Lapsen huolto - Yhteisön oikeus

---

Yhteistyö lasten suojelemiseksi Euroopan unionissa

Euroopan unionin tavoitteena on luoda lapsille turvallinen oikeudellinen ympäristö mahdollistamalla vanhempainvastuuta koskevien tuomioistuimen päätösten vapaa liikkuvuus unionin alueella. Tämä tavoite on vahvistettu tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskevassa ohjelmassa. Ensimmäinen askel kohti perheoikeuden alalla annettujen tuomioiden vastavuoroista tunnustamista oli neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000, joka sisälsi yhdenmukaistetut säännöt tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta tietyissä vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Sen jälkeen asiassa edistyttiin, kun komission tekemän esityksen pohjalta neuvosto antoi asetuksen 2201/2003, joka korvasi asetuksen 1347/2000 1. maaliskuuta 2005 alkaen. Asetusta (EY) N:o 2201/2003 (ns. uusi Bryssel II -asetus) sovelletaan 1. maaliskuuta 2005 alkaen. Sen soveltamista varten on saatavilla käsikirja  (PDF File 285 KB). Käsikirjan laativat komission yksiköt yhteistyössä siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston kanssa.

Nyky-yhteiskunnassa kansalaiset liikkuvat entistä enemmän jäsenvaltiosta toiseen. Yhä useammissa perheissä on eri kansalaisuuksia, ja/tai perheenjäsenet asuvat eri jäsenvaltioissa. Tästä seuraa tarve luoda yhdenmukaiset säännöt tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta vanhempainvastuuta koskevissa asioissa.

Ensimmäisenä askeleena kohti tätä päämäärää neuvosto hyväksyi 29. toukokuuta 2000 neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000. Asetus tuli voimaan 1. maaliskuuta 2001 ja sitä sovellettiin kyseisen päivän jälkeen annettuihin tuomioihin. Asetusta sovellettiin vanhempainvastuuta koskeviin tuomioihin, jotka oli annettu jäsenvaltiossa avioeroa koskevissa oikeudenkäynneissä. Jos tuomio ei liittynyt avioeroa koskevaan oikeudenkäyntiin, siihen ei sovellettu kyseistä asetusta. Asetusta sovellettiin tuomioihin, joissa päätettiin esimerkiksi siitä, kumman vanhemman luona lapset asuvat (lasten huoltajuus), ja siitä, onko toisella vanhemmalla oikeus vierailla lasten luona (tapaamisoikeus). (Ks. Vanhempain vastuu - Yleistietoja). Asetusta ei sovellettu tuomioihin, jotka koskivat elatusvelvollisuutta. Niihin sovellettiin neuvoston asetusta tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Asetusta sovellettiin vain tuomioihin, jotka koskivat puolisoiden yhteisiä lapsia.

Sivun alkuun

Asetus oli voimassa kaikissa jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.

Uuden Bryssel II -asetuksen päätavoitteet

Asetuksella varmistetaan, että vanhempainvastuuta koskeva tuomio voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa yhdenmukaista ja yksinkertaista menettelyä noudattaen. Siinä asetetaan myös yhdenmukaiset tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt, ja siinä vastataan seuraaviin kysymyksiin:

• minkä jäsenvaltion tuomioistuimilla on toimivalta päättää avioerosta ja vanhempainvastuuseen liittyvistä asioista?
• miten vanhempainvastuuta koskeva tuomio tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa?

Mitkä tuomioistuimet ovat toimivaltaisia?

Toimivalta päättää vanhempainvastuusta on sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsen asuinpaikka on.

Miten tuomioistuimen päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa?

Jokainen, jonka etua tuomion tunnustaminen koskee, voi pyytää vanhempainvastuuta koskevan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa.

Jäsenvaltioiden ilmoittamassa luettelossa  (PDF File 201 KB) kerrotaan, mihin tuomioistuimeen tällainen pyyntö on osoitettava.

Tämä tuomioistuin julistaa viipymättä tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa. Tuomioistuin voi kieltäytyä julistamasta tuomiota täytäntöönpanokelpoiseksi vain jos:

• tunnustaminen olisi selvästi vastoin sen jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita, jossa tunnustamista pyydetään,
• lapselle ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi, paitsi jos kyseessä on kiireellinen tilanne,
• henkilölle, joka väittää tuomion estävän häntä täyttämästä vanhempainvastuutaan, ei ole annettu tilaisuutta tulla kuulluksi,
• tuomio on annettu poisjäänyttä henkilöä vastaan eikä asiakirjoja ole annettu tälle tiedoksi niin hyvissä ajoin, että tämä olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa,
• tuomio on ristiriidassa toisen tuomion kanssa (tietyillä ehdoilla).

Tuomion täytäntöönpanoa pyytäessään henkilöllä on oikeus saada oikeusapua, jos hänellä on oikeus saada oikeusapua kotijäsenvaltiossaan.

Eurooppalainen järjestelmä asumuserossa elävien puolisoiden lasten suojelemiseksi

Oikeusministerien neuvosto vahvisti vuonna 1999, että tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaate on perusedellytys todellisen oikeusalueen luomiselle, ja nimesi tapaamisoikeuden järjestämisen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000 hyväksyttiin toukokuussa 2000 (ks. edellä). Tämän jälkeen Ranska teki heinäkuussa 2000 tapaamisoikeuden järjestämistä koskevan aloitteen. Marraskuussa 2000 hyväksyttiin tuomioiden vastavuoroista tunnustamista koskeva ohjelma, jossa yhdeksi toimenpiteitä vaativaksi kohteeksi erotettiin vanhempainvastuuta koskevat tuomiot.

Sivun alkuun

Euroopan komissio teki toukokuussa 2002 ehdotuksen, jonka neuvosto hyväksyi vanhempainvastuuta koskevaksi asetukseksi 27. marraskuuta 2003. Asetus, jota sovelletaan 1. maaliskuuta 2005 alkaen,

• ulottaa asetuksella (EY) N:o 1247/2000 annetut tuomioiden vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevat säännöt koskemaan kaikkia vanhempainvastuuta koskevia päätöksiä,
• takaa lapsen oikeuden säilyttää yhteys molempiin vanhempiinsa ja
• auttaa torjumaan vanhempien tekemiä lapsikaappauksia yhteisön alueella.

Kaikkien vanhempainvastuuta koskevien tuomioistuimen päätösten vapaa liikkuvuus

Kuten edellä on todettu, vielä voimassa olevaa neuvoston asetusta (EY) N:o 1347/2000 sovelletaan vain tietynlaisiin vanhempainvastuuta koskeviin tuomioistuimen päätöksiin. Sitä ei sovelleta esimerkiksi silloin, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään tai jos tuomio on annettu sen jälkeen, kun avioeroa koskeva oikeudenkäynti on päättynyt. Lasten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi uuden asetuksen soveltamisala kattaa kaikki vanhempainvastuuta koskevat tuomioistuimen päätökset riippumatta siitä, onko kyse avioliitossa vai sen ulkopuolella syntyneistä lapsista.

Lapsen oikeus säilyttää yhteys molempiin vanhempiinsa

Asetus takaa, että lapsella on avioeron jälkeen mahdollisuus säilyttää yhteys molempiin vanhempiinsa myös silloin, kun vanhemmat asuvat eri jäsenvaltioissa. Joissakin tapauksissa vanhemmat eivät ehkä halua sallia lasten matkustamista toiseen jäsenvaltioon tapaamaan toista vanhempaa, vaikka tälle on tuomioistuimen päätöksellä taattu lapsen tapaamisoikeus. Uudella asetuksella pyritään ratkaisemaan tämä ongelma mahdollistamalla tapaamisoikeutta koskevien tuomioistuimen päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa ilman eri toimenpiteitä. Esimerkiksi jos äiti ei anna lapselle lupaa matkustaa toiseen jäsenvaltioon tapaamaan isää, vaikka tapaamisoikeudesta on tuomioistuimen päätös, isä voi pyytää tuomion täytäntöönpanoa toisessa jäsenvaltiossa samalla tavoin kuin jos tuomio olisi annettu kyseisessä jäsenvaltiossa. Tällaisessa tapauksessa ei enää tarvittaisi edellä mainittua neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000 mukaista erillistä menettelyä tuomion julistamiseksi täytäntöönpanokelpoiseksi.

Sivun alkuun

Vanhempien tekemien lapsikaappausten torjuminen Euroopan unionissa

Uusi asetus sisältää säännöt, joilla pyritään tehokkaasti ratkaisemaan yhteisön sisällä tapahtuvien lapsikaappausten ongelma.  Lapsikaappausten ehkäisemiseksi ennakolta asetuksessa annetaan lopullinen päätösvalta sen jäsenvaltion tuomioistuimille, jossa lapsen asuinpaikka on ollut ennen lapsikaappausta. Näin vanhemmat eivät enää tunne houkutusta käyttää lapsikaappausta saadakseen asian käsiteltäväksi oman maansa tuomioistuimessa, jonka he toivovat muuttavan toisessa jäsenvaltiossa annettua tuomiota. Sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, johon lapsi on kaapattu, olisi oikeus tarvittaessa päättää, että lasta ei palauteta välittömästi, silloin kun on painavat syyt epäillä lapsen joutuvan vaaraan palautuksen jälkeen tai kun lapsi on saavuttanut tietyn iän ja kehitystason eikä halua palata. Sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa lapsen asuinpaikka oli ennen lapsikaappausta, on kuitenkin lopullinen päätösvalta lapsen tulevasta asuinpaikasta. Lasta on kuultava menettelyn aikana silloin, kun se on asianmukaista lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Keskusviranomaisten velvollisuutena lapsikaappaustapauksissa on varmistaa, että lapsi löydetään ja palautetaan. Keskusviranomaisten tehtävänä on myös avustaa lapsikaappauksesta kärsimään joutuneita vanhempia ja edistää sovittelua ja tiedon kulkua tuomioistuinten välillä.

Euroopan unionin perusoikeuskirja

Lapsen oikeus tulla kuulluksi on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklassa vahvistettu perusoikeus. Lapsen mielipide on otettava huomioon häntä koskevissa asioissa, hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Kyseisessä artiklassa todetaan myös, että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Viiteasiakirjat

• Toimenpideohjelma tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla
• Neuvoston asetus 1347/2000, annettu 29 päivänä toukokuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa
• Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla
• Ehdotus neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa sekä asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamisesta elatusapua koskevien asioiden osalta
• Euroopan unionin perusoikeuskirja
• Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003, annettu 27 päivänä marraskuuta 2003, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta
• Käsikirja  (PDF File 285 KB) neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003, ns. uuden Bryssel II -asetuksen, soveltamista varten
• Luettelo  (PDF File 201 KB) toimivaltaisista tuomioistuimista, julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä EUVL C 40 17. päivänä helmikuuta 2005.

« Lapsen huolto - Yleistä | Yhteisön oikeus - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 13-07-2007