). Vastustuskanteen hyväksymispäätöksellä voidaan vastustaa toisen osapuolen myöhempää hakemusta, jossa pyydetään julistamaan toisen jäsenvaltion tuomioistuimen päätös täytäntöönpanokelpoiseksi Ranskassa (täytäntöönpanohakemus). Sen hylkääminen sen sijaan vastaa täytäntöönpanomääräystä.

Menettely on sama kuin sellaisten hakemusten yhteydessä, joissa pyydetään julistamaan toisen jäsenvaltion tuomioistuimen päätös täytäntöönpanokelpoiseksi (täytäntöönpanokanteet).

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Ranskassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

5. 10. 1961 allekirjoitettua Haagin yleissopimusta sovelletaan kaikkiin Ranskassa tai kyseisen yleissopimuksen osapuolena olevassa massa asuviin lapsiin. Yleissopimuksessa määrätään, että huoltoasioissa sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen alaikäinen lapsi on. Suojatoimenpiteiden osalta sovelletaan joko alaikäisen lapsen asuinmaan lakia tai sen maan lakia, jonka kansalainen alaikäinen lapsi on.

Tapauksissa, joissa ei sovelleta Haagin yleissopimusta, sovelletaan tavallisesti sen maan lakia, jossa vanhemmat ovat avioituneet, jos lapsi on syntynyt avioliitossa, tai sen maan lakia, jonka kansalainen lapsi on, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella.

Lisätietoja

« Lapsen huolto - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 20-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta