Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Belgia

Uusin päivitys: 15-01-2009
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Belgia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Belgiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Belgiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Belgiassa tai ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi ”lapsen huolto” käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Tärkeimmät huoltajuutta koskevat säännöt esitetään siviililain 371–387 b §:ssä. Siviililain 203 §:n 1 momentissa luetellaan myös joitakin vanhemmille kuuluvia velvollisuuksia (suoja, elatus, valvonta, kasvatus ja koulutus; viimeksi mainittu velvollisuus voi jatkua senkin jälkeen kun lapsesta on tullut täysi-ikäinen).

Lapsi pysyy vanhempiensa huollettavana siihen asti, kun hänestä tulee täysi-ikäinen (18 v.) tai täysivaltainen. Huoltajuuden osatekijöitä ovat määräysvalta lasta eli lapsen henkilöä koskevissa asioissa ja lapsen omaisuuden hoito sekä tietyt huoltajuuteen kuuluvat erityiset oikeudet. Lapsen henkilöön kohdistuva määräysvalta jaetaan edelleen huolto-oikeuteen eli lapsen kanssa elämiseen (lapsen hoitaminen ja valvominen sekä samassa taloudessa olevaa lasta koskevien kasvatuksellisten päätösten tekeminen) ja kasvatusoikeuteen (lapsen elatukseen, kasvatukseen ja koulutukseen liittyvä päätöksenteko). Lapsen omaisuuden hoito kattaa lapsen omaisuuteen kohdistuvan hallinnointioikeuden ja lakimääräisen käyttöoikeuden. Erityisillä oikeuksilla voidaan tarkoittaa vanhempien päätösvaltaa lapsen avioliittoon, adoptioon ja täysivaltaisuuteen liittyvissä asioissa.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Alaikäisen lapsen huoltajia ovat yleensä lapsen molemmat vanhemmat yhdessä. Jos kummankin vanhemman vanhemmuus on vahvistettu, huoltajuuteen liittyvät etuoikeudet kuuluvat heille yhteisesti riippumatta siitä, asuvatko he yhdessä tai ovatko he naimisissa (siviililain 373 ja 374 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos jommankumman vanhemman suhdetta lapseen ei ole vahvistettu tai jos toinen vanhemmista on kuollut, poissaoleva tai kyvytön ilmaisemaan tahtonsa, huoltajuus on yksin toisella vanhemmalla.

Tietyissä tapauksissa toimivaltainen tuomari voi kuitenkin myöntää huoltajuuden yksinomaan toiselle vanhemmista.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Tuomari voi myöntää yksinhuoltajuuden toiselle vanhemmista, jos vanhemmat eivät saa sovittua lapsen asumisjärjestelyistä, lapsen terveyttä, kasvatusta, koulutusta ja vapaa-aikaa koskevista tärkeistä päätöksistä tai tämän uskonnollisesta tai aatteellisesta vakaumuksesta tai jos tuomari katsoo, että vanhempien sopimus ei ole lapsen edun mukainen; tällöin toinen vanhemmista pitää yhteyttä lapseen tapauskohtaisesti määriteltyjen ehtojen mukaisesti ja säilyttää oikeuden valvoa lapsen kasvatusta. Jos kumpikaan vanhemmista ei pysty toimimaan huoltajana, on pantava vireille lapsen huoltoasia (siviililain 375 §).

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Vanhempien asumus- tai avioero ei periaatteessa vaikuta huoltajuutta koskeviin sääntöihin, vaikkakin käytännössä vanhempien erillään asuminen voi tehdä yhteishuoltajuuden mahdottomaksi. Oikeudellisena lähtökohtana on, että molemmat vanhemmat toimivat yhdessä lapsen huoltajina (ks. kohta 2). Tuomari voi kuitenkin siviililain 374 §:n nojalla ja siinä määritellyin ehdoin päättää myöntää yksinhuoltajuuden toiselle vanhemmista (ks. kohta 3).

Sivun alkuunSivun alkuun

Vanhemmat voivat luonnollisestikin sopia huoltajuusjärjestelyistä keskenään lapsen etua kunnioittaen.

Seuraavista seikoista on sovittava: lapsen asumisjärjestelyt, väestörekisteriin ilmoitettava lapsen asuinpaikka sekä se, miten kumpikin vanhempi osallistuu lapsen elatukseen, kasvatukseen ja koulutukseen.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Osapuolten ei ole pakko viedä asiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaan he voivat tehdä lapsen huoltajuudesta sopimuksen. Mikäli osapuolet haluavat, että sopimus pannaan tarvittaessa täytäntöön, heidän on toimitettava se toimivaltaiselle tuomarille, joka varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen.

Riippuen siitä, minkä tyyppisestä erosta on kysymys, osapuolet kääntyvät joko rauhantuomarin (juge de paix, vrederechter) puoleen, joka päättää avio- tai avopuolisoiden tilapäiseen asumuseroon liittyvistä kiireellisistä ja väliaikaisista toimista (siviililain 223 ja 1479 §), tai nuorisotuomioistuimen (tribunal de jeunesse, jeugdrechtbank; siviililain 387 a §) puoleen, joka päättää kaikista lapsen huoltajuuteen liittyvistä seikoista, taikka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja osapuolten avioeroa käsittelevän tuomarin puoleen.

Jos avioliitto on kariutunut lopullisesti (ks. Avioero - Belgia), osapuolet voivat avioeroprosessin missä tahansa vaiheessa pyytää tuomaria vahvistamaan sopimuksen lasta koskevista välitoimista. Tuomari voi kieltäytyä vahvistamista sopimusta, jos se ei ole lapsen edun mukainen. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen tai pääsevät sopimukseen vain osittain, välitoimista päättävä tuomari (juge des référés, rechter in kort geding) ratkaisee asian. Osapuolet voivat myös kääntyä suoraan välitoimista päättävän tuomarin puoleen. Avioeron jälkeen määräysvalta lasta ja tämän omaisuutta koskevissa asioissa kuuluu joko molemmille vanhemmille tai vanhemmalle, jolle kyseinen määräysvalta on myönnetty aiemmin tehdyillä päätöksillä. Nuorisotuomioistuimella on kuitenkin mahdollisuus muuttaa huoltajuutta koskevia päätöksiä joko molempien vanhempien tai toisen vanhemman taikka yleisen syyttäjän (procureur du Roi, procureur des Konings) pyynnöstä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos avioero perustuu yhteiseen päätökseen (ks. Avioero - Belgia), osapuolten on sovittava ennen avioeron voimaanastumista lapsen huoltoon liittyvistä toimista (huoltajuus, oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita, lapsen omaisuuden hallinnointi) sekä siitä, miten kumpikin osallistuu lapsen elatukseen, kasvatukseen ja koulutukseen avioeroprosessin aikana ja sen jälkeen. Yleinen syyttäjä antaa asiasta lausunnon, ja tuomari voi poistaa sopimuksista kohdat, jotka tämä katsoo lapsen edun vastaisiksi, tai muuttaa niitä. Tuomari myöntää avioeron ja vahvistaa alaikäisiä lapsia koskevat sopimukset.

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Asiaa käsittelevä tuomari voi osapuolten suostumuksella ehdottaa kääntymistä perheasioiden sovittelijan puoleen tai osapuolet voivat itse ehdottaa sitä (prosessilain 1734 §). Sovittelijan tavoitteena on saada osapuolet sopimaan asioista osittain tai kokonaan. Tuomari voi kieltäytyä vahvistamasta sopimusta vain, jos se on oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen tai jos perheasiain sovittelussa aikaansaatu sopimus on lapsen edun vastainen. Kumpi tahansa osapuoli voi ehdottaa sovitteluun turvautumista myös silloin, kun asiaa ei ole tuomioistuinkäsittelyssä (prosessilain 1730 §). Valtuutetun sovittelijan toimesta näin laadittu sopimus voidaan sekin vahvistaa edellä esitetyin edellytyksin.

Mikään ei estä osapuolia käyttämästä asiantuntijoiden (esim. sosiaalityöntekijöiden, psykologien ja lapsipsykiatrien) palveluja neuvojen saamiseksi tai pyytämästä asiantuntijan/-tuntijoiden kuulemista oikeudenkäynnissä. Yleinen syyttäjä voi tuomioistuinkäsittelyn puitteissa kuulla sosiaaliviranomaisia tietojen saamiseksi asianomaisista lapsista, ja tuomari ottaa huomioon lasten oman mielipiteen (prosessilain 931 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Tuomarin on ratkaistava huoltajuuskysymys. Ratkaisussa otetaan luonnollisestikin huomioon vanhempien ja lapsen (mikäli tämä on riittävän vanha ilmaisemaan tahtonsa) toiveet, kokonaistilanne ja tapauksen olosuhteet. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan lapseen liittyvistä asioista (asumisjärjestelyt, lapsen terveyttä, kasvatusta, koulutusta ja vapaa-aikaa koskevat tärkeät päätökset, lapsen uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus) tai jos kyseinen sopimus on lapsen edun vastainen, tuomari voi myöntää toiselle vanhemmista yksinhuoltajuuden. Tuomari voi myös tehdä lapsen kasvatusta koskevia päätöksiä, joihin muutoin tarvittaisiin molempien vanhempien suostumus. Tuomari vahvistaa järjestelyt, joiden mukaisesti vanhemmista se, jolla ei ole huoltajuutta, pitää yllä henkilökohtaisia suhteita lapseen; tämä yhteydenpito voidaan kieltää ainoastaan erittäin vakavin perustein.

Vanhemmista se, jolla ei ole huoltajuutta, säilyttää oikeuden valvoa lapsen kasvatusta. Jos hän ei saa toiselta vanhemmalta tai kolmannelta osapuolelta tältä osin tarvitsemiaan tietoja, hän voi lapsen edun turvaamiseksi kääntyä nuorisotuomioistuimen puoleen.

Kaikissa tapauksissa tuomari päättää lapsen asumisjärjestelyistä ja siitä, mikä osoite ilmoitetaan väestörekisteriin lapsen pääasialliseksi asuinpaikaksi.

Tuomari voi tarvittaessa vahvistaa myös sen, miten osapuolet osallistuvat lapsen elatukseen, kasvatukseen ja koulutukseen käytännössä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Osapuolet voivat pyytää tuomaria ratkaisemaan käytännön kysymyksiä, joista esimerkkejä ovat lomien ja tiettyjen kulujen jakaminen vanhempien kesken sekä koulun valinta.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Se, että toisella vanhemmista on yksinhuoltajuus, ei tarkoita sitä, että kyseisellä vanhemmalla on yksinvalta lasta koskevissa päätöksissä. Tapauskohtaisesti on voitu sopia erilaisista järjestelyistä. Toinen vanhemmista säilyttää muun muassa oikeuden valvoa lapsen kasvatusta (kohta 7). Lapsen kanssa muuttaminen ilmoittamatta asiasta toiselle osapuolelle voi vaikuttaa muun muassa lapsen asumisjärjestelyihin ja oikeuteen ylläpitää henkilökohtaisia suhteita. Tällöin osapuoli, jolle ei ole ilmoitettu asiasta tai joka vastustaa muuttoa, voi kääntyä nuorisotuomioistuimen (siviililain 374 ja 387 a §) tai kiireellisessä tapauksessa välitoimista päättävän tuomarin puoleen (prosessilain 584 §).

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että huoltajuuden osatekijät (lapsen huolto- ja kasvatus sekä lakimääräinen oikeus lapsen omaisuuden hallinnointiin ja käyttöön) kuuluvat jatkossakin molemmille vanhemmille ja että kumpikaan ei voi yksin tehdä päätöksiä, jotka estäisivät toista vanhempaa käyttämästä omia oikeuksiaan. Vanhempi ei siis voi toimia ilman toisen vanhemman suostumusta. Aikataulujen ja käyttäytymissääntöjen kaltaiset asiat päättää kuitenkin se vanhemmista, jonka luona lapsi kulloinkin on. Kummankin vanhemman oletetaan toimivan toisen vanhemman suostumuksella käyttäessään huoltajuuteen kuuluvia oikeuksiaan tilanteissa, joissa on osallisena (hyvässä uskossa toimivia) kolmansia (siviililain 373 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Tämä riippuu tapauksesta (kohta 5). Kyseeseen voi tulla lapsen kotipaikan nuorisotuomioistuin (siviililain 387 a §), rauhantuomari (siviililain 223 ja 1479 § ja prosessilain 594 §:n 19 momentti) – rauhantuomari on toimivaltainen myös alaikäisten holhousasioissa (prosessilain 594 §:n 6 momentti) –, avioeron yhteydessä välitoimista päättävä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja (prosessilain 1280 §), tai avioerotuomari. Tapauksen mukaan asia pannaan vireille joko hakemuksella tai haasteella. Tapauksesta riippuen pyyntöön on liitettävä määrättyjä asiakirjoja.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Tuomari tekee päätöksen osapuolten pyynnöstä. Alaikäistä, joka pystyy muodostamaan asiasta oman näkemyksensä, voidaan kuulla kaikissa häntä koskevissa menettelyissä hänen omasta pyynnöstä tai tuomarin päätöksestä (prosessilain 931 §). Kiireellistä menettelyä on mahdollista pyytää (prosessilain 584 §) tuomioistuimen puheenjohtajalta, joka tekee asiassa väliaikaisen päätöksen.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Asiassa sovelletaan yleistä lainsäädäntöä (ks. Oikeusapu - Belgia).

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Silloin kun avioero perustuu yhteiseen päätökseen, osapuolet ovat sopineet huoltajuudesta, yleinen syyttäjä on antanut lausunnon ja tuomari on vahvistanut asianomaiset sopimukset ja tuominnut osapuolet avioeroon, muutoksenhakuun ei periaatteessa ole perusteita.

Huoltajuutta koskevaan päätökseen on mahdollista hakea muutosta määräajassa, jonka kesto on yleensä yksi kuukausi. Määräaika alkaa tuomion tiedoksiannosta (muutoksenhaku yksipuolisesta hakemuksesta annettuun määräykseen). Joskus tuomion julistamista lykätään (esim. syyttäjäviraston pyynnöstä) määräajan alkamisen lykkäämiseksi.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Mahdollisista pakkokeinoista määrää sama tuomari, joka on vahvistanut joko lapsen oleskeluajat kummankin vanhemman luona tai toisen vanhemman (tai kolmannen) oikeuden pitää yllä henkilökohtaisia suhteita, ellei asiaa ole sittemmin annettu toisen tuomarin käsiteltäväksi. Tuomari päättää, millaisia pakkokeinoja tilanne edellyttää ja miten ne toteutetaan lapsen edun mukaisesti ja nimeää niin tarpeelliseksi katsoessaan henkilöt, joilla on valtuudet mennä ulosottomiehen mukana panemaan päätös täytäntöön. Tuomari voi määrätä uhkasakon varmistaakseen, että päätöstä myös noudatetaan.

Asian vireillepanossa on noudatettava eri sääntöjä sen mukaan, mikä tuomari on toimivaltainen panemaan päätöksen täytäntöön. Jos asian käsittelee nuorisotuomioistuimen tuomari tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtaja, vaateet tai kirje toimitetaan tuomioistuimen kirjaamoon. Jos taas toimivalta on rauhantuomarilla tai nuorisotuomioistuimen tuomarilla, toimitetaan kontradiktorista menettelyä koskeva hakemus (requête contradictoire, verzoekschrift op tegenspraak), kun yhteiseen päätökseen perustuvan avioeron yhteydessä tehtyjä sopimuksia ei noudateta, ja yksipuolinen hakemus, jos pakkokeinojen käyttö on ehdottoman välttämätöntä. Tehty päätös on täysimääräisesti täytäntöönpanokelpoinen. Hakemuksen jättäminen on maksutonta.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Belgiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Periaatteessa kaikki missä tahansa EU:n jäsenvaltiossa (paitsi Tanskassa) annetut huoltopäätökset on asetuksen (EY) N:o 2201/2003 (nk. Bryssel IIa -asetus) mukaisesti tunnustettu täysimääräisesti 1. maaliskuuta 2005 lähtien. Tapaamisoikeutta ja siepatun lapsen palauttamista koskevia päätöksiä lukuun ottamatta päätösten täytäntöönpano edellyttää kuitenkin täytäntöönpanohakemuksen tekemistä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajalle, joka tekee päätöksen välitoimiin sovellettavan menettelyn mukaisesti.

Kyseistä yksinkertaistettua menettelyä ei kuitenkaan sovelleta päätöksiin, jotka on tehty avioeromenettelyn ulkopuolella ennen edellä mainittua päivämäärää. Tällöin on aiheellista soveltaa tavanomaista tuomioiden tunnustamis- ja täytäntöönpanomenettelyä.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Belgiassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Kuka tahansa asianosainen voi pyytää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta jättämään ulkomailla annetun päätöksen tunnustamatta. Tuomistuin voi lykätä ratkaisun tekemistä, jos kyseiseen päätökseen on haettu muutosta maassa, jossa se on tehty.

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Belgiassa tai ovat muiden maiden kansalaisia?

Belgialaiset tuomioistuimet soveltavat periaatteessa sen maan lakia, jossa lapsen vakituinen asuinpaikka sijaitsee.

Jos kyseisen maan laki ei kuitenkaan takaa lapselle tai tämän omaisuudelle riittävää suojaa, asiassa sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisuus lapsella on. Belgian lakia sovelletaan, jos asiassa sovellettavassa ulkomaisessa laissa säädettyjen toimenpiteiden toteuttaminen osoittautuu aineellisesti tai oikeudellisesti mahdottomaksi.

Lisätietoja

Internet link : www.juridat.be français - Nederlands.

« Lapsen huolto - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-01-2009

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta