Euroopan komissio > EOV > Oikeuslaitos > Latvia

Uusin päivitys: 11-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuslaitos - Latvia

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Yleistä 1.
2. Oikeusjärjestelmä 2.
2.a) Alioikeudet (käräjäoikeudet) 2.a)
2.b) Aluetuomioistuimet 2.b)
2.c) Korkein oikeus 2.c)
2.d) Hallintotuomioistuimet 2.d)
2.e) Kiinteistörekisteriosastot 2.e)
3. Itsesääntelevä konferenssi 3.
4. Tuomioistuinten hallinnointi 4.
5. Perustuslakituomioistuin 5.

 

1. Yleistä

Latvian tuomioistuinlaitos koostuu kolmesta oikeusasteesta. Latvian tasavallan perustuslain mukaan oikeuden päätöksiä tekevät Latviassa alioikeudet (käräjäoikeudet), aluetuomioistuimet ja korkein oikeus sekä sodan tai poikkeustilan aikana myös sotaoikeudet.

Alioikeudet ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimia riita-asioissa, rikosasioissa ja hallintolainkäytön alaan kuuluvissa asioissa.

Aluetuomioistuin voi toimia sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimena että muutoksenhakutuomioistuimena. Ensimmäisen asteen tuomioistuin se on sellaisissa tapauksissa, joiden osalta prosessilaissa nimenomaisesti säädetään, että aluetuomioistuimen on käsiteltävä asia ensimmäisenä oikeusasteena. Yleensä nämä ovat tavanomaista monimutkaisempia tai laajempia oikeustapauksia.

Aluetuomioistuin käsittelee muutoksenhaut riita-asioista, rikosasioista ja hallintolainkäytön alaan kuuluvista asioista, jotka on ratkaissut alioikeus tai jotka on käsitelty yhden tuomarin kokoonpanossa.

Latvian tasavallan korkein oikeus koostuu 1) senaatista ja 2) kahdesta kamarista, jotka ovat riita-asiain kamari ja rikosasiain kamari. Korkeimman oikeuden kamari käsittelee muutoksenhaut asioista, jotka aluetuomioistuin on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena.

Korkeimman oikeuden senaatti toimii kassaatiotuomioistuimena kaikissa alioikeuksien tai aluetuomioistuinten käsittelemissä asioissa. Korkeimman oikeuden senaatti on ensimmäinen oikeusaste asioissa, jotka koskevat valtiontalouden tarkastuslain 55 §:n mukaisesti tehtyjä valtiontalouden tarkastusneuvoston päätöksiä. Senaatti koostuu neljästä jaostosta: riita-asiain, rikosasiain, hallintolainkäytön ja kurinpitoasiain jaosto.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslakituomioistuin on riippumaton lainkäyttöelin.

Tuomarit ovat riippumattomia, ja heitä sitoo toimissaan ainoastaan laki.

Korkeimman oikeuden senaatti latviešu valoda PDF File (PDF File 89 KB)

Latvian tasavallan tuomioistuinlaitoksesta säädetään tällä hetkellä tuomioistuinten toimivallasta annetussa laissa, mutta parlamentin käsiteltävänä on tuomioistuinlaitosta koskeva lakiesitys, joka voimaan astuessaan tulee sääntelemään Latvian tuomioistuinlaitosta.

Tuomioistuinasioiden käsittelyperiaatteita ja menettelyjä koskevat säännökset ovat perustuslaissa latviešu valoda, siviiliprosessilaissa latviešu valoda, rikoslaissa ja hallintolainkäyttöä koskevassa laissa latviešu valoda.

Laissa tuomioistuinten toimivallasta säädetään myös aluetuomioistuinten kiinteistörekisteriosastojen toiminnasta; ne vastaavat kiinteistöjen kirjaamisesta ja niitä koskevien kiinnitysten ja muiden oikeuksien merkitsemisestä maarekisteriin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslakituomioistuimen toiminnasta säädetään laissa perustuslakituomioistuimesta latviešu valoda.

Sotaoikeuksien toiminnasta säädetään sotaoikeuslaissa latviešu valoda.

Tuomioistuinlaitoksen toimivallan symbolit

Tuomioistuinlaitoksen toimivallan symboleja ovat tuomarin vala, lautamiehen vala, tuomarin viitta ja virkamerkki. Tuomari suorittaa tehtävänsä pukeutuneena viittaan, ja hän käyttää tällöin myös virkamerkkiään. Tuomarin virkamerkki myönnetään tuomarin astuessa virkaan, jolloin hän vannoo valan tasavallan presidentille.

Kiinteistörekisteriosaston tuomarilla ei ole viittaa, mutta hänellä on kiinteistörekisteriosaston tuomarin virkamerkki, joka myönnetään tuomarin astuessa virkaan.

Kaikilla tuomioistuimilla sekä kiinteistörekisteriosastoilla on leima, jossa on suuri valtion vaakunan kuva ja kyseisen oikeusinstanssin tai kiinteistörekisteriosaston nimi.

2. Oikeusjärjestelmä

2.a) Alioikeudet (käräjäoikeudet)

Siviiliprosessilain latviešu valoda ja rikosprosessilain latviešu valoda sekä hallintolainkäyttöä koskevan lain latviešu valoda mukaan riita- ja rikosasiat ja hallintolainkäyttöasiat kuuluvat alioikeuksien toimivaltaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Alioikeus on ensimmäinen oikeusaste siviiliasioissa, rikosasioissa ja hallintolainkäytössä, jollei toisin ole säädetty (ks. aluetuomioistuimia koskeva jakso).

Riita-asiat ja hallintolainkäyttöasiat käsitellään alioikeudessa yhden tuomarin kokoonpanossa. Hallintolainkäyttöasiat, joita tuomioistuimen puheenjohtaja pitää erityisen monimutkaisina, voidaan ratkaista kollegiaalisessa menettelyssä kolmen tuomarin kokoonpanossa. Rikosasiat käsitellään alioikeuksissa kollegiaalisesti tuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Laissa säädetyissä tapauksissa rikosasiat käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa.

Latvian tasavallassa on seuraavat alioikeudet:

Kuurinmaan aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:
  1. Kuldiigan alioikeus,
  2. Liepaajan alioikeus,
  3. Salduksen alioikeus,
  4. Talsin alioikeus,
  5. Ventspilsin alioikeus;
Latgalen aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:
  1. Balvin alioikeus,
  2. Daugavpilsin alioikeus,
  3. Kraaslavan alioikeus,
  4. Ludzan alioikeus,
  5. Preiļin alioikeus,
  6. Reezeknen alioikeus;
Riian aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:
  1. Juurmalan alioikeus,
  2. Ogren alioikeus,
  3. Riian kaupungin keskusalueen alioikeus,
  4. Riian kaupungin Kurzemen esikaupunkialueen alioikeus,
  5. Riian kaupungin Latgalen esikaupunkialueen alioikeus,
  6. Riian kaupungin Vidzemen esikaupunkialueen alioikeus,
  7. Riian kaupungin Zemgalen esikaupunkialueen alioikeus,
  8. Riian kaupungin Ziemelin alueen alioikeus,
  9. Riian alueen alioikeus,
  10. Siguldan alioikeus;
Vidzemen aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:
  1. Aluuksnen alioikeus,
  2. Ceesiksen alioikeus,
  3. Gulbenen alioikeus,
  4. Limbažin alioikeus,
  5. Madonan alioikeus,
  6. Valkan alioikeus,
  7. Valmieran alioikeus;
Zemgalen aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:
  1. Aizkrauklen alioikeus,
  2. Bauskan alioikeus,
  3. Dobelen alioikeus,
  4. Jelgavan alioikeus,
  5. Jeekabpilsin alioikeus,
  6. Tukumsin alioikeus;
Hallinnollisen aluetuomioistuimen tuomiopiirissä:

Hallinnollinen alioikeus (ks. hallintotuomioistuimia koskeva jakso).

Sivun alkuunSivun alkuun

2.b) Aluetuomioistuimet

Latvian tasavallassa on kuusi aluetuomioistuinta: Riian aluetuomioistuin, Kurzemen aluetuomioistuin, Latgalen aluetuomioistuin, Vidzemen aluetuomioistuin, Zemgalen aluetuomioistuin ja hallinnollinen aluetuomioistuin.

Aluetuomioistuin on ensimmäisen asteen tuomioistuin niissä riita-asioissa ja rikosasioissa, jotka lain mukaan kuuluvat aluetuomioistuimelle. Aluetuomioistuimelta haetaan muutosta sellaisissa riita-asioissa, rikosasioissa ja hallintolainkäyttöasioissa, jotka on ratkaistu alioikeudessa tai yhden tuomarin kokoonpanossa. Aluetuomioistuimen tutkiessa asiaa ensimmäisenä oikeusasteena riita- ja rikosasioita käsitellään oikeudenistunnoissa kollegiaalisesti. Asia käsitellään aluetuomioistuimessa yhden tuomarin ja kahden lautamiehen kokoonpanossa. Riita-asiat käsitellään aluetuomioistuimessa kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Aluetuomioistuin voi työskennellä jaostoihin jakautuneena. Jaostoja johtavat niiden puheenjohtajat, jotka voivat samanaikaisesti olla aluetuomioistuimen varapuheenjohtajia. Jaostot koostuvat tuomareista. Mikäli aluetuomioistuimen jaostossa on yli viisitoista tuomaria, siitä voidaan muodostaa kaksi erillistä jaostoa.

2.c) Korkein oikeus

Latvian tasavallan korkeimman oikeuden kokoonpanossa on:

  1. senaatti
  2. kaksi kamaria: riita-asiain kamari ja rikosasiain kamari.

Korkeimman oikeuden kamarin kokoonpanoon kuuluvat kamarin puheenjohtaja ja tuomarit. Korkeimman oikeuden kamari on muutoksenhakuinstanssina asioissa, jotka aluetuomioistuin on käsitellyt ensimmäisenä oikeusasteena.

Sivun alkuunSivun alkuun

Korkeimman oikeuden kamari käsittelee asiat kollegiaalisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa.

Kaikki korkeimman oikeuden tuomarit muodostavat täysistunnon (tuomareiden yhteisen kokouksen).

Korkeimman oikeuden senaatti toimii kassaatiotuomioistuimena kaikissa alioikeuksien ja aluetuomioistuinten käsittelemissä asioissa.

Korkeimman oikeuden senaatti on ensimmäinen oikeusaste valtiontalouden valvontalain 55 §:n mukaisissa valvontaneuvoston päätöksiä koskevissa asioissa latviešu valoda.

Senaatin kokoonpanoon kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti ja senaatin tuomarit ("senaattorit").

Senaatti koostuu neljästä jaostosta: riita-asiain jaosto, rikosasiain jaosto, hallintolainkäytön jaosto ja kurinpitoasiain jaosto. Korkeimman oikeuden senaatti käsittelee asiat kollegiaalisesti kolmen tuomarin kokoonpanossa. Laissa määritellyissä tapauksissa asiat käsitellään laajennetussa tuomarikokoonpanossa.

Täysistunto ja sen toimivalta

Täysistunto on korkeimman oikeuden jaostoihin kuuluvien tuomareiden ja senaatin tuomareiden yhteinen kokous. Täysistunnossa pohditaan ajankohtaisia oikeusnormien tulkintakysymyksiä.

Täysistunto päättää kamariin kuuluvien jaostojen ja senaatin jaostojen perustamisesta. Täysistunnossa annetaan lausunto siitä, onko korkeimman oikeuden presidentin virantoimituksesta pidättämiselle tai valtakunnansyyttäjän virasta erottamiselle perusteita.

2.d) Hallintotuomioistuimet

Hallintotuomioistuimet ovat erityistä toimivaltaa käyttäviä tuomioistuimia, jotka hallintolainkäyttöä koskevan lain mukaan tutkivat viranomaisten antamien hallinnollisten asiakirjojen ja viranomaisten toimien lainmukaisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta harkintavaltansa puitteissa sekä ratkaisevat yksityishenkilöiden julkisoikeudellisia velvollisuuksia tai oikeuksia ja julkisoikeudellisia sopimuksia koskevat erimielisyydet.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hallinnollisen aluetuomioistuimen ja hallinnollisen alioikeuden tuomiopiiri käsittää koko Latvian valtakunnan alueen.

Tuomioistuin käsittelee myös hallintolainkäyttöä koskevassa laissa tarkoitettuja kanteita, jotka eivät koske hallintolainkäytön alaan kuuluvaa riitaa.

Hallintotuomioistuin selvittää asiaan vaikuttavat tosiseikat suullisessa tai kirjallisessa menettelyssä.

Hallintolainkäyttöasiaa käsittelee käytännössä ensimmäisenä oikeusasteena aluetuomioistuin; hallintolainkäyttöä koskevan lain mukaan asianosaisten valitukset tästä tuomioistuimen päätöksestä käsittelee toisen oikeusasteen tuomioistuimena hallinnollinen aluetuomioistuin muutoksenhakumenettelyssä.

Hallinnollisen oikeusriidan osapuoli voi hakea muutosta toisen asteen tuomioistuimen päätökseen kassaatiovalituksella, joka esitetään korkeimman oikeuden senaatin hallintolainkäytön jaostolle.

2.e) Kiinteistörekisteriosastot

Maarekistereiden hallinnoinnista vastaavat aluetuomioistuimen yhteydessä toimivat kiinteistörekisteriosastot. Kiinteistörekisteriosastot ovat osa tuomioistuimen viranomaisorganisaatiota.

Kiinteistörekisteriosastojen tuomarit tekevät maarekistereihin kiinteää omaisuutta ja niihin liittyviä oikeuksia koskevat merkinnät. Kiinteistörekisteriosastojen tuomarit vastaavat virka-asemaltaan alioikeuden tuomareita. Kiinteistörekisteriosastot kuuluvat tuomioistuinlaitokseen ja niiden tehtävänä on kiinteistöjen rekisteröinti ja kiinteistöjä koskevien oikeuksien merkitseminen kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisteriosastojen toimintaa valvovat aluetuomioistuimet, mutta niiden toiminnallisesta johtamisesta vastaa tuomioistuinten hallinto.

Sivun alkuunSivun alkuun

Kiinteistörekisteriosasto koostuu kiinteistörekisteriosaston tuomareista.

3. Itsesääntelevä konferenssi

Tuomarikonferenssi
  1. Tuomarikonferenssi on tuomareiden itsesääntelyelin. Sen työhön osallistuvat kaikki tasavallan tuomarit.

Tuomarikonferenssi:

  1. käsittelee tuomioistuinlaitosta koskevia ajankohtaisia kysymyksiä;
  2. esittää korkeimman oikeuden presidentille hakemuksia korkeimman oikeuden täysistunnossa käsiteltävistä oikeusnormien tulkintakysymyksistä;
  3. käsittelee taloudellisia kysymyksiä, sosiaaliturvaa ja muita tuomareiden työoloihin liittyviä kysymyksiä;
  4. valitsee ammatillisia asioita käsittelevän tuomarikollegion ja sen puheenjohtajan neljäksi vuodeksi kerrallaan suljetulla lippuäänestyksellä;
  5. valitsee tuomareiden kurinpidollisen kollegion neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kiinteistörekistereitä ja kiinteistöoikeuksien kirjaamiskäytäntöä koskevien ajankohtaisten kysymysten käsittelyä varten voidaan kutsua koolle kiinteistörekisteriosaston tuomarit.

4. Tuomioistuinten hallinnointi

Oikeusministeriön toimivalta

Oikeusministeriö on tuomioistuinten hallinnoinnista vastaava johtava valtionhallinnon elin, ja se suorittaa seuraavanlaisia lakisääteisiä tehtäviä:

  1. vahvistaa menettelyohjeet alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistövirastojen hallinnoinnin järjestämiseksi;
  2. vaatii alioikeuksilta, aluetuomioistuimilta ja maarekisteriviranomaisilta tietoja, joita se tarvitsee lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi;
  3. valvoo alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistörekisteriosastojen toiminnallista johtoa.
Tuomioistuinten hallintovirasto

Tuomioistuinten hallintovirasto toimii oikeusministeriön alaisuudessa ja vastaa alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistörekisteriosastojen hallinnollisen työn organisoinnista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeusministerin tehtävät tuomioistuinlaitoksen organisatoriseen johtamiseen liittyvissä kysymyksissä

Oikeusministeri:

  1. vaatii alioikeuksien, aluetuomioistuinten ja kiinteistövirastojen tuomareilta selvityksiä;
  2. antaa tuomioistuinten hallintovirastolle toimeksiannot tarkastusten toimittamiseksi alioikeuksissa, aluetuomioistuimissa ja kiinteistörekisteriosastoissa ja pyytää tarvittaessa korkeimman oikeuden tai aluetuomioistuinten tuomareita osallistumaan tarkastuksiin asianomaisen tuomioistuimen esimiehen luvalla;
  3. panee vireille kurinpitomenettelyt tuomareita vastaan.

5. Perustuslakituomioistuin

Perustuslakituomioistuin on riippumaton lainkäyttöelin, joka Latvian tasavallan perustuslaissa ja perustuslakituomioistuimesta annetussa laissa määrätyn toimivallan puitteissa käsittelee asioita, jotka liittyvät lakien ja muun lainsäädännön perustuslainmukaisuuteen, sekä muita asioita, jotka lain mukaan kuuluvat sen toimivaltaan.

Perustuslakituomioistuimesta annetun lain 16 §:n mukaan perustuslakituomioistuin käsittelee seuraavia asioita:

  1. lakien perustuslainmukaisuus;
  2. sellaisten kansainvälisten sopimusten, jotka Latvian on allekirjoittanut tai joihin se on liittynyt, perustuslainmukaisuus (myös ennen kyseisten sopimusten hyväksymistä parlamentissa);
  3. muun lainsäädännön tai sen osien yhteensopivuus normihierarkiassa ylempänä olevien oikeusnormien (säädösten) kanssa;
  4. muiden parlamentin, valtioneuvoston, tasavallan presidentin, parlamentin puhemiehen ja pääministerin päätösten lainmukaisuus, hallinnollisia päätöksiä lukuun ottamatta;
  5. sellaisen määräyksen vastaavuus lain kanssa, jolla valtioneuvoston valtuuttama ministeri on kumonnut paikallistason viranomaisen (hallituksen) tekemän päätöksen;
  6. Latvian kansallisten oikeusnormien vastaavuus niiden Latvian kansainvälisten sopimusten kanssa, jotka eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslakituomioistuimella ei ole oikeutta panna asioita vireille omasta aloitteestaan. Se käsittelee asioita vain lailla määritettyjen henkilöiden hakemuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lain mukaan tasavallan presidentin, parlamentin, vähintään kahdenkymmenen kansanedustajan, valtioneuvoston, valtakunnansyyttäjän, valtiontalouden tarkastusneuvoston, valtion ihmisoikeustoimiston ja paikallistason hallitusten lisäksi hakemuksia perustuslakituomioistuimelle voivat esittää myös yleinen alioikeus käsitellessään riita-asiaa, rikosasiaa tai hallintolainkäyttöasiaa, kiinteistörekisteriosaston tuomari toimittaessaan kiinteistöjen tai niihin liittyvien oikeuksien kirjaamista kiinteistörekisteriin sekä kuka tahansa luonnollinen tai oikeushenkilö perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksien loukkaamistapauksissa.

Tapaukset, jotka koskevat lakien ja valtioneuvoston asetusten vastaavuutta perustuslain kanssa, käsitellään perustuslakituomioistuimen täydessä kokoonpanossa.

Muut asiat käsitellään kolmen tuomarin kokoonpanossa, mikäli perustuslakituomioistuin ei ole päättänyt toisin.

Perustuslakituomioistuimen päätös on lopullinen. Se astuu voimaan julistamishetkellään ja sitoo kaikkia valtion ja kuntien toimielimiä, laitoksia ja virkamiehiä, tuomioistuimet sekä luonnolliset ja oikeushenkilöt mukaan lukien.

Oikeusnormi, jonka perustuslakituomioistuin on katsonut olevan ristiriidassa normihierarkiassa ylemmällä tasolla olevan oikeusnormin kanssa, katsotaan vaikutuksettomaksi perustuslakituomioistuimen päätöksen julkaisemispäivästä alkaen, jollei perustuslakituomioistuin toisin määrää. Mikäli perustuslakituomioistuin katsoo, että jokin kansainvälinen sopimus, jonka Latvia on allekirjoittanut tai johon se on liittynyt, ei ole perustuslainmukainen, valtioneuvostolla on velvollisuus huolehtia välittömästi sopimukseen tehtävien muutosten laatimisesta, sopimuksen irtisanomisesta, sen soveltamisen lopettamisesta tai sen noudattamisen keskeyttämisestä.

Perustuslakituomioistuimen työjärjestyksessä säädetään perustuslakituomioistuimesta annetun lain mukaisesti perustuslakituomioistuimen rakenteista, töiden organisoinnista, oikeudenkäyntimenettelystä ja tuomareiden kurinpidollisesta vastuusta.

« Oikeuslaitos - Yleistä | Latvia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 11-10-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta