Euroopan komissio > EOV > Oikeuslaitos > Luxemburg

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuslaitos - Luxemburg

Organisaatiokaavio (pdf 57 KB)

Yksityiskohtaisia tietoja

Luxemburgin suurherttuakunnan tuomioistuinjärjestelmä muodostuu yleisistä tuomioistuimista ja hallintotuomioistuimista. Niiden rinnalla toimii perustuslakituomioistuin.

Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta. Tämä ei koske valtiosopimusten hyväksymistä koskevia lakeja. Kun asianosainen esittää yleisessä tuomioistuimessa tai hallintotuomioistuimessa kysymyksen jonkin lain perustuslainmukaisuudesta, yleisen tuomioistuimen tai hallintotuomioistuimen on pantava asia vireille perustuslakituomioistuimessa lukuun ottamatta tapauksia, joissa se katsoo, että a) esitetty kysymys ei edellytä perustuslakituomioistuimen päätöstä tullakseen ratkaistuksi, b) kysymys on täysin perusteeton tai c) perustuslakituomioistuin on jo aiemmin antanut ratkaisun samaa aihetta koskevasta kysymyksestä.

I. Yleiset tuomioistuimet

A. Korkein oikeus (cour supérieure de justice)

Yleisten tuomioistuinten järjestelmän ylintä astetta edustaa korkein oikeus, joka muodostuu kassaatiotuomioistuimesta (cour de cassation) ja muutoksenhakutuomioistuimesta (cour d'appel) sekä syyttäjäviranomaisesta.

Kassaatiotuomioistuimessa, jossa asiat ratkaisee yksi viiden tuomarin kokoonpanossa toimiva jaosto, käsitellään lähinnä kumoamiskanteita ja kassaatiokanteita, jotka koskevat muutoksenhakutuomioistuimen eri jaostojen antamia tuomioita ja muidenkin tuomioistuinten viimeisenä oikeusasteena antamia päätöksiä. Asianajajan käyttö on pakollista.

Muutoksenhakutuomioistuimessa on yhdeksän jaostoa, joissa asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Sen toimivaltaan kuuluvat siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat, rikosoikeudelliset asiat sekä työtuomioistuinten ratkaisemat asiat Luxemburgin kahdessa tuomiopiirissä. Asianajajan käyttö on pakollista kaikissa tapauksissa rikosoikeudellisia ja välitoimia koskevia asioita lukuun ottamatta. Muutoksenhakutuomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston toimivaltaan kuuluvat piirituomioistuimen rikosoikeudellisen jaoston antamiin tuomioihin haettavat muutokset. Rikosoikeudellinen jaosto käsittelee asiat viiden tuomarin kokoonpanossa.

B. Piirituomioistuimet (tribunaux d'arrondissement)

Luxemburg jaetaan kahteen tuomiopiiriin, Luxemburgin ja Diekirchin piiriin, joissa molemmissa toimii yksi piirituomioistuin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Nämä kaksi piirituomioistuinta jakaantuvat osastoihin, joissa asiat ratkaistaan kolmen tuomarin kokoonpanossa. Molemmissa piirituomioistuimissa on myös virallisesta syyttäjästä sekä hänen sijaisistaan koostuva syyttäjäviranomainen. Molemmissa piirituomioistuimissa toimivien tutkintatuomareiden tehtävänä on rikosoikeudellisten asioiden alustava tutkinta.

Piirituomioistuin on siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa yleinen tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat kaikki sellaiset asiat, joissa toimivaltaa ei ole vaateen luonteen tai arvon vuoksi osoitettu nimenomaisesti jollekin muulle tuomioistuimelle.

Kanteen arvon perusteella piirituomioistuimella on toimivalta yli 10 000 euron vaateiden ratkomiseen.

Piirituomioistuimella on yksinomainen toimivalta asioissa, joiden käsittely on niiden luonteen vuoksi osoitettu laissa nimenomaisesti piirituomioistuimen tehtäväksi. Piirituomioistuimella on yksinomainen toimivalta käsitellä ulkomaisten tuomioistuinten antamien tuomioiden ja ulkomaisten viranomaisten vastaanottamien asiakirjojen täytäntöönpanokelpoisuuden toteamista (eksekvatuuri) koskevia hakemuksia. Piirituomioistuimet ovat toimivaltaisia myös hakemusasioissa esimerkiksi adoptioita ja huoltajuutta koskevissa kysymyksissä.

Piirituomioistuimessa käsitellään muutoksenhaut niiden rauhantuomioistuinten ensimmäisenä oikeusasteena antamiin tuomioihin, jotka sijaitsevat kyseisen piirituomioistuimen tuomiopiirissä.

Asia pannaan piirituomioistuimessa vireille yleensä haasteella (assignation), joka annetaan tiedoksi vastapuolelle haastemiehen välityksellä.

Piirituomioistuinten puheenjohtajilla ja heidän tilalleen nimetyillä tuomareilla on toimivalta antaa välitoimia koskevia määräyksiä kiireellisissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa.

Piirituomioistuimet käyttävät lainkäyttövaltaa rikosasioissa eli toimivat rikostuomioistuimina. Niillä on toimivalta antaa tuomioita rikosasioissa, joissa lainsäädännön rikkomisesta voi seurata rikosoikeudellinen rangaistus (peine correctionnelle), sekä lainsäädännössä nimenomaisesti rikoksiksi määritellyissä teoissa, jotka on siirretty niiden käsiteltäviksi suljetuin ovin pidetystä istunnosta tai muutoksenhakutuomioistuimen suljetuin ovin pidetystä istunnosta. Syytetyn on saavuttava oikeuteen henkilökohtaisesti, paitsi silloin, kun rikkomuksesta voi seurata ainoastaan sakkorangaistus. Tällöin syytettyä voi oikeudessa edustaa asianajaja.

Piirituomioistuimessa on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä lukuun ottamatta laissa säädettyjä poikkeustapauksia, kuten kauppaoikeudellisia asioita tai välitoimia koskevia asioita, joissa asianosaiset voivat itse edustaa itseään.

Sivun alkuunSivun alkuun

C. Rauhantuomioistuimet (justices de paix)

Rauhantuomioistuimia on kolme, joista yksi sijaitsee Luxemburgissa, yksi Esch-sur-Alzettessa (Luxemburgin tuomiopiirissä) ja yksi Diekirchissä (Diekirchin tuomiopiirissä).

Rauhantuomioistuin käsittelee kaikkia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita, joihin sille on myönnetty toimivalta uudessa siviiliprosessilaissa (code de procédure civile) tai muissa laeissa. Rauhantuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään viimeisenä oikeusasteena asiat, joiden arvo on enintään 750 euroa, ja tätä suurempaa määrää koskevat asiat 10 000 euroon asti; viimeksi mainituissa asioissa muutoksenhaku on mahdollinen.

Rauhantuomioistuin käsittelee myös esimerkiksi palkkatuloihin, eläkkeisiin ja elinkorkoihin kohdistuvia ulosmittausmääräyksiä sekä ulosmitattujen summien jakautumista saatavan suuruudesta riippumatta.

Yleensä asia saatetaan rauhantuomioistuimissa vireille haasteella (citation). Osa kanteista nostetaan jättämällä kirjaamoon hakemus. Asianosaiset saapuvat rauhantuomioistuimeen henkilökohtaisesti tai heillä on edustaja. Edustajana voi toimia asianajaja, asianosaisen puoliso, vanhemmat tai sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka vanhemmat tai sivusukulaiset kolmanteen parenteeliin asti sekä henkilöt, jotka ovat yksinomaisesti asianosaisen tai hänen yrityksensä palveluksessa.

Rikosasioissa rauhantuomioistuin hoitaa poliisituomioistuimen tehtäviä. Tässä asemassa se ratkaisee lainrikkomistapauksia, joista on laissa määrätty 25-250 euron suuruisia sakkoja, sekä laissa rikoksiksi (délit) määriteltyjä tekoja, joiden käsittelyn suljettu istunto siirtää poliisituomioistuimiin.

Rauhantuomioistuin ratkaisee myös tapauksia, joista säädetty rangaistus ylittää poliisin antaman sakkorangaistuksen määrän ja joiden käsittelyyn sillä on lain mukaan toimivalta. Poliisituomioistuinten antamiin tuomioihin voidaan aina hakea muutosta. Muutoksenhaulle asetettu määräaika on 40 päivää, ja se lasketaan tuomion julistamisesta, tai jos tuomio on yksipuolinen, siitä päivästä, jolloin tuomio on annettu vastaajalle henkilökohtaisesti tiedoksi tai lähetetty tämän kotiosoitteeseen. Muutosta haetaan rikostuomioistuimelta (tribunal correctionnel).

Jokaisen rauhantuomioistuimen yhteydessä toimii työtuomioistuin (juridiction du travail), jolla on toimivalta työsopimuksia ja oppisopimuksia koskevissa riita-asioissa. Muutosta sen päätöksiin haetaan korkeimmalta oikeudelta.

Sivun alkuunSivun alkuun

D. Sosiaaliturvavakuutuksia käsittelevä välitystuomioistuin ja sosiaaliturvavakuutuksia käsittelevä ylin tuomioistuin (Conseil arbitral et conseil supérieur des assurances sociales)

Kaikki sosiaaliturvavakuutusten riita-asiat, jotka koskevat vakuutusten piiriin kuulumista tai vakuutusvelvollisuutta, vakuutusmaksuja, vakuutusjärjestelmään liittyviä sakkoja sekä etuuksia sosiaaliturvalainsäädännön (code des assurances sociales) 317 §:ssä tarkoitettuja tai 147 ja 148 §:ä koskevia tapauksia lukuun ottamatta, ratkaistaan välitystuomioistuimessa ja muutoksenhakutapauksissa sosiaaliturvavakuutuksia käsittelevässä ylimmässä tuomioistuimessa. Välitystuomioistuimen viimeisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä sekä korkeimman oikeuden antamista tuomioista on mahdollista valittaa kassaatiotuomioistuimeen.

II. Hallintotuomioistuimet

A. Korkein hallinto-oikeus (cour administrative)

Ellei laissa toisin säädetä, Luxemburgissa sijaitsevaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen on mahdollista valittaa päätöksistä, joita ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin (tribunal administratif) on tehnyt kumoamiskanteista, tai päätöksistä, joita on tehty hallinnollisten säädösten perusteella. Korkein hallinto-oikeus antaa muutoksenhakuasioissa ja pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen ominaisuudessa ratkaisuja kanteista, joita nostetaan muiden sellaisten hallintotuomioistuinten tekemistä päätöksistä, jotka ovat antaneet ratkaisuja muutoksenhakukanteista, joiden osalta niillä on erityislainsäädännön mukainen toimivalta.

Kaikilla asianajajilla, jotka saavat toimia asiamiehinä Luxemburgin suurherttuakunnan tuomioistuimissa, on siihen oikeus myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kuitenkin ainoastaan asianajajayhteisöjen hallintoelinten (conseil des ordres des avocats) vuosittain laatimien taulukoiden "luetteloon I kuuluvat asianajajat" ovat oikeutettuja suorittamaan selvittämistoimia ja prosessitoimia (he kuuluvat hyväksyttyyn asianajajakuntaan, ministère d'avoué).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa valtiota edustaa valtuutettu asiamies (délégué) tai asianajaja.

B. Ensimmäisen oikeusasteen hallintotuomioistuin (tribunal administratif)

Luxemburgissa sijaitseva ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin käsittelee valituksia, jotka koskevat toimivallan puuttumista tai ylittämistä, yksityisten etujen turvaamiseksi säädettyjen lakien tai menettelymääräysten rikkomista, sellaisia hallinnollisia päätöksiä, joista ei lakien tai asetusten perusteella voida valittaa muilla keinoin, ja hallinnollisia säädöksiä koskevia valituksia niitä antaneista viranomaisista riippumatta. Ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin käsittelee myös välittömiä veroja sekä kunnallisveroa ja -maksuja koskevia valituksia.

Ensimmäisen asteen hallintotuomioistuimen päätöksistä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Ensimmäisen asteen hallintotuomioistuin käsittelee pääasiaa käsittelevän tuomioistuimen ominaisuudessa kanteita, joita nostetaan verojohtajan (directeur de l'Administration des contributions directes) tekemistä päätöksistä tapauksissa, joissa asiaa koskeva lainsäädäntö mahdollistaa muutoksenhaun.

« Oikeuslaitos - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta