Euroopan komissio > EOV > Oikeuslaitos > Ruotsi

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuslaitos - Ruotsi

Johdanto

Ruotsissa on kaksi rinnakkaista tuomioistuintyyppiä: yleiset tuomioistuimet, jotka käsittelevät rikos- ja riita-asioita, ja yleiset hallintotuomioistuimet, jotka käsittelevät hallintoasioita. Yleisissä tuomioistuimissa on kolme oikeusastetta, jotka ovat käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus. Myös hallintotuomioistuimissa on kolme oikeusastetta: lääninoikeus, kamarioikeus ja hallitusoikeus.

Organisaatiokaavio (37 KB pdf)

Tarkempia tietoja

Yleiset tuomioistuimet
Ensimmäinen oikeusaste käräjäoikeus, joita on yhteensä 72 eri puolilla maata. Niiden henkilökunnan koko vaihtelee kymmenkunnasta työntekijästä useisiin satoihin.

Seuraava oikeusaste on hovioikeus, joita on kuusi. Asianosaiset voivat yleensä rajoituksetta valittaa käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

Korkein oikeus on ylin oikeusaste ja siihen kuuluu vähintään 16 oikeusneuvosta. Korkeimman oikeuden tärkein tehtävä on käsitellä oikeusasioita, joilla voi olla merkitystä oikeudenkäytön kehittämisen kannalta eli sen tehtävänä on tehdä ennakkopäätöksiä. Jotta oikeusasia voitaisiin käsitellä täysimittaisesti, siihen on saatava muutoksenhakulupa tuomioistuimelta. Tuomioistuin ottaa tässä käsittelyssä kantaa siihen, sisältyykö asiaan jokin ongelmakohta, joka voi antaa aihetta ennakkopäätöksen tekemiseen. Jos muutoksenhakulupa myönnetään, asian käsittelee tavallisesti viisi oikeusneuvosta.

Yleiset hallintotuomioistuimet
Ensimmäinen oikeusaste on lääninoikeus. Jokaisessa läänissä on vähintään yksi lääninoikeus.

Kamarioikeudet ovat toisen oikeusasteen tuomioistuimia. Ruotsissa on neljä kamarioikeutta. Suurin osa oikeusasioista tarvitsee muutoksenhakuluvan, jotta kamarioikeus ottaisi ne täysimittaiseen käsittelyyn.

Hallitusoikeus on korkein oikeusaste, ja sen kokoonpanoon kuuluu vähintään 17 hallitusneuvosta. Hallitusoikeuden tärkein tehtävä on sama kuin korkeimman oikeuden eli ennakkopäätösten tekeminen. Useimpia oikeusasioita varten tarvitaan muutoksenhakulupa. Jos muutoksenhakulupa myönnetään, oikeusasiaa on tavallisesti ratkaisemassa viisi hallitusneuvosta.

Erityistuomioistuimet
Erityistuomioistuimet ratkaisevat riitakysymyksiä erityisaloilla, joiden katsotaan vaativan erityistä, tiettyjen oikeudenalojen riita-asioiden asiantuntemusta. Erityistuomioistuimiin kuuluvat esimerkiksi työtuomioistuin, joka ratkaisee työlainsäädäntöriitoja, ja markkinatuomioistuin, joka mm. ratkaisee markkinointikeinoihin ja kilpailuun liittyviä riitoja.
Yksinkertaistettu menettely
Jokaista varallisuusoikeuteen liittyvää riitaa ei ole tarpeen käsitellä tuomioistuimessa, vaan jotkut niistä voidaan ratkaista hakemalla maksumääräys tai virka-apua ulosottoviranomaisena toimivalta kruununvoutiviranomaiselta. Jos vastaaja ei kiistä tällaista vaatimusta, kruununvoutiviranomainen antaa hakemuksen mukaisen päätöksen. Tällaisella päätöksellä on samanlainen vaikutus kuin tuomioistuimen antamalla tuomiolla. Jos sen sijaan vastaaja kiistää vaatimuksen, voi kantaja vaatia, että tapaus siirretään käsiteltäväksi käräjäoikeuteen. Hakemuskaavakkeita ja tietoja yksinkertaistetusta menettelystä on osoitteessa: www.rsv.se/kronofogden sv.
Kuluttajariidat
Kuluttajariidat ovat elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välisiä riitoja, jotka koskevat tavaraa tai palvelua, jonka kuluttaja on ostanut yksityiskäyttöön. Näissä riidoissa kuluttaja voi saada apua kuluttajaneuvojalta, jollainen on useimmissa kunnissa. Kuluttaja, joka tehtyään huomautuksen tavarasta tai palvelusta ei ole saanut oikaisua asiaansa, voi kääntyä yleisen valituslautakunnan puoleen. Lautakunta antaa osapuolille suosituksen muodossa olevan päätöksen, jossa se esittää riitaan tietynlaista ratkaisua. Jos elinkeinonharjoittaja ei noudata päätöstä, kuluttaja voi viedä asian tuomioistuimeen. Valituskaavakkeita ja lisätietoja valituslautakunnasta on osoitteessa ARN - Allmänna reklamationsnämnden sv.

Linkit

« Oikeuslaitos - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta