Euroopan komissio > EOV > Lapsen huolto > Itävalta

Uusin päivitys: 03-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Lapsen huolto - Itävalta

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on? 1.
2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on? 2.
3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan? 3.
4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen? 4.
5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi? 5.
6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi? 6.
7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää? 7.
8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta? 8.
9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee? 9.
10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää? 10.
11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä? 11.
12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua? 12.
13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta? 13.
14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 14.
15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Itävallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 15.
16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Itävallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan? 16.
17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Itävallassa tai kun he ovat muiden maiden kansalaisia? 17.

 

1. Mitä lakitermi "lapsen huolto" käytännössä tarkoittaa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen huoltajalla on?

Itävallan perheoikeudessa käytetään lapsen huollosta käsitettä "Obsorge". Käsitteellä tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta hoitaa ja kasvattaa alaikäistä lasta, hallita hänen omaisuuttaan ja toimia hänen edustajanaan näissä asioissa ja kaikissa muissa asioissa. Vanhempien on hoidettava nämä velvollisuudet ja oikeudet moitteettomasti.

2. Kuka lapsen huoltaja yleensä on?

Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin automaattisesti lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsen huoltaja. Tämä ei vaadi tuomioistuimen päätöstä, vaan seuraa suoraan laista.

3. Voidaanko lapselle määrätä muu huoltaja, jos lapsen vanhemmat eivät kykene tai ovat haluttomia huolehtimaan lapsestaan?

Jos vanhemmat (tai muut lasta huoltavat) vaarantavat lapsen hyvinvoinnin, tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien sijasta (tai ohella) muulle sopivalle henkilölle. Huoltajaksi on valittava ensi sijassa lapsen sukulainen ja toissijaisesti hänelle muuten läheinen ihminen
Jos muita sopivia henkilöitä ei löydy, tuomioistuimen on uskottava huolto nuorisotoimistolle (Jugendwohlfahrtsträger). Nuorisotoimisto on toisaalta myös velvollinen ryhtymään vastaaviin toimiin, jos asian käsittely uhkaa viivästyä, mutta sen on jälkeenpäin oltava yhteydessä tuomioistuimeen. Huollon uskominen nuorisotoimistolle ei riipu siitä, ovatko vanhemmat aiheuttaneet lapsen ongelmallisen kasvatustilanteen tai ovatko he syyllisiä siihen. Tarkoituksena on toimia lapsen edun mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

Huoltajasta voidaan sopia myös vanhempien ja nuorisotoimiston välisellä sopimuksella (tässä tapauksessa vanhemmat voivat yksipuolisesti peruuttaa suostumuksensa).

Nuorisotoimisto voi käyttää huoltamiseen muita henkilöitä, ja se voi sijoittaa lapsen esimerkiksi sopivaan sijaisperheeseen tai laitokseen.

4. Kuinka huoltajuudesta päätetään silloin kun vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen?

Avioliitossa ja muunlaisessa suhteessa eläneiden vanhempien erotessa toimitaan eri tavoin:

1. Avioliitossa eläneiden vanhempien ero:

Lastenoikeuksien muutoslain 2001 tultua voimaan 1. 7. 2001 vanhemmilla on ollut eron jälkeen laajat mahdollisuudet sopia huoltosuhteistaan. Kun avioliitossa eläneet vanhemmat eroavat, alaikäisen lapsen molempien vanhempien huoltajuus periaatteessa säilyy. Jos vanhemmat haluavat säilyttää avioliitossa vallinneen yhteishuoltajuuden, heidän on kuitenkin esitettävä tuomioistuimelle kohtuullisen ajan kuluessa sopimus lapsen pääasiallisesta asuinpaikasta. Tuomioistuimen on hyväksyttävä sopimus, jos se on lapsen edun mukainen. Jos eron jälkeen ei saada (mahdollisen välittäjän avullakaan) kohtuullisessa ajassa aikaan sovintoratkaisua tai se ei ole lapsen edun mukainen, tuomioistuin voi päättää, kummalle vanhemmista huoltajuus jatkossa yksin uskotaan.

Vanhemmat voivat sopia jo avioliiton aikana, että huoltajuus kuuluu avioeron jälkeen yksin toiselle vanhemmista.

Jos huoltajuus on uskottu vanhemmille yhteisesti, kumpikin voi milloin tahansa vaatia yhteishuoltajuuden purkamista. Tällöin tuomioistuimen on lapsen edun mukaisesti päätettävä, kummalle vanhemmista lapsen huolto yksin uskotaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Muussa suhteessa kuin avioliitossa eläneiden vanhempien ero:

Myös avopuolisoille, joilla on yhteinen lapsi, voidaan myöntää yhteishuoltajuus. Tuomioistuimen on uskottava yhteishuoltajuus lapsen kanssa samassa taloudessa eläville vanhemmille vanhempien yhteisestä hakemuksesta, jos se on lapsen edun mukaista; jos vanhemmat eroavat, lapsen huolto järjestetään kohdassa 1. esitetyllä tavalla. Avopuolisot, joilla on yhteinen lapsi, voivat siis periaatteessa järjestää lapsen huollon samalla tavalla kuin aviopuolisot.

5. Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen lapsen huoltajuudesta, miten sopimus saadaan oikeudellisesti sitovaksi?

Vanhempien sellaiset sopimukset, jotka poikkeavat laissa määrätyistä huoltosuhteista, on hyväksytettävä perheoikeudessa (Pflegschaftsgericht).

6. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen lapsen huoltajuudesta, mitä muita keinoja asian ratkaisemiseksi on tuomioistuinkäsittelyn lisäksi?

Tuomioistuimen on aina pyrittävä sovintoratkaisuun, tarvittaessa välittäjän avulla.

7. Jos vanhemmat vievät asian oikeuteen, mistä lapseen liittyvistä asioista tuomari voi päättää?

Jos huoltajuus on uskottu vanhemmille yhteisesti, kumpikin voi milloin tahansa vaatia yhteishuoltajuuden purkamista. Tällöin tuomioistuimen on lapsen edun mukaisesti päätettävä, kummalle vanhemmista lapsen huolto yksin uskotaan. Sen sijaan tuomioistuin ei voi määrätä vanhemmille yhteishuoltajuutta vanhempien (tai toisen vanhemman) tahdon vastaisesti.

Jos toinen vanhemmista ei elä samassa taloudessa alaikäisen lapsensa kanssa, hänellä on oikeus tavata lasta henkilökohtaisesti – puhutaan niin sanotusta tapaamisoikeudesta. Vanhempien on sovittava yhteisymmärryksessä tapaamisoikeuden käytöstä. Jos yhteisymmärrystä ei saada aikaan, tuomioistuimen on päätettävä oikeuden käytöstä lapsen tarpeiden perusteella ja edun mukaisesti. Tuomioistuin voi tarvittaessa rajoittaa tapaamisoikeutta tai evätä sen kokonaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kun elatusvelvollisuus pannaan täytäntöön, tuomioistuimen on arvioitava elatusapu yksittäisen tapauksen konkreettisten olojen perusteella, jolloin ratkaisevia ovat lapsen kohtuullinen elatustarve ja elatusvelvollisen vanhemman maksukyky.

8. Jos tuomioistuin päättää, että huoltajuus kuuluu yksin toiselle vanhemmista, tarkoittaako tämä, että hän saa päättää kaikista lasta koskevista asioista kysymättä toiselta vanhemmalta?

Biologiset vanhemmat, joilla ei ole elatusvelvollisuutta, saavat tietyt oikeudet. Niihin kuuluu erityisesti tapaamisoikeus (katso vastausta kysymykseen 7). Lisäksi vanhemmalla, jolla ei ole elatusvelvollisuutta, on oikeus saada toiselta vanhemmalta tietoa tärkeistä asioista, jotta hän voi osallistua lapsensa kehitykseen. Tärkeitä tietoja ovat esimerkiksi lapsen sairaudet, koulumenestys, ammatillisen koulutuksen hankkiminen sekä kielilomat ulkomailla tai pitkäaikainen poissaolo asuinpaikalta. Myös asuinpaikan muutos – kotimaassa tai kotimaasta ulkomaille – on mahdollista ilman toisen vanhemman suostumusta, kunhan tämä saa tiedon asiasta. Tieto on annettava niin ajoissa, että vanhempi, jolla ei ole huoltajuutta, voi vielä ilmaista kantansa asiaan ennen sen toteutumista. Tuomioistuimen on otettava huomioon tämä kanta, jos siihen sisältyvä toive vastaa paremmin lapsen etua. Jos huoltajana toimiva vanhempi jättää jatkuvasti noudattamatta velvollisuuksiaan noudattaa ja tukea tapaamisoikeutta tai tiedottaa lapsen asioista, tuomioistuimen on pyydettäessä (tai virkateitse, jos lapsen etu vaarantuu) ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Tuomioistuin voi vastaavasti myös rajoittaa tapaamisoikeutta tai tiedonsaantioikeutta tai evätä ne kokonaan, jos näiden oikeuksien noudattaminen vaarantaisi vakavasti lapsen edun.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Jos tuomioistuin päättää, että vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mitä se käytännössä merkitsee?

Aluksi on viitattava uudelleen siihen, että tuomioistuin ei voi määrätä yhteishuoltajuutta vanhempien (tai toisen vanhemman) tahdon vastaisesti. Siihen vaaditaan aina vanhempien yhteisymmärrys; jos sitä ei saada aikaan, tuomioistuimen on uskottava huoltajuus lapsen edun mukaisesti yksin toiselle vanhemmista.

Huoltajuus muodostuu perheen sisällä hoidosta ja kasvatuksesta sekä omaisuuden hallitsemisesta ja perheen ulkopuolella oikeudellisesta edustamisesta.

Vanhempien, joille on myönnetty yhteishuoltajuus, on huolehdittava huoltajuudesta yhteisymmärryksessä. Jos vanhemmat ovat erimielisiä lapsen kannalta tärkeässä asiassa, kumpi tahansa vanhemmista voi vedota tuomioistuimeen, jonka on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Yhteishuoltajuudessa kumpi tahansa vanhemmista voi periaatteessa toimia yksin lapsen edustajana (esim. ulkomaanpassin myöntäminen, kouluun ilmoittaminen) ; tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin vanhemmista voi edustaa lasta myös toisen vanhemman tahdon vastaisesti. Jos molemmat vanhemmat edustavat lasta samanaikaisesti erimielisesti, kumpikaan edustus ei ole pätevä. Tietyissä asioissa edustajana toimimiseen tarvitaan kuitenkin toisen vanhemman suostumus. Niihin kuuluvat esimerkiksi lapsen etunimen tai sukunimen muuttaminen, vieraan hoitoon luovuttaminen, valtion kansalaisuuden hakeminen ja siitä luopuminen jne.

Erityisen tärkeissä omaisuusasioissa tarvitaan lisäksi tuomioistuimen päätös.

10. Minkä tuomioistuimen tai viranomaisen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan laittaa lapsen huoltoasia vireille? Mitä muodollisuuksia tähän liittyy ja mitkä asiakirjat hakemukseen tulee liittää?

Hakemus huollon myöntämisestä on jätettävä sille alioikeudelle (Bezirksgericht) , jonka hallintoalueella on lapsen asuinpaikka; jos hänen asuinpaikkansa ei ole Itävallassa, sille tuomioistuimelle, jonka hallintoalueella hän oleskelee. Jos hän ei oleskele Itävallassa, toimivaltainen on tuomioistuin, jonka hallintoalueella on lapsen laillisen edustajan asuinpaikka. Jos hänenkään asuinpaikkansa ei ole Itävallassa, toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka hallintoalueella on toisen vanhemman asuinpaikka; muuten Wienin kaupungin alioikeus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemus tehdään hakemusasioissa sovellettavan menettelyn mukaisesti; erityistä kaavaa ei ole. Hakemukseen ei ole pakko liittää asiakirjoja; on kuitenkin suositeltavaa liittää hakemukseen kaikki sitä tukevat asiakirjat.

11. Mitä menettelyä näissä asioissa sovelletaan? Onko kiireellisiä tilanteita varten erityistä menettelyä?

Huoltajuuden antaminen tapahtuu hakemuslainkäyttömenettelyn mukaisesti. Väliaikainen oikeussuoja on mahdollinen myös hakemuslainkäyttömenettelyn yhteydessä.

12. Myönnetäänkö oikeudenkäyntikuluihin oikeusapua?

Tähänkin menettelyyn voi saada oikeusapua – yleisten sääntöjen mukaisesti (katso "Oikeusapu – Itävalta").

13. Voiko lapsen huoltoa koskevaan päätökseen hakea muutosta?

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen huoltajuuspäätökseen voi hakea muutosta. Muutosta haetaan toimivaltaista ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta vastaavasta toisen asteen tuomioistuimesta (Landesgericht). Muutoksenhakutuomioistuimen päätökseen voidaan hakea muutosta korkeimmasta oikeudesta vain, jos päätös riippuu sellaisen oikeusasian ratkaisemisesta, jolla on huomattava merkitys oikeudellisen yhtenäisyyden, oikeusvarmuuden tai oikeuden kehittymisen kannalta, esimerkiksi koska muutoksenhakutuomioistuimen päätös poikkeaa korkeimman oikeuden oikeuskäytännöstä, oikeuskäytäntöä ei vielä ole tai se on epäyhtenäinen.

14. Joissain tapauksissa lapsen huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa täytyy hakea tuomioistuimelta tai toiselta viranomaiselta. Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Lapsen huoltoa koskevien päätösten täytäntöönpano tapahtuu hakemuslainkäyttömenettelyä koskevan lain 19 §:n mukaisesti asianmukaisia pakkokeinoja käyttäen.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Millä tavoin tulee menetellä, jos halutaan että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antama huoltajuuspäätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Itävallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Aviopuolisoiden yhteisiä lapsia koskevat huoltajuuspäätökset, jotka annetaan avioeroa, asumuseroa tai avioliiton mitättömäksi julistamista (Itävallassa avioliiton kumoamista ja mitättömäksi julistamista) koskevissa menettelyissä, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioissa, Tanskaa lukuun ottamatta, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1347/2000, EYVL L 160, s. 19 (jäljempänä Bryssel II -asetus) mukaisesti.

Täytäntöönpanon edellytyksenä on ulkomaisen päätöksen toteaminen täytäntöönpanokelpoiseksi Itävallassa. Pyyntö ulkomaisten päätösten julistamiseksi täytäntöönpanokelpoisiksi on jätettävä sille alioikeudelle, jonka hallintoalueella on vastaajan tai lapsen asuinpaikka. Jos heidän asuinpaikkansa ei ole Itävallassa, alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin määräytyy täytäntöönpanopaikan mukaan. Täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevaan hakemukseen on liitettävä tuomion jäljennöksen lisäksi sen jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen, jossa tuomio on annettu, antama todistus. Jos tuomio on annettu pois jäänyttä asianosaista vastaan, tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista hakevan on lisäksi toimitettava muita asiakirjoja (katso Bryssel II -asetus, 32 artiklan 2 kohta).

Pelkissä tunnustamismenettelyissä (tai tunnustamatta jättämistä koskevissa menettelyissä) ovat lisäksi käytettävissä tuomioistuimen toimivaltaa koskevan lain (Jurisdiktionsnorm) 109 §:n 2 kohdan mukaiset oikeuspaikat. Mainitun kohdan mukaan toimivaltainen on tuomioistuin, jonka hallintoalueella on lapsen laillisen edustajan asuinpaikka; jos hänellä ei ole asuinpaikkaa Itävallassa ja kyseessä on alaikäinen lapsi, tuomioistuin, jonka hallintoalueella on toisen vanhemmista asuinpaikka; muuten Wienin kaupungin alioikeus.

16. Minkä tuomioistuimen puoleen tulee kääntyä, jos halutaan vastustaa toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman lapsen huoltoa koskevan päätöksen tunnustamista Itävallassa? Mitä menettelyä tällaisissa tapauksissa sovelletaan?

Katso vastausta kysymykseen 15

17. Mitä lakia sovelletaan lapsen huoltoon liittyvissä asioissa silloin kun lapsi tai osapuolet eivät asu Itävallassa tai kun he ovat muiden maiden kansalaisia?

Lapsen huollossa ratkaisee periaatteessa lapsen henkilöstatuutti (kotimaan laki). Sovellettavan lain edelleen- ja takaisinviittaukset on otettava huomioon. Jos lapsen asuinpaikka on Itävallassa, tuomioistuin määrää mahdolliset tarvittavat huoltotoimenpiteet Itävallan lain mukaisesti, vaikka vanhemmat eivät eläisi Itävallassa eikä kukaan asianosaisista olisi Itävallan kansalainen; lapsen kotimaan lain mukainen valtasuhde olisi tällöinkin tunnustettava.



« Lapsen huolto - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta