Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Viro

Uusin päivitys: 30-10-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Viro

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Virossa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Viron perustuslain ja perhelain mukaan vanhemmilla on yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet lapsiaan kohtaan.

Vanhemmilla on oikeus ja velvollisuus kasvattaa lastaan ja huolehtia hänestä. Vanhemman on suojeltava lapsen oikeuksia ja etuja. Vanhempi on lapsen oikeudellinen edustaja. Oikeudellisena edustajana vanhemmalla on edunvalvojan valtuudet. Vanhemmalla on oikeus vaatia lastaan luovutettavaksi takaisin sellaiselta henkilöltä, jolla lapsi on ilman oikeudellista perustetta. Vanhemman on huolehdittava lapsestaan lapsen edun mukaisesti.

Vanhemmalla on huolenpitovelvollisuus lapsestaan siitä riippumatta, onko vanhempi lapsen huoltaja.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Viron lainsäädännön mukaan huoltajuus syntyy ainoastaan varmistetun sukulaisuuden nojalla. Jos sukulaisuus on varmistettu vain yhden vanhemman osalta, hän on huoltaja. Jos sukulaisuus on varmistettu molempien vanhempien osalta, he ovat huoltajia.

Vanhemmalta voidaan poistaa huoltajuus oikeuden päätöksellä.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Jos lapsen vanhemmat ovat kuolleet, kateissa tai oikeustoimikelvottomia taikka heidän oikeutensa toimia huoltajana on poistettu, lapselle määrätään edunvalvoja. Edunvalvoja voidaan määrätä myös lapselle, joka on muista syistä jäänyt vaille vanhemman huoltoa (esimerkiksi jos vanhemmat lyövät laimin huoltajan velvollisuuksia).

Sivun alkuunSivun alkuun

Edunvalvojan lapselle määräämisen tarkoituksena on varmistaa, että lapsesta pidetään asianmukaisesti huolta ja että hänen henkilökohtaisia oikeuksiaan, omistusoikeuttaan ja etujaan suojataan. Edunvalvojana toimii tuomioistuimen määräämä henkilö. Holhousviranomainen esittää henkilön nimeämistä edunvalvojaksi.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Avio- tai asumusero ei sellaisenaan vaikuta kummankaan vanhemman velvollisuuksiin huoltajana. Molemmat vanhemmat säilyttävät tavallisesti huoltajuuden, vaikka he asuvat erikseen.

Vanhempien odotetaan sopivan, kumman luona lapsi asuu ja miten molemmat vanhemmat osallistuvat lapsen kasvattamiseen. Sopimus voi olla vapaamuotoinen. Jos vanhemmat eivät ole tehneet sopimusta, holhousviranomainen tai tuomioistuin ratkaisee riidan toisen vanhemman pyynnöstä. Tuomioistuin voi vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen tai antaa huoltajuutta koskevan määräyksen.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Kuten edellä todetaan, vanhempien tekemä huoltajuutta koskeva sopimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti eli sille ei ole muotovaatimuksia. Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen kirjallisesti tai notaarin vahvistamana, mutta sellaisia vanhempien välisiä sopimuksia ei voida panna pakolla täytäntöön niiden muodosta riippumatta. Jos sopimuksen sisällöstä tulee riitaa vanhempien välillä, tuomioistuin voi tulkita sen sisältöä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhempien välinen sopimus voidaan vahvistaa holhousviranomaisen määräyksellä tai oikeuden päätöksellä. Molemmat ovat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia, mutta niihin voidaan hakea muutosta normaalin muutoksenhakumenettelyn kautta.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi olemassa?

Tuomioistuinmenettelyn vaihtoehtona holhousviranomainen (sosiaalihuollon yksikkö tai paikallinen itsehallinto) voi ratkaista vanhempien välisiä riitoja, jotka koskevat huoltajuutta, kuten sitä, miten se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, osallistuu lapsen kasvatukseen, ja miten tapaamisoikeus toteutetaan. Holhousviranomainen voi ratkaista ongelman antamalla määräyksen. Holhousviranomainen ottaa yleensä yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen riidan ratkaisemiseksi.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomioistuin voi päättää erilaisista lapseen liittyvistä asioista, joita ei ole tyhjentävästi lueteltu laissa. Tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asioita, jotka koskevat lapsen asuinpaikkaa, vanhempien tapaamisoikeutta sekä elatusavun maksamisvelvoitetta ja sen laajuutta. Tuomioistuin voi myös päättää, millä tavalla se vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, osallistuu lapsen kasvattamiseen.

Nykyisellään Viron perhelainsäädännössä ei säädetä mahdollisuudesta myöntää huoltajuutta yksin toiselle vanhemmalle, mutta kuten edellä todetaan, tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan riitoja kaikissa yksilöllisissä huoltajuuteen kuuluvissa tapauksissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Viron oikeusjärjestelmä ei nykyisellään tunne käsitettä ”yksinhuoltajuus”. Kuten kohdissa 2 ja 8 todetaan, vanhemmilla yleensä on yhtäläinen huoltajuus siitä riippumatta asuvatko he lapsen kanssa. Vanhemmilta edellytetään, että he sopivat lapseen liittyvistä asioista, myös siitä, miten kumpikin vanhempi on mukana lapseen liittyvässä päätöksenteossa. Jos sopimukseen ei päästä, tuomioistuin voi vanhemman vaatimuksesta ratkaista riidat kaikissa yksilöllisissä tapauksissa, jotka muuten kuuluisivat huoltajan ratkaistavaksi.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Viron oikeusjärjestelmä ei nykyisellään tunne käsitettä ”yhteishuoltajuus”. Molemmilla vanhemmilla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet, jotka perustuvat varmistettuun sukulaisuuteen. Oletuksena on siten, että vanhemmat toimivat yhdessä huoltajina. Jos huoltajuudesta tulee riitaa, tuomioistuin voi pääasiallisesti rajoittaa vanhemman tiettyjä toimivaltuuksia, jotka tavallisesti kuuluvat huoltajuuteen.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Kuten edellä 6 kohdassa todetaan, holhousviranomainen tai tuomioistuin ratkaisee huoltajuutta koskevat riidat. Jos holhousviranomainen ratkaisee riidan, ei ole mitään erityisiä muotovaatimuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kanne voidaan nostaa vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kaupungissa tai maaseudulla: linna- tai maakohus). Kantaja voi nostaa elatuskanteen myös oman kotipaikkansa tuomioistuimessa. Avioerohakemus voidaan myös jättää kantajan kotipaikan tuomioistuimeen, jos alaikäiset lapset asuvat kantajan luona (huoltajuuteen liittyvät asiat voidaan ratkaista avioerohakemuksen käsittelyn yhteydessä).

Vaatimus ja asiakirjatodisteet on jätettävä tuomioistuimeen kirjallisesti viron kielellä. Jos asianosaisen menettelyn aikana tuomioistuimeen toimittama kirjallinen hakemus, valitus tai kirjallinen todiste ei ole viron kielellä, tuomioistuin voi pyytää siitä virallisen käännöksen tiettyyn päivään mennessä. Jos käännöstä ei toimiteta määräpäivään mennessä, tuomioistuin voi jättää huomiotta toimitetun asiakirjan. Hakemukset, kannekirjelmät, valitukset, kassaatiovalitukset, tuomioistuimen ratkaisuun kohdistuvat valitukset ja kirjalliset vastaukset on toimitettava tuomioistuimeen helposti luettavassa muodossa koneella kirjoitetuilla A4-arkeilla.

Kanteessa on oltava tuomioistuimen nimi, hakijan ja vastaajan (puolisot) henkilötiedot, heidän yhteisten alaikäisten lastensa henkilötiedot ja selkeästi ilmaistuna hakijan vaatimus. Hakemuksen on sisällettävä ne tosiseikat, jotka ovat hakemuksen perusteena ja hakijan on hakemuksessaan esitettävä luettelo hallussaan olevista todisteista.

Hakijan tai hänen edustajansa on allekirjoitettava hakemus. Edustajan on liitettävä valtakirja tai muu asiakirja, joka toimii näyttönä hänen valtuutuksestaan.

Kirjalliset todisteet on liitettävä hakemukseen ja luetteloitava hakemuksessa. Hakemus ja sen liitteet jätetään tuomioistuimelle, ja asiakirjoista on oltava jäljennökset jokaiselle vastaajalle ja kolmansille osapuolille.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tuomioistuin tutkii huoltajuutta koskevat asiat siviiliprosessilain säännösten mukaisesti.

Kiireellisissä tilanteissa voidaan hakea turvaamistoimia. Turvaamistoimi voidaan määrätä, jos ilman sitä tuomion noudattamisesta tulisi vaikeaa tai mahdotonta. Turvaamistoimiin kuuluu esimerkiksi kielto, jonka mukaan vastaaja ei saa lähteä asuinpaikastaan tai ryhtyä tiettyihin toimiin. Tuomioistuin voi myös määrätä vastaajan omaisuutta vakuudeksi (mukaan luettuna vastaajalle kuuluvan kiinteistön kiinnittäminen, omaisuuden myyntikiellon merkitseminen kiinteistörekisteriin ja irtaimen esineen takavarikko, joka kohdistuu vastaajan tai kolmannen hallussa olevaan vastaajan omaisuuteen).

Tuomioistuin ratkaisee turvaamistoimihakemuksen viimeistään hakemuksen jättämistä seuraavana työpäivänä. Turvaamistoimimääräys pannaan heti täytäntöön. Tuomioistuin lähettää määräyksen haastemiehelle, kirjaajalle tai muulle henkilölle, jonka velvollisuutena on panna se täytäntöön.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Tuomioistuin voi vapauttaa luonnollisen henkilön kokonaan tai osittain maksamasta asianajajan palkkiota, jolloin sen maksaa valtio, jos tuomioistuin toteaa, ettei henkilön taloudellinen tilanne ole sellainen että hän voisi maksaa oikeudenkäyntikulut.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä. On mahdollista valittaa päätöksestä, joka koskee huoltajuutta yleisten muutoksenhakua koskevien säännösten mukaisesti, jos hakija toteaa, että ensimmäisessä oikeusasteessa tehdyssä päätöksessä on virheitä (eli ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on soveltanut lakia väärin tai oikeudenkäyntimenettelyä koskevan lain säännöksiä on rikottu).

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jos täytäntöönpanolle on tarvetta, hakijan on käännyttävä ulosottomiehen puoleen. Holhousviranomaisen määräys, tuomioistuimen vahvistama vanhempien tekemä sopimus ja tuomioistuimen ratkaisu voivat toimia täytäntöönpanoperusteina (täytäntöönpanomääräys).

Täytäntöönpanon suorittaa ulosottomies, joka toimii sen tuomioistuimen tuomiopiirissä, jossa vastaaja asuu tai missä hänen omaisuutensa on. Täytäntöönpanomenettely alkaa siitä, kun hakija jättää hakemuksen. Hakemukseen on liitettävä täytäntöönpanomääräys. Hakemuksen on oltava kirjallinen, ja sen on sisällettävä seuraavat tiedot:

  • ulosottomiehen nimi,
  • hakijan ja vastaajan henkilötiedot,
  • hakijan edustajaa koskevat tiedot ja
  • valtakirja ja kaikki mahdolliset tiedot vastaajan omaisuudesta.

Hakemuksessa on oltava luettelo sen liitteistä.

Jos vastaajan on täytäntöönpanomääräyksen mukaan luovutettava lapsi, ulosottomies panee määräyksen täytäntöön lastensuojelu- tai kasvatuselimen edustajan läsnäollessa. Tarpeen vaatiessa ulosottomies voi esittää lastensuojelusta ja lasten hyvinvoinnista vastaavalle elimelle lapsen tilapäistä sijoittamista lapsenkotiin.

Elatusmaksurästien osalta maksuvaatimukset voi kohdistaa velallisen omaisuuteen normaalissa menettelyssä.

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Ensinnäkin vieraan valtion tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpano Virossa voi perustua kansainväliseen sopimukseen, jossa Viro on osapuolena. Virossa on mahdollista tunnustaa ja panna täytäntöön elatusta ja huoltajuutta koskevia päätöksiä seuraavien yleissopimusten nojalla:

Sivun alkuunSivun alkuun

  1. elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehty Haagin yleissopimus,
  2. elatusavun perimisestä ulkomailla 20. kesäkuuta 1956 New Yorkissa tehty yleissopimus,
  3. eurooppalainen yleissopimus lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta (Luxemburg, 20. kesäkuuta 1980).

Asiakirjat on lähetettävä kyseisen maan keskusviranomaisen kautta Viron oikeusministeriöön. Elatusapupäätöksen tunnustamista koskevan hakemuksen liitteinä on oltava seuraavat asiakirjat:

  • jäljennös päätöksestä, joka on todistettu oikeaksi sen valtion lakien mukaan, jossa päätöksen tehnyt tuomioistuin tai välimiesoikeus sijaitsee, sekä lainvoimaisuustodistus,
  • asiakirja, jossa vahvistetaan, että oikeusprosessiin osallistumatta jättäneelle vastaajalle annettiin haaste kyseisen valtion lainsäädännön mukaisessa määräajassa ainakin yhden kerran,
  • asiakirja, joka todistaa, että päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen maan lain mukaan, missä se on tehty, ja että se on annettu vastaajalle tiedoksi,
  • täytäntöönpanoa koskevat asiakirjat, jos päätös on pantu täytäntöön,
  • viralliset vironkieliset käännökset kyseisistä asiakirjoista.

Kun hakemus koskee lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa, on otettava huomioon lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta tehdyn yleissopimuksen ehdot.

Viron oikeusministeriö toimittaa asiakirjat edelleen vastaajan kotipaikan tuomioistuimeen. Tuomioistuin tekee ratkaisun, jossa se tunnustaa vieraan valtion tuomioistuimen päätöksen ja sallii sen täytäntöönpanon, tai kieltäytyy tunnustamasta sitä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakijalle toimitetaan jäljennös ratkaisusta sekä tiedot siitä, miten täytäntöönpano suoritetaan (esimerkiksi elatusasioissa on valittava ulosottomies, lähetettävä hänelle hakemus ja maksettava ulosottomaksun ennakko).

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Virossa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Tunnustamista mahdollisesti vastustava henkilö liittyy oikeudenkäyntiin asianosaisena hakemusta käsittelevän tuomioistuimen aloitteesta. Kuten kohdassa 14 todetaan, ulkomaisten tuomioiden tunnustaminen suoritetaan muita kuin riita-asioita koskevien menettelyllisten säännösten mukaisesti.

Tuomioistuimen antamassa ratkaisussa selostetaan muutoksenhakumenettely ja sen määräaika. Valitus on jätettävä siihen ratkaisun antaneeseen tuomioistuimeen 10 päivän kuluessa sen julkistamisesta tai, jos ratkaisu annettiin ilman että osapuolet oli haastettu sitä kuulemaan, muutoksenhakuaika alkaa ratkaisun tiedoksisaannista.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Virossa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Viron kansainvälistä yksityisoikeutta koskevan lain mukaan perheoikeudellisia suhteita vanhemman ja lapsen välillä käsitellään lapsen asuinpaikan lain mukaan.

Elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehtyä Haagin yleissopimusta sovelletaan perhesuhteista johtuviin elatusvelvoitteisiin.

Lisätietoja

  • Viron siviiliprosessilaki eesti keel - English
  • Viron perheoikeutta koskeva laki eesti keel - English

« Lapsen huolto - Yleistä | Viro - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 30-10-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta