Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Kypros

Uusin päivitys: 22-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Kypros

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä alaikäiseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai joltain muulta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Kyproksessa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Kyproksessa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Alaikäisen huolto (lapsen huolto) on vanhempien tehtävä ja oikeus. He vastaavat yhdessä lapsen huollosta, joka käsittää nimenannon, lapsesta huolehtimisen, hänen omaisuudestaan huolehtimisen ja lapsen edustamisen kaikissa yhteyksissä ja oikeustoimissa, jotka koskevat lasta itseään tai hänen omaisuuttaan.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Vanhemmat ovat yleensä yhdessä lapsen huoltajia, jos he ovat naimisissa ja asuvat yhdessä. Jos toinen kuolee, julistetaan kuolleeksi katoamisen perusteella tai on muutoin poissa, toinen puoliso toimii huoltajana yksin. Myös jos toinen puoliso on käytännön syistä kykenemätön huolehtimaan lapsesta tai ei ole oikeuskelpoinen tai on vain osittain oikeustoimikelpoinen, toinen vanhemmista on lapsen huoltaja. Myös alaikäinen vanhempi voi olla lapsen huoltaja. Jos lapsi on adoptoitu, adoptiovanhemmat ovat lapsen huoltajia. Äiti on avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja paitsi jos isä tunnustaa lapsen, jolloin myös isä on lapsen huoltaja.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Kyllä. Jos vanhemmat eivät kykene tai eivät halua huoltaa lasta tai jos lapsenhuolto loppuu, perhetuomioistuin määrää lapselle huoltajan. Huoltajaksi nimetään mieluiten sukulainen. Tuomioistuin määrää huoltajuuden rajat ja miten sitä harjoitetaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin, kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Jos vanhemmat eroavat tai avioliitto julistetaan mitättömäksi ja jos molemmat vanhemmat ovat elossa, huoltajuudesta määrää tuomioistuin. Lapsen huoltajuus voidaan määrätä toiselle puolisoista tai, jos puolisot sopivat asiasta ja ilmoittavat yhdessä lapsen asuinpaikan, voidaan huoltajuus antaa molemmille yhteisesti. Perhetuomioistuin voi jakaa huoltajuuden puolisoiden kesken tai määrätä sen kolmannelle henkilölle. Tuomioistuin ottaa päätöksessään huomioon lapsen siteet vanhempiinsa ja sisaruksiinsa sekä vanhempien mahdolliset huoltajuutta tai lapsen omaisuuden hoitoa koskevat sopimukset, ja se ottaa aina huomioon lapsen edun.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Sellaista mahdollisuutta ei ole.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Laissa ei ole säädetty muuta keinoa huoltajuuskysymyksen ratkaisemiseksi kuin tuomioistuinkäsittely. Oikeusasiamies valmistelee lakiesitystä välitysmenettelystä perheasioissa.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä alaikäiseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Jos vanhemmat vievät huoltajuusasian tuomioistuimeen, tuomari voi määrätä huoltajuuden yhdelle vanhemmista tai molemmille yhteisesti, hän voi jakaa huoltajuuden puolisoiden kesken tai määrätä huoltajuuden kolmannelle henkilölle osittain tai kokonaan. Avioeron, asumuseron tai avioliiton mitätöinnin tapauksissa lapsen huoltajuus määrätään sille puolisolle, jonka kanssa lapsi tulee asumaan. Huoltajuus käsittää erityisesti lapsen kasvatuksen, valvonnan ja koulutuksen, asuinpaikan, lapsen omaisuuden hoidon ja hänen edustamisensa kaikissa yhteyksissä ja oikeustoimissa, jotka koskevat lasta itseään tai hänen omaisuuttaan. Oikeuden päätöksessä määrätään myös elatusavun määrästä ja lapsen oikeudesta tavata sitä vanhempaa, joka ei ole huoltaja.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Periaatteena on, että molemmat vanhemmat päättävät yhdessä kaikista huoltajuuteen liittyvistä asioista. Jos tuomioistuin on päättänyt, että vain yksi vanhemmista on alaikäisen lapsen huoltaja, hän voi huolehtia myös yksin tavanomaisesta lapsen tai hänen omaisuutensa hoidosta tai kiireellisistä käytännön asioista tai vastaanottaa lapselle osoitetut oikeudelliset asiakirjat. Vanhempi, jolle huoltajuus on myönnetty, myös esittää elatusapuvaatimuksen toiselle vanhemmalle, joka ei ole huoltaja. Jos toinen vanhemmista vastustaa huoltajan toimia väittäen, että tämän toimet eivät ole lapsen eikä hänen omaisuutensa tavanomaista hoitamista, eivät ole kiireellisiä tai ettei huoltaja yleisesti ottaen pysty huolehtimaan huoltajan velvollisuuksista, hänen on vietävä asia tuomioistuimeen ja esitettävä, että huoltaja on jättänyt velvollisuutensa täyttämättä tai käyttänyt huoltajuutta väärin.

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, se tarkoittaa sitä, että vanhemmat päättävät yhdessä, miten huoltajuus toteutetaan lapsen etua silmällä pitäen.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Lapsen huoltajuutta koskevissa asioissa tuomiovalta on perhetuomioistuimella. Kanne jätetään perhetuomioistuimen kansliaan, oikeudenkäyntipäivämäärä määrätään, ja kantajan asianajaja huolehtii kanteen jäljennöksen toimittamisesta vastaajalle. Jos haaste annetaan tiedoksi Kyproksessa, haastemies antaa sen tiedoksi vastaajalle. Jos haaste on annettava tiedoksi ulkomailla, sovelletaan oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiantoa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskevaa 15.11.1965 tehtyä Haagin yleissopimusta, mikäli on kyseessä maa, joka on Haagin yleissopimuksen sopimuspuoli.

Sivun alkuunSivun alkuun

Asian käsittelyssä esitetään kirjallisesti osapuolien vaatimukset ja kuullaan todistajia kunkin osapuolen esittämistä väitteistä. Jos haaste on toimitettu lainmukaisesti ja määräajassa ja jos vastaaja ei saavu oikeudenistuntoon, asia käsitellään hänen poissaollessaan. Alaikäisen asuinpaikkakunnan sosiaalitoimisto valmistelee asiasta lausunnon ennen asian oikeuskäsittelyä. Alaikäisen kehityksestä ja ymmärryskyvystä riippuen oikeudessa kysytään lapsen mielipidettä häntä koskevissa asioissa. Tuomioistuimen päätös annetaan asian istuntokäsittelyn päätyttyä. Päätökseen voi hakea muutosta toisen asteen perhetuomioistuimessa.

11. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Joissakin tapauksissa voi huoltajuutta koskevan pääasian jälkeen esittää yksipuolisia vaatimuksia. Ne voivat koskea välittömästi ratkaistavia asioita, esimerkiksi väliaikaista huoltajuutta tai huoltajuuden peruuttamista, jolloin voidaan vaatia alaikäisen väliaikaista ottamista pois toiselta vanhemmalta.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Kyllä, perhetuomioistuimelle osoitetulla hakemuksella.

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Kyllä, toisen asteen perhetuomioistuimessa.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai joltain muulta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Täytäntöönpanoa voidaan hakea perhetuomioistuimelta, olettaen, että kyseisen valtion kanssa on voimassa sopimus oikeudellisesta yhteistyöstä tällaisissa asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Kyproksessa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Jotta muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tehty huoltajuutta koskeva päätös voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön, on perhetuomioistuimelta haettava toisen maan tuomioistuimen päätöksen kirjaamista, tunnustamista tai täytäntöönpanoa, mikäli Kyproksen tasavallan ja kyseisen toisen EU:n jäsenvaltion välillä on voimassa tätä asiaa koskeva sopimus. Kyseisessä sopimuksessa määrätään kirjaamisedellytyksistä. Prosessi käynnistyy, kun tuomioistuin kirjaa haastemiehen toimittaman hakemuksen, jonka liitteenä on valaehtoinen lausuma siviiliprosessioikeuden sääntöjen mukaisesti. Jos prosessissa, jossa päätös on annettu, ei ole vastapuolta, prosessi aloitetaan yksipuolisella hakemuksella, jonka liitteenä on valaehtoinen lausuma. Hakemuksen kirjaamisen yhteydessä määrätään suullisen käsittelyn päivämäärä, joka ei saa olla myöhemmin kuin neljä viikkoa kirjaamisesta.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen Euroopan unionin jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Huoltajuuspäätöksen voi riitauttaa perhetuomioistuimessa.

Kanteen kirjaamisen jälkeen, kuten edellä kohdassa 15 selostetaan, se annetaan viipymättä tiedoksi vastaajalle, jolla on oikeus esittää halutessaan kirjallisesti vastine vähintään kaksi päivää ennen kanteen käsittelyä.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Kyproksessa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Jotta perhetuomioistuimella olisi tuomiovalta huoltajuusasiassa, on asianosaisten asuttava Kyproksessa vähintään kolme kuukautta. Asiassa noudatetaan Kyproksen lakia, mikäli perhetuomioistuimella on tuomiovalta.

« Lapsen huolto - Yleistä | Kypros - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 22-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta