Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Tšekki

Uusin päivitys: 06-11-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Tšekki

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Tšekissä? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Tšekissä? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Tšekissä tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Termi ”lapsen huolto” pohjautuu Tšekin perhelakiin. Termi muodostaa yhteenvedon seuraaviin seikkoihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista:

  1. kun huollettavana on alaikäinen lapsi, erityisesti lapsen terveydestä sekä fyysisestä, tunneperäisestä, henkisestä ja moraalisesta kehityksestä huolehtiminen
  2. alaikäisen lapsen edustaminen
  3. lapsen omaisuuden hallinnointi.

Silloin kun ryhdytään toimiin, jotka koskevat lapsen huoltajan oikeuksia ja velvollisuuksia, vanhempien on toimittava lapsen edun mukaisesti, ohjattava lapsen käyttäytymistä ja valvottava lasta tämän kehitystason edellyttämällä tavalla. Vanhemmat voivat turvautua kohtuulliseen kurinpitoon siten, ettei lapsen omanarvontuntoa loukata ja ettei lapsen terveyttä tai fyysistä, tunneperäistä, henkistä taikka moraalista kehitystä vaaranneta. Vanhempien on kerrottava kaikista tarpeellisista seikoista sellaiselle lapselle, joka pystyy muodostamaan tietystä asiasta oman mielipiteensä ja arvioimaan kyseistä asiaa koskevien toimenpiteiden vaikutuksia. Heidän on myös annettava lapselle mahdollisuus ilmaista vapaasti mielipiteensä kaikista häntä olennaisesti koskevista päätöksistä. Vanhemmat edustavat lasta kaikissa oikeudellisissa toimissa, joiden osalta lapsi on lain mukaan alaikäinen.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Lapsen huoltajia ovat yleensä lapsen biologiset vanhemmat. Jos lapsi on adoptoitu, huoltajuus on siirretty adoptiovanhemmille. Sillä seikalla ei ole merkitystä, ovatko vanhemmat avioliitossa keskenään tai onko kyseessä aviolapsi vai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi. Huoltajan velvollisuudet alkavat lapsen syntyessä. Jos lapsen ja vanhemman välinen suhde syntyy adoptiolla, huoltajan velvollisuudet alkavat lapsen adoptiosta tehdyn tuomioistuimen päätöksen saavuttaessa lainvoiman.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhemmat toimivat lapsensa huoltajina sillä edellytyksellä, että heillä on täysi oikeustoimikelpoisuus. Tuomioistuin voi vahvistaa lapsen huoltajuuden myös 16 vuotta täyttäneelle alaikäiselle vanhemmalle, jos tämä täyttää huoltajan oikeuksien ja velvollisuuksien käyttöä koskevat edellytykset.

Jos toinen vanhemmista on kuollut tai tuntematon taikka jos hänellä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, huoltajuus uskotaan toiselle vanhemmalle.

Jos oikeudelliset edellytykset täyttyvät, tuomioistuin voi tehdä päätöksen huoltajuuden lykkäämisestä, rajoittamisesta tai poisottamisesta.

Tuomioistuin voi lykätä huoltajuutta, jos jokin seikka estää olennaisesti vanhempaa suorittamasta huoltajan tehtäviä ja jos lykkääminen on lapsen edun mukaista.

Tuomioistuin voi rajoittaa huoltajuutta, jos vanhempi ei suorita huoltajan tehtäviä asianmukaisesti ja jos rajoittaminen on lapsen edun mukaista. Jos vanhempi käyttää väärin huoltajan oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan tai laiminlyö ne vakavasti, tuomioistuin ottaa huoltajuuden pois kyseiseltä vanhemmalta.

Jos lapsen vanhemmat ovat kuolleet tai huoltajuus on otettu heiltä pois tai sitä on lykätty tai jos heillä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, tuomioistuin nimittää lapselle edunvalvojan, joka kasvattaa lapsen ja edustaa häntä. Lisäksi edunvalvoja hallinnoi lapsen omaisuutta tämän vanhempien asuinpaikassa.

Jos vanhempi syyllistyy lapseensa kohdistuvaan tahalliseen rikokseen tai jos vanhempi käyttää alle 15-vuotiasta lasta rikoksen tekemiseen tai jos hän syyllistyy tekoon rikoskumppanina tai yllyttäjänä, tuomioistuin harkitsee, muodostaako tämä perusteen huoltajuuden poisottamista koskevan menettelyn aloittamiselle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellä mainitut tuomioistuimen ratkaisut eivät vaikuta vanhemman velvollisuuteen vastata lapsen elatuksesta.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Vanhemmat edustavat lasta kaikissa oikeustoimissa, joiden osalta tällä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta. Kumpikaan vanhemmista ei saa edustaa lasta oikeustoimissa, joissa vanhempien ja lapsen tai sisarusten välille voi syntyä eturistiriita. Jos kumpikaan vanhemmista ei voi edustaa lasta, tuomioistuin nimittää lapselle edunvalvojan, joka edustaa lasta tuomioistuinmenettelyissä tai tietyn oikeustoimen suorittamisessa. Kyseisen edunvalvojan nimittää yleensä elin, joka vastaa lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta.

Jos lapsen vanhemmat ovat kuolleet, tai huoltajuus on otettu heiltä pois tai sitä on lykätty tai jos heillä ei ole täyttä oikeustoimikelpoisuutta, tuomioistuin nimittää lapselle edunvalvojan, joka kasvattaa lapsen ja edustaa häntä. Lisäksi edunvalvoja hallinnoi lapsen omaisuutta tämän vanhempien sijasta. Edunvalvojaksi olisi valittava ensisijassa vanhempien toivoma henkilö. Jos vanhemmat eivät ole esittäneet tällaista toivomusta, tuomioistuin nimittää edunvalvojaksi lapsen sukulaisen tai muun lapselle läheisen henkilön taikka muun henkilön. Jollei edunvalvojaksi voida nimittää ketään luonnollista henkilöä, tuomioistuin nimittää tehtävään lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta vastaavan elimen. Edunvalvoja on vastuussa tuomioistuimelle asianmukaisten tehtävien suorittamisesta, ja edunvalvojan on laadittava tuomioistuimelle kertomukset kyseisestä lapsesta ja hänen omaisuutensa hallinnoinnista. Edunvalvojalla ei ole sen sijaan lapsen elatusvelvollisuutta. Edunvalvoja ei ole myöskään lapsen huoltaja, mutta edunvalvojan ja lapsen suhde määräytyy lasten ja vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan perhelain mukaan. Kaikki edunvalvojan päätökset, jotka koskevat olennaisesti lapsen etua, edellyttävät tuomioistuimen hyväksyntää.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perhelain mukaan osa huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista voidaan uskoa muulle sopivalle henkilölle. Tuomioistuin voi esimerkiksi määrätä lapsen muun luonnollisen henkilön hoitoon, jos tämä kykenee takaamaan lapsen asianmukaisen kasvatuksen ja suostuu vastaamaan lapsen hoidosta. Tuomioistuin määrittelee tällöin kyseisen henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien laajuuden asianomaiseen lapseen nähden.

Lapsi voidaan uskoa myös kasvattivanhemman hoitoon. Tällöin lapsen vanhempien oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät vastaavasti kasvattivanhemmalle, jolla ei ole kuitenkaan lapsen elatusvelvollisuutta. Kasvattivanhempi voi ainoastaan edustaa lasta ja hoitaa lapsen tavanomaisia asioita.

Jos lapsella oleva omistusoikeus on uhattuna, tuomioistuin nimittää edunvalvojan turvaamaan lapsen omaisuutta. Lisäksi edunvalvoja on nimitettävä, jos tuomioistuin on tehnyt päätöksen huoltajuuden rajoittamisesta ja jos edunvalvojan määrääminen on lapsen edun mukaista. Edunvalvojaksi voidaan nimittää tehtävään suostuva luonnollinen henkilö, jolla on täysi oikeustoimikelpoisuus ja jonka elämäntavat takaavat tehtävän asianmukaisen hoidon. Jollei edunvalvojaksi voida nimittää luonnollista henkilöä, tuomioistuin nimittää tehtävään yleensä lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta vastaavan elimen.

Jos on vakavia perusteita uskoa, etteivät vanhemmat kykene turvaamaan lapsen kasvatusta, tai jollei lapsen kasvatusta voida turvata asianmukaisesti vakavien syiden vuoksi tai jos lapsen kasvatus on vakavasti uhattuna tai laiminlyöty, tuomioistuin voi sijoittaa lapsen laitoshoitoon tai lasten turvakotiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen, ensisijaiseksi ratkaisuksi asetetaan aina vanhempien välinen sopimus. Tällöin on ratkaistava, kenelle lapsen hoito uskotaan ja miten vanhemmat osallistuvat lapsen elatukseen. Sopimuksen pätevyys edellyttää tuomioistuimen vahvistusta. Lasten ja vanhempien tapaamisista voidaan myös laatia sopimus, johon ei tarvita tuomioistuimen vahvistusta. Jos vanhemmat eivät pääse sovintoon huoltoa koskevista olennaisista seikoista, tuomioistuin ratkaisee asian. Tuomioistuin voi tehdä asiassa päätöksen myös omasta aloitteestaan, jos kyseessä on erillään asuvien vanhempien alaikäinen lapsi ja jos vanhemmat eivät ole päässeet sovintoon lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta. Avioeron olennaisia liitännäiskysymyksiä on sen ratkaiseminen, kenelle lapsen kasvatus uskotaan ja kuinka vanhemmat osallistuvat lapsen elatukseen (joka voidaan ratkaista sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä).

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Jos lapsen huollosta laaditaan sopimus ilman tuomioistuimen päätöstä, joka koskee vanhempien oikeuksia ja velvollisuuksia alaikäisen lapsen osalta avioeron jälkeen (erityisesti sitä kysymystä, kenelle lapsen kasvatus uskotaan ja miten vanhemmat osallistuvat lapsen elatukseen), sopimuksen pätevyys edellyttää tuomioistuimen hyväksyntää. Lapsen ja vanhempien välisiä tapaamisia koskeva sopimus ei sen sijaan edellytä tuomioistuimen hyväksyntää.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, he voivat kääntyä jokaisen piirituomioistuimen yhteydessä toimivan sovittelijan puoleen. Sovittelija yrittää löytää sovintoratkaisun osapuolten välillä, joten hän toimii menettelyssä välittäjänä.

Sovittelumenettelyn lisäksi vanhemmat voivat turvautua avioliitto-, perhe- ja henkilösuhdeasioiden neuvontapalveluun, joka tarjoaa kokeneiden psykologien ja sosiaalityöntekijöiden avun. Tässä yhteydessä ovat käytettävissä myös useat taloudellista hyötyä tavoittelemattomat järjestöt Tšekissä.

Huoltajuuskysymysten osalta vanhemmat voivat kääntyä lisäksi lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta vastaavan elimen puoleen.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomioistuin voi päättää yleisesti ottaen seuraavista lapsen huoltoa koskevista asioista:

  1. kasvatus ja koulutus
  2. adoptio
  3. edunvalvonta
  4. elatus.

Yleisin tuomioistuimen päätettävistä kysymyksistä on se, kenelle lapsen kasvatus uskotaan. Yleensä kysymys ratkaistaan vanhempien avioeron yhteydessä. Lapsi uskotaan tavallisesti toisen vanhemman hoitoon. Tuomioistuin ottaa päätöksensä perusteeksi ensisijaisesti lapsen edun ottaen huomioon hänen luonteensa, vanhempien kyvyn kasvattaa lasta ja muut asianmukaiset seikat. Jos molemmat vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsesta ja jos he molemmat haluavat vastata lapsen kasvatuksesta, tuomioistuin voi uskoa lapsen vanhempien yhteiseen tai vuoroittaiseen hoitoon, jos se on lapsen edun mukaista ja jos sillä turvataan lapsen tarpeet parhaiten. Tuomioistuin voi myös päättää sen elatusavun määrän, joka vanhemman tulee suorittaa lapselle. Elatusavun määrän vahvistamisessa on otettava huomioon vanhempien varallisuus, elatuskyky ja ansaintamahdollisuudet sekä lapsen perusteltu elatustarve ja se määrä, jonka osalta kumpikin vanhemmista vastaa osaltaan lapsen hoidosta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuin voi ratkaista lapsen kasvatusta ja elatusta koskevat kysymykset myös omasta aloitteestaan, jos kyseessä on alaikäinen lapsi. Edellä mainittujen kysymysten lisäksi tuomioistuin voi tehdä päätöksen lapsen ja vanhempien välisestä tapaamisoikeudesta (jota voidaan rajoittaa tai joka voidaan kieltää, jos se on lapsen edun mukaista) tai lapsen ja hänen isovanhempiensa tai sisarustensa välisistä tapaamisista.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Lapsen hoito ja kasvatus muodostaa vain osan huoltajuuteen kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista. Jos sen vanhemman osalta, jolle lapsen kasvatusta ei ole uskottu, huoltajuutta ei ole otettu pois tai rajoitettu, kyseisellä vanhemmalla on edelleen oikeus tehdä päätöksiä lasta koskevista olennaisista asioista.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Avioeroon liittyen perhelaissa erotellaan tilanteet, joissa lapsi uskotaan yhteiseen tai vuoroittaiseen hoitoon. Tällaisen järjestelyn on kuitenkin oltava lapsen edun mukainen ja turvattava paremmin lapsen tarpeet. Kyseinen päätös voidaan tehdä, jos vanhemmat kykenevät neuvottelemaan ja tekemään yhteistyötä keskenään lapsen kasvatusta koskevissa asioissa.

Yhteinen hoito

Tuomioistuin tekee päätöksen lapsen uskomisesta vanhempien yhteiseen hoitoon, jos vanhemmat asuvat yhdessä ja maksavat yhteisesti lapsen tarpeiden täyttämisestä aiheutuvat kustannukset ja jos muut edellytykset täyttyvät. Käytännössä lasta voidaan hoitaa yhteisesti siten, että toinen vanhemmista huolehtii lapsen koulunkäyntiin liittyvistä tarpeista tai esimerkiksi lapsen urheiluharrastuksista tai kieliopinnoista toisen osallistuessa lapsen vapaa-ajan toimintaan. Tämän lisäksi vanhemmat huolehtivat yhdessä lapsen terveydenhoidosta ja aineellisista tarpeista, kuten ruuasta, siisteydestä, vaatetuksesta jne.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vuoroittainen hoito

Lapsen vuoroittainen hoito merkitsee sitä, että lapsi uskotaan vuoroittain molempien vanhempien hoitoon määritellyksi ajanjaksoksi. Tuomioistuin määrittää samalla vanhempien oikeudet ja velvollisuudet kyseisinä ajanjaksoina. Lapsen hoidon vuorottelu vanhempien välillä tapahtuu useimmiten joka kuukausi. Vuorottelun onnistumiseksi, erityisesti lapsen koulunkäynnin kannalta, on tärkeää, että vanhemmat asuvat lähellä toisiaan.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Lapsen huoltoasian vireille panemiseksi on toimitettava hakemus siihen piirituomioistuimeen (Brnossa kaupungin tuomioistuimeen), joka on toimivaltainen lapsen asuinpaikkakunnalla. Tuomioistuin voi myös tehdä päätöksen alaikäisen lapsen hoitoa koskevissa asioissa ilman sille toimitettua hakemusta.

Hakemusta koskevat muotovaatimukset ja siihen oheistettavat liitteet määräytyvät hakemuksen luonteen perusteella. Hakemuksessa on selvästi yksilöitävä hakija, asianomainen lapsi ja vastaaja. Lisäksi on esitettävä hakijan vaade, sen perusteet ja sitä koskeva näyttö. Hakemukseen on liitettävä kaikki asiaa koskevat tärkeät asiakirjat, kuten syntymätodistus, vihkitodistus, lapsen osalta asiassa aiemmin annettu tuomioistuimen päätös jne. Hakemus on toimitettava niin useana kappaleena, että kukin osapuoli saa oman kappaleensa ja että tuomioistuimelle jää yksi kappale.

Jos hakemus ei täytä mainittuja edellytyksiä tai jos siitä puuttuu jokin liitteistä, tuomioistuin pyytää hakijaa korjaamaan puutteen.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tuomioistuin voi aloittaa alaikäisen lapsen huoltoasian käsittelyn ilman hakemusta, mutta asia voidaan saattaa vireille myös hakemuksella.

Ennen lopullisen päätöksen antamista tuomioistuin voi määrätä vastaajan maksamaan elatusapua tai luovuttamaan lapsen toisen vanhemman tai tuomioistuimen ennakkopäätöksellä nimeämän henkilön hoitoon.

Siviiliprosessilaissa säännellään erityisestä menettelystä, jota noudatetaan silloin, jos alaikäinen lapsi on jäänyt ilman hoitoa tai jos hänen henkensä tai asianmukainen kehittymisensä ovat vakavasti vaarantuneet tai jos niitä on vakavasti loukattu. Tuomioistuin määrää tällöin ennakkopäätöksellä lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta vastaavan toimivaltaisen elimen ehdotuksesta, että lapsi sijoitetaan kyseisessä päätöksessä määritellyn henkilön hoitoon. Tällaista ennakkopäätöstä koskeva hakemus on ratkaistava viipymättä tai viimeistään 24 tunnin kuluessa hakemuksen toimittamisesta. Ennakkopäätös on voimassa kolme kuukautta siitä alkaen, kun se on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi; jos asiaa koskeva tuomioistuinmenettely on alkanut ennen kyseisen ajanjakson päättymistä, ennakkopäätöstä noudatetaan siihen asti, kunnes menettelyssä annettava päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Kun kyseinen päätös on annettu, se pannaan välittömästi täytäntöön. Tuomioistuin toimii tällöin yhteistyössä asianomaisten elinten kanssa, jotta alaikäinen lapsi saadaan sijoitetuksi määrätyn henkilön hoitoon; jos lapsi asuu toisen henkilön luona, hänet siirretään nimetyn henkilön luokse.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Tuomioistuinmaksuja koskevan lain mukaan lapsen huoltajuutta ja hoitoa koskevien asioiden käsittely nuorisotuomioistuimessa on vapautettu tuomioistuinmaksuista. Näin ollen hakijan ei tarvitse maksaa mitään tuomioistuinmaksuja silloin, kun hän toimittaa tuomioistuimelle lapsen huoltajuutta koskevan hakemuksen.

Asianajajan käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin eri asemassa. Tuomioistuin voi tällöin päättää ilmaisen oikeusavun myöntämisestä siviiliprosessilain mukaisesti. Ilmaista oikeusapua voidaan myöntää, jos se on perusteltua asianomaisen henkilön olosuhteiden perusteella. Tällä tarkoitetaan tilanteita, joissa kyseinen henkilö ei kykene maksamaan asianajajan palkkioita. Tällöin on käytännössä kyse henkilön heikosta taloudellisesta tai sosiaalisesta tilanteesta. Heikko taloudellinen tai sosiaalinen tilanne määritellään tuomioistuinmaksujen suorittamista koskevien yleisten edellytysten pohjalta (työttömyys, työkyvyttömyyskorvaus, äitiys- tai isyysloma), mutta tapauksen erityiset olosuhteet on otettava aina huomioon.

Jos asianajajista annetun lain mukaiset edellytykset täyttyvät, asianajajaliittoa voidaan pyytää nimeämään avustaja, jonka käytöstä asianomaiselle henkilölle ei aiheudu kustannuksia.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä voi. Lapsen huoltoa koskevaan tuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta. Lapsen huoltoasioissa toimivalta ensimmäisessä oikeusasteessa on piirituomioistuimilla. Näin ollen alueelliset tuomioistuimet (Prahassa kaupungin tuomioistuin) käsittelevät muutoksenhaut. Hakemus tuomioistuimen päätöksen muuttamiseksi on toimitettava 15 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen henkilö on saanut muutoksenhaun kohteena olevasta päätöksestä kirjallisen kappaleen. Jos päätöstä on oikaistu uudella ratkaisulla, muutoksenhakuajan kuluminen alkaa uudelleen oikaisupäätöksen oikeusvaikutusten alkamisajankohdasta. Valitus katsotaan toimitetuksi ajoissa 15 päivän määräajan ylittymisestä huolimatta, jos muutoksenhakija on noudattanut tuomioistuimen antamia virheellisiä ohjeita.

Sivun alkuunSivun alkuun

Päätös voi olla täytäntöönpanokelpoinen ennakkoratkaisuna. Tällä tarkoitetaan sitä, että päätös voidaan panna täytäntöön, vaikka se ei olisi vielä saavuttanut lainvoimaisuutta muutoksenhaun vuoksi.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa on haettava Tšekissä tuomioistuimelta. Päätöksen täytäntöönpanomenettelystä säädetään siviiliprosessilaissa.

Päätöksen täytäntöönpanoa koskeva hakemus on toimitettava piirituomioistuimelle, joka on toimivaltainen alaikäisen lapsen asuinpaikkakunnalla. Hakemuksen on sisällettävä kaikki olennaiset tiedot (hakijan ja vastapuolen nimeäminen, velvoitteen laajuuden ja sisällön sekä velvoitteen täyttämiselle varatun määräajan yksilöinti ja täytäntöönpanoperusteena olevan päätöksen määrittäminen), ja siihen on liitettävä jäljennös päätöksestä (tai tuomioistuimen hyväksymä sopimus alaikäisen lapsen kasvatuksesta tai tapaamisoikeudesta) ja päätöksen täytäntöönpanokelpoisuutta koskeva vahvistus. Ennen päätöksen täytäntöönpanosta määräämistä tuomioistuin kehottaa päätöksen tai alaikäisen lapsen kasvatuksesta tai tapaamisoikeudesta laaditun tuomioistuimen hyväksymän sopimuksen noudattamisesta kieltäytynyttä osapuolta noudattamaan kyseistä päätöstä tai sopimusta. Esittäessään osapuolelle kyseisen kehotuksen tuomioistuin muistuttaa tätä seurauksista, jotka aiheutuvat päätöksessä tai sopimuksessa asetettujen velvoitteiden laiminlyönnistä. Tuomioistuin voi kuitenkin tietyissä olosuhteissa määrätä täytäntöönpanosta päättämällä lapsen siirtämisestä jopa ilman tätä kehotusta. Tässä yhteydessä tuomioistuin voi myös pyytää, että lasten sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamisesta vastaava elin osallistuu menettelyyn. Jos kehotus velvoitteiden mukaiseen menettelyyn ei johda tuloksiin, tuomioistuin määrää sakon osapuolelle, joka ei ole vapaaehtoisesti noudattanut päätöstä tai tuomioistuimen hyväksymää sopimusta lapsen huoltajuudesta; sakko voidaan määrätä useamman kerran, mutta yksittäisen sakon määrä voi olla enintään 50 000 Tšekin korunaa. Tuomioistuin voi määrätä myös lapsen siirtämisestä sen osapuolen luota, jonka kanssa lapsen ei tulisi asua päätöksen tai sopimuksen perusteella, ja sijoittaa lapsi sen osapuolen hoitoon, jolle lapsen kasvatus on uskottu päätöksen tai sopimuksen mukaan tai jolle lapsi olisi palautettava tai jolle lapsen tapaamisoikeus on myönnetty päätöksellä tai sopimuksella.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Tšekissä? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Toisissa valtioissa annetut tuomioistuinten huoltajuuspäätökset ovat päteviä Tšekissä kansainvälistä yksityisoikeutta ja prosessioikeutta koskevan lain nojalla, jos päätökset ovat lainvoimaisia toisen valtion asianomaisen elimen antaman vahvistuksen mukaisesti ja jos Tšekin elimet ovat ne tunnustaneet lukuun ottamatta kyseisessä laissa mainittuja poikkeuksia. Jos nämä edellytykset täyttyvät, menettely vastaa Tšekin tuomioistuimen antaman päätöksen täytäntöönpanoa – ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus. Asianomainen tšekkiläinen elin tunnustaa kaikki tällaiset toisten valtioiden tuomioistuinten antamat päätökset sen jälkeen, kun se on tarkistanut tunnustamisedellytysten täyttymisen; näin ollen se tunnustaa päätöksen antamatta asiasta erillistä ilmoitusta, jolloin kyseinen päätös rinnastetaan tšekkiläisen elimen antamaan päätökseen.

Tšekkiä sitovia asianomaisia kansainvälisiä yleissopimuksia on noudatettava, ja ne ovat etusijalla kansalliseen lainsäädäntöön nähden.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Tšekissä? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Kuten edellä on jo mainittu, toisten valtioiden tuomioistuinten antamien lapsen huoltajuuspäätösten tunnustaminen ei sisällä tšekkiläisen elimen päätöstä koskevaa erillistä ilmoitusta, eikä mitään tunnustamismenettelyä sovelleta ennen toisen valtion tuomioistuimen antaman päätöksen tunnustamista. Kansainvälistä yksityisoikeutta ja prosessioikeutta koskevassa laissa säädetään, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antamaa päätöstä ei saa tunnustaa tai panna täytäntöön, jos se olisi vastoin Tšekin yleistä järjestystä. Asiaa koskeva hakemus on tällöin toimitettava asianomaiseen tuomioistuimeen (ks. edellä kysymykset 10 ja 14).

Sivun alkuunSivun alkuun

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin, kun lapsi tai osapuolet eivät asu Tšekissä tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Kansainvälistä yksityisoikeutta ja prosessioikeutta koskevassa laissa säädetään, että vanhempien ja lasten välistä suhdetta koskeviin asioihin, mukaan luettuna lapsen kasvatus ja elatus, sovelletaan sen valtion lakia, jonka kansalainen lapsi on. Jos lapsi asuu Tšekissä, suhdetta voidaan arvioida Tšekin lain mukaan, jos se on lapsen edun mukaista.

Kyseisessä laissa säädetään lisäksi, että Tšekin tuomioistuimet ovat toimivaltaisia kaikissa alaikäisen lapsen kasvatusta ja elatusta koskevissa asioissa sekä kaikissa näihin liittyvissä asioissa. Tällöin edellytetään, että kyseiset lapset ovat Tšekin kansalaisia, mutta he voivat asua ulkomailla. Tšekin suurlähetystö tai konsulaatti voi myös ottaa hoitoonsa tšekkiläisen alaikäisen lapsen, joka asuu ulkomailla ja joka ei ole vanhempiensa hoidossa. Suurlähetystö tai konsulaatti voi ryhtyä kyseisiin toimenpiteisiin tuomioistuimen toimivallan rajoissa, jos lapsen asuinvaltio tunnustaa toimivallan. Niiden Tšekissä asuvien alaikäisten lasten osalta, jotka ovat kotoisin toisista valtioista, Tšekin tuomioistuimet vahvistavat vain sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä kyseisten lasten ja heidän omaisuutensa suojelemiseksi. Tämän jälkeen tuomioistuimet ilmoittavat alaikäisen lapsen kotimaan elimille vahvistetuista toimenpiteistä. Jos kyseiset elimet eivät muuta lapsen olosuhteisiin vaikuttavia seikkoja kohtuullisessa ajassa, Tšekin tuomioistuin tekee tämän. Jos kyseessä on Tšekissä asuvan alaikäisen lapsen vanhempien avioeroa koskeva päätös, tuomioistuin määrittelee lasta koskevat vanhempien oikeudet ja velvollisuudet avioeron myöntämisen jälkeen. Tällöin edellytetään, että lapsi jää asumaan Tšekin alueelle ja etteivät lapsen kotivaltion elimet määrää muista toimenpiteistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tässä yhteydessä on huomattava, että kansainvälistä yksityisoikeutta ja prosessioikeutta koskevaa lakia sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne eivät ole ristiriidassa Tšekkiä sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa. Tšekki allekirjoitti 4. maaliskuuta 1999 Haagin yleissopimuksen toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa. Yleissopimuksessa määrätään, että sen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuin tai hallinnolliset elimet, jossa lapsi tavanomaisesti asuu, ovat toimivaltaisia panemaan täytäntöön toimenpiteet lapsen tai hänen omaisuutensa suojelemiseksi. Tästä on poikkeuksena 7 artikla, jossa määrätään tilanteesta, joka koskee lapsen asuinpaikan vaihtumista toiseen sopimuspuolena olevaan valtioon. Toimivalta on tällöin sen sopimuspuolena olevan valtion elimillä, jossa lapsella on uusi asuinpaikka. Käyttäessään toimivaltaansa lapsen ja hänen omaisuutensa suojelemiseksi nämä elimet soveltavat oman valtionsa lainsäädäntöä. Ne voivat kuitenkin poikkeuksellisesti soveltaa tapaukseen olennaisesti liittyvän toisen valtion lakia tai ottaa sen huomioon, jos lapsen tai hänen omaisuutensa suojeleminen sitä edellyttää. Jos lapsen asuinpaikka vaihtuu toiseen sopimuspuolena olevaan valtioon, hänen alkuperäisessä asuinvaltiossaan toteutettujen toimenpiteiden edellytyksiin sovelletaan uuden asuinvaltion lainsäädäntöä asuinpaikan vaihtumisajankohdasta alkaen. Lakiin perustuvan (ilman tuomioistuimen tai hallinnollisen elimen myötävaikutusta) lapsen huoltajuuden tunnustamiseen tai kumoamiseen sovelletaan lapsen asuinvaltion lakia. Sopimukseen tai yksipuoliseen oikeustoimeen perustuvan (ilman tuomioistuimen tai hallinnollisen elimen myötävaikutusta) lapsen huoltajuuden tunnustamiseen tai kumoamiseen sovelletaan sen valtion lakia, jossa lapsi asui sopimuksen tai yksipuolisen oikeustoimen tullessa voimaan. Lapsen aiemman asuinvaltion lain mukaan määräytyneet huoltajuusjärjestelyt pysyvät voimassa hänen asuinvaltionsa vaihtumisen jälkeen. Jos lapsen asuinvaltio vaihtuu, lapsen huollon uskomiseen henkilölle, jolla ei ole ollut huoltajuutta aiemmin, sovelletaan lapsen uuden asuinvaltion lakia. Lapsen huoltajan velvollisuuksien täyttämiseen sovelletaan lapsen asuinvaltion lakia. Jos lapsen asuinvaltio vaihtuu, huoltajan velvollisuuksien täyttämistä arvioidaan lapsen uuden asuinvaltion lain mukaan.

Elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta 2. lokakuuta 1973 tehty yleissopimus ja lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta 20. toukokuuta 1980 tehty eurooppalainen yleissopimus ovat myös sitovia.

Lisätietoja

Linkit Internet-sivuille:

Tšekin tuomioistuimet ceština - English

Siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellinen verkosto – lapsen huoltoa koskeva tietosivu

Avioliittoa, perheasioita ja muita henkilöiden välisiä asioita koskevat neuvontapalvelut ceština

« Lapsen huolto - Yleistä | Tšekki - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-11-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta