Euroopan komissio > EOV > Oikeuslaitos > Belgia

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuslaitos - Belgia

Tämä tietosivu on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäiseen osaan sisältyy yleinen johdanto Belgian oikeuslaitoksen rakenteesta, ja toisessa osassa käsitellään siviilituomioistuinten organisaatiota. Tietosivun viimeisessä osassa esitetään kaavakuvan avulla tuomioistuinten eri tasot ensimmäisestä oikeusasteesta kassaatiotuomioistuimeen (Cour de cassation).

1. Johdanto

a) Periaatteet

Ennen Belgian oikeuslaitoksen esittelyä on syytä muistuttaa muutamista tuomioistuinjärjestelmään sovellettavista yleisperiaatteista.

Belgian perustuslaissa tuomiovalta rinnastetaan kahteen muuhun valtiovallan perustekijään eli lainsäädäntövaltaan ja toimeenpanovaltaan [1]. Tuomiovaltaa harjoittavat oikeusistuimet (jotka voivat olla nimeltään "tribunal" tai "cour"). Nämä muodostavat riippumattoman lainkäyttövallan haltijan valtion muiden perusvaltuuksien rinnalle.

Tuomioistuimet harjoittavat lainkäyttövaltaa perustuslain ja lakien asettamissa rajoissa.

Siviilioikeudelliset asiat kuuluvat perustuslain 144 ja 145 §:n nojalla tuomioistuinten yksinomaiseen toimivaltaan. Poliittisia oikeuksia koskevat riita-asiat kuuluvat tuomioistuinten toimivaltaan laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Riita-asioita käsitteleviä tuomioistuimia perustetaan ainoastaan lailla. Perustuslain 146 §:n mukaan ei ole mahdollista perustaa ylimääräisiä tuomioistuimia tai muita lainkäyttöelimiä riippumatta siitä, mikä nimitys niille annetaan.

Tuomioistuinkäsittelyt ovat julkisia, ellei julkisuus vaaranna yleistä järjestystä tai eettisiä arvoja. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin antaa määräyksen asian käsittelystä suljetuin ovin (perustuslain 148 §:n 1 momentti). Tuomioistuinkäsittelyjen julkisuusperiaatteella voidaan varmistaa oikeudenkäytön avoimuus.

Kaikki tuomiot on perusteltava. Tuomio annetaan julkisessa tuomioistuinkäsittelyssä (perustuslain 149 §). Belgian perustuslaissa sekä Belgian prosessilain (code judiciaire) 780 §:ssä säädetty tuomioiden perusteluvelvollisuus tarkoittaa, että tuomioistuimen on vastattava perusteisiin, joita asianosaiset esittävät loppupuheenvuorossaan tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevien väitteidensä tueksi. Perustelun on oltava kattava, selkeä, tarkka ja asianmukainen. Tuomioiden perusteluvelvollisuus ja tuomioistuinten riippumattomuus takaavat yksityisen oikeussubjektin suojan tuomioistuimen mahdollista mielivaltaa vastaan ja antavat hänelle mahdollisuuden arvioida perusteita kanteen nostamiselle muutoksenhaku- tai kassaatiotuomioistuimessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslain 151 §:n 1 momentissa vahvistetaan tuomareiden harjoittaman tuomiovallan ja syyttäjäviranomaisten toiminnan riippumattomuus yksittäistapauksissa suoritettavien tutkinta- ja syytetoimien osalta. Tämä ei kuitenkaan rajoita niiden viranomaisten oikeuksia, joilla on toimivalta antaa syytetoimia koskevia määräyksiä ja kriminaalipolitiikkaa koskevia sitovia asetuksia; näitä voidaan antaa myös tutkintaan ja syytetoimiin sovellettavasta politiikasta.

Rauhantuomarit, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomarit, toisen oikeusasteen tuomioistuinten tuomarit sekä kassaatiotuomioistuimen tuomarit nimittää perustuslain 151 §:n 4 momentin nojalla Belgian kuningas laissa määriteltyjen edellytysten ja menettelytapojen mukaisesti.

Tuomarit nimitetään eliniäksi. He pääsevät eläkkeelle laissa säädetyssä iässä ja nauttivat lakisääteistä eläkettä. Tuomari voidaan erottaa virastaan tai pidättää virantoimituksesta ainoastaan oikeuden päätöksellä. Tuomari voidaan siirtää toiseen virkaan nimittämällä hänen tilalleen toinen tuomari hänen suostumuksellaan (perustuslain 152 §). Kuningas myös nimittää ja erottaa ensimmäisen ja toisen oikeusasteen tuomioistuimissa toimivat syyttäjäviranomaiset.

Yleisten tuomioistuinten jäsenten palkoista säädetään perustuslailla (perustuslain 154 §).

Tuomari ei voi ottaa vastaan virkaa valtioneuvostolta, ellei tointa harjoiteta ilmaiseksi. Palkatontakaan virkaa ei saa ottaa vastaan, jos kyseessä on jokin laissa määritellyistä ristiriitatapauksista (perustuslain 155 §).

b) Muutamia huomioita sovittelu- ja välitystuomioistuimesta (cour d'arbitrage de - en - fr - nl) [2]

Belgian liittovaltiorakenteen käyttöönotto johti sovittelu- ja välitystuomioistuimen perustamiseen vuonna 1983.

Sivun alkuunSivun alkuun

Koko Belgian alueella toimii yksi sovittelu- ja välitystuomioistuin, jonka kokoonpanosta, toimivallasta ja toiminnasta säädetään perustuslailla (perustuslain 142 §:n 1 momentti).

Sovittelu- ja välitystuomioistuimella on toimivalta seuraavilla aloilla (perustuslain 142 §:n 2 momentti):

  • perustuslain 141 §:ssä tarkoitetut ristiriidat, toisin sanoen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten väliset toimivaltaristiriidat sekä asetusten väliset ja hallinnollisten määräysten väliset toimivaltaristiriidat tapauksissa, joissa on kyse sellaisten sääntöjen rikkomisesta, jotka on annettu perustuslaissa tai sen nojalla ja joissa määritellään valtion, Belgian yhteisöjen (Communautés: Flanderi, Vallonia ja Bryssel) ja alueiden (Régions: hollannin-, ranskan- ja saksankielinen alue) väliset toimivallat

  • perustuslain 10, 11 ja 24 §:n rikkominen lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä, toisin sanoen tasavertaisuuden, syrjintäkiellon ja sivistyksellisten perusoikeuksien periaatteita koskevien perustuslain säännösten rikkominen.

Sovittelu- ja välitystuomioistuimessa voivat panna vireille asioita valtioneuvosto, yhteisöjen ja alueiden hallitukset, liittovaltion edustajainhuoneiden sekä Belgian yhteisöjen ja alueiden parlamenttien puhemiehet (jos kaksi kolmasosaa niiden jäsenistä niin vaatii); tällöin oikeussuojaintressin oletetaan olevan olemassa. Kanneoikeus on myös kaikilla henkilöillä (niin luonnollisilla henkilöillä kuin oikeushenkilöillä), jotka voivat osoittaa, että heillä on oikeussuojaintressi asiassa. Kaikki tuomioistuimet voivat pyytää sovittelu- ja välitystuomioistuimelta myös ratkaisua ennakkokysymykseen (perustuslain 142 §:n 3 momentti sekä sovittelu- ja välitystuomioistuimesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annetun erityislain 2 §).

Näin ollen kaikki henkilöt (yksityiset tai julkista sektoria edustavat henkilöt), jotka voivat esittää perusteet edellä mainitun oikeussuojaintressin tueksi, voivat nostaa sovittelu- ja välitystuomioistuimessa kanteen sellaisen lain kumoamiseksi, jota voidaan pitää syrjivänä tai sivistyksellisten perusoikeuksien periaatteen vastaisena. Tasavertaisuuden ja syrjintäkiellon periaatteet pätevät valtioiden sisäisessä lainsäädännössä tunnustettuihin oikeuksiin ja vapauksiin sekä sellaisissa kansainvälisissä sopimuksissa vakiinnutettuihin oikeuksiin ja vapauksiin, joita sovelletaan suoraan Belgian tuomioistuimissa. Näihin sopimuksiin kuuluu muun muassa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamisesta vuonna 1950 tehty Euroopan ihmisoikeusyleissopimus.

Sivun alkuunSivun alkuun

2. Yleisten tuomioistuinten organisaatio

a) Tuomioistuinten organisaatiota koskevia periaatteita

Yleisten tuomioistuinten organisaatio perustuu hierarkkiseen järjestykseen.

Hierarkian huipulla on kassaatiotuomioistuin. Yleisten tuomioistuinten ylintä valtaa edustava kassaatiotuomioistuin valvoo Belgian kuningaskunnan kaikkia yleisiä tuomioistuimia. Sillä ei ole toimivaltaa pääasioiden käsittelyyn, vaan se tutkii, onko sen käsiteltäviksi jätetyt päätökset prosessilain tai -sääntöjen vastaisia (prosessilain 608 §). Kassaatiotuomioistuimen toimivalta ulottuu Belgian koko alueelle.

Hierarkiassa kassaatiotuomioistuimen alapuolella (toisen oikeusasteen tasolla) toimivat perustuslaissa mainitut muutoksenhakutuomioistuimet (cour d'appel). Niitä on viisi, ja niiden alueellinen toimivalta määritellään perustuslaissa. Nämä tuomioistuimet ovat Brysselin muutoksenhakutuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat vallonialaisen Brabantin ja flaamilaisen Brabantin maakunnat sekä Brysselin kaksikielinen pääkaupunkiseutu; Gentin muutoksenhakutuomioistuin toimivalta-alueinaan Länsi- ja Itä-Flanderin maakunnat; Antwerpenin muutoksenhakutuomioistuin Antwerpenin ja Limburgin maakunnissa; Liègen muutoksenhakutuomioistuin Liègen, Namurin ja Luxemburgin maakunnissa sekä Monsin muutoksenhakutuomioistuin Hainaut'n maakunnassa.

Toisen oikeusasteen tasolla eli samalla tasolla hierarkiassa kuin muutoksenhakutuomioistuimet (cour d'appel) toimivat työtuomioistuimet (cours du travail), joiden alueellinen toimivalta ja sijainti vastaavat edellä mainittujen muutoksenhakutuomioistuinten tuomiopiirejä.

Kunkin muutoksenhakutuomioistuimen alapuolella ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (tribunal de première instance), kauppatuomioistuin (tribunal de commerce), ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuin (tribunal du travail) sekä poliisituomioistuin (tribunal de police). Näiden tuomioistuinten alueellinen tuomiovalta perustuu tuomiopiirijakoon. Belgiassa on yhteensä 27 arrondissement-nimistä tuomiopiiriä. Näistä suurimmassa osassa toimii yksi poliisituomioistuin piiriä kohti, ja osassa, muun muassa Brysselin tuomiopiirissä, toimii useita poliisituomioistuimia [3].

Hierarkian alimmalla tasolla ovat rauhantuomioistuimet. Belgiassa on 187 rauhantuomioistuinta. Niiden alueellinen toimivalta määräytyy canton judiciaire -nimisen tuomiopiirin mukaan. Kussakin tällaisessa canton-tuomiopiirissä toimii yksi rauhantuomioistuin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Perustuslaissa olevan lainkäyttövaltaa käsittelevän VI luvun sääntöjen ohella oikeuslaitosten organisaatiosta on säännöksiä prosessilain toisessa osassa, erityisesti sen 58-555quater §:ssä.

Prosessilain toisen osan ensimmäisessä luvussa käsitellään lainkäyttöelimiä. Toisessa luvussa keskitytään tuomioistuinten tehtäviin ja kolmannessa asianajajayhteisöön (barreau). Toisen osan neljänteen ja viimeiseen lukuun sisältyvät haastemiehiä (huissiers de justice) koskevat säännökset.

Näin ollen rauhantuomioistuimen, poliisituomioistuimen, piirituomioistuimen [4], ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimen (tribunal du travail), kauppatuomioistuimen, muutoksenhakutuomioistuimen, toisen oikeusasteen työtuomioistuimen (cour du travail), rikostuomioistuimen (cour d'assises) ja kassaatiotuomioistuimen rakenteita koskevat säännökset sisältyvät prosessilain erityisiin säännöksiin (prosessilain 58 §).

Lisäksi on syytä huomata, että muutoksenhakutuomioistuinten rikosoikeudelliset jaostot, rikostuomioistuin (cour d'assises) [5], ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen rikosoikeudelliset jaostot sekä poliisituomioistuin (rikosasioissa) käsittelevät siviilituomioistuimien rinnalla myös rikosuhrien ja muiden rikoksista vahinkoa kärsineiden esittämiä siviilioikeudellisia vaatimuksia (etenkin vahingonkorvausvaatimuksia).

Seuraavassa esitetään yleisten siviilituomioistuinten hierarkia:

Kassaatiotuomioistuin

Muutoksenhakutuomio-
istuin
Toisen oikeusasteen työtuomioistuin
  • Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
  • Kauppatuomio-
    istuin
  • Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuin
Rauhantuomioistuin Poliisituomioistuin

Sivun alkuunSivun alkuun

b) Syyttäjäviranomaisen (ministère public) asema siviilioikeudellisissa asioissa

Syyttäjäviranomaisen tehtäviä kassaatiotuomioistuimessa, muutoksenhakutuomioistuimessa ja toisen oikeusasteen työtuomioistuimessa hoitaa virallinen syyttäjä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, kauppatuomioistuimessa, poliisituomioistuimessa sekä rauhantuomioistuimessa niistä vastaa "kuninkaan nimeämä syyttäjä" (procureur du roi) ja ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimessa valtionasiamies (auditeur du travail).

Siviilioikeudellisissa asioissa syyttäjäviranomainen toimii kanteiden, ulosottotoimien tai lausuntojen kautta. Syyttäjäviranomainen toimii viran puolesta laissa määritellyissä tapauksissa ja aina, kun yleinen järjestys edellyttää syyttäjän väliintuloa (prosessilain 138 §:n 3 momentti).

Näin ollen syyttäjäviranomainen toimii muutoksenhakutuomioistuimen, toisen oikeusasteen työtuomioistuimen (cour du travail), ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen, ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimen (tribunal du travail), kauppatuomioistuimen, poliisituomioistuimen sekä rauhantuomioistuimen käsiteltäväksi saatetuissa oikeusjutuissa.

Siviilioikeudellisissa asioissa yksi syyttäjäviranomaisen tärkeimmistä tehtävistä on lausuntojen antaminen. Prosessilain 764 §:n 1 momentissa lueteltuihin erityistapauksiin liittyvät oikeusjutut on annettava tiedoksi syyttäjäviranomaiselle lausuntoa varten. Syyttäjä voi vaatia muidenkin toimivaltaansa kuuluvien oikeusasioiden tiedoksiantamista syyttäjäviranomaiselle lausuntoa varten, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Tuomioistuimet voivat myös antaa tätä koskevan määräyksen viran puolesta (prosessilain 764 §:n 2 momentti).

Prosessilain useissa säännöksissä ja myös muissa laeissa edellytetään tietynlaisten oikeusjuttujen antamista tiedoksi syyttäjäviranomaiselle lausuntoa varten. Prosessilain 764 §:ssä edellytetään tällaista tiedoksiantoa (sen uhalla, että toimet ovat muutoin pätemättömiä) muun muassa alaikäisten ja muiden vajaavaltaisten henkilöä koskevissa asioissa tai kun kyseessä on siviilisäätyyn liittyviä asiakirjoja koskeva hakemus, oikeusapuhakemus, akordia koskeva hakemus, konkurssihakemus, maksukyvyttömyyden vahvistavan päivämäärän lykkäämistä koskeva hakemus tai menettely maksujen keskeyttämisen kumoamiseksi ja konkurssin päättämiseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjäviranomaista kuullaan kaikissa kassaatiotuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa (prosessilain 1105 §:n 2 momentti).

c) Yleisiä tuomioistuimia koskevia yksityiskohtaisia tietoja (119.3 KB pdf)

3. Organisaatiokaaviot

a) Alustavia huomioita

Muutoksenhakukeinot ovat laissa säädettyjä menettelyjä, joiden avulla oikeusjutun asianosaiset tai joissakin tapauksissa kolmannet osapuolet voivat hakea uutta päätöstä asiassa, jossa tuomioistuin on jo tehnyt päätöksen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan muutoksenhakukeinot jaetaan kahteen luokkaan: varsinainen muutoksenhaku ja ylimääräinen muutoksenhaku.

Varsinaisia muutoksenhakukeinoja on kaksi: takaisinsaanti (opposition) ja valitus (appel) (prosessilain 21 §:n 1 momentti). Periaatteessa asianosaiset voivat aina turvautua varsinaiseen muutoksenhakuun.

Varsinaisen muutoksenhaun ohella Belgiassa ovat käytössä myös ns. ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joista tärkeimpänä on valitus kassaatiotuomioistuimeen eli kassaatiomuutoksenhaku (prosessilain 21 §:n 2 momentti). Erityinen muutoksenhaku kassaatiotuomioistuimeen ei tarkoita valittamista kolmanteen oikeusasteeseen, vaan kassaatiotuomioistuin valvoo lakien noudattamista eikä siten tutki sille käsiteltäväksi saatetun oikeusjutun tosiseikkoja.

Takaisinsaanti (prosessilain 1047-1049 §)

Kaikkiin yksipuolisiin tuomioihin (vastaajan poissaollessa annettuihin tuomioihin) voidaan hakea muutosta takaisinsaannilla. Vaatimuksesta ilmoitetaan haastemiehen tiedoksiantamalla haasteella, jossa vastapuolta vaaditaan saapumaan yksipuolisen tuomion antaneen tuomarin eteen. Asianosaiset voivat myös päättää saapua oikeuteen oma-aloitteisesti (prosessilain 1047 §:n 1-3 momentti) - ks. tältä osin tietosivua aiheesta "asian vireillepano tuomioistuimissa". Ainoastaan yksipuolisen tuomion antanut tuomioistuin on toimivaltainen takaisinsaantiasiassa (prosessilain 1047 §:n 2 momentti).

Takaisinsaantia koskeva vaatimus on esitettävä yhden kuukauden määräajassa, joka lasketaan tuomiosta ilmoittamisesta. Määräaikaa voidaan jatkaa, jos vastaajalla ei ole kotipaikkaa, asuinpaikkaa tai prosessiosoitetta Belgiassa (prosessilain 1048 ja 55 §).

Sivun alkuunSivun alkuun

Valitus (prosessilain 1050-1072bis §)

Valitusmenettely antaa asianosaiselle, joka katsoo kärsivänsä vääryyttä jonkin päätöksen johdosta, mahdollisuuden vaatia siihen muutosta seuraavalta oikeusasteelta. Muutoksenhaussa ylempien tuomioistuinten tuomarit voivat oikaista tuomareiden ensimmäisessä oikeusasteessa mahdollisesti tekemiä virheitä, jotka saattavat esimerkiksi liittyä asianosaisten etujen turvaamiseen. Valitusmenettely merkitsee uutta, erillistä ja riippumatonta oikeuskäsittelyä suhteessa ensimmäisen oikeusasteen käsittelyyn, joka on päättynyt valituksen kohteena olevaan päätökseen. Muutosta voidaan hakea kaikissa asioissa heti tuomion julistamisen jälkeen, vaikka se olisi (ennen pääasian käsittelyä annettu) välituomio tai yksipuolinen tuomio (prosessilain 1050 §).

Muutosta on haettava yhden kuukauden määräajassa, joka lasketaan tuomion tiedoksiantopäivästä. Takaisinsaantitapausten tavoin määräaikaa voidaan pidentää, jos yhdellä asianosaisista, jolle tuomio on annettu tiedoksi tai jonka hakemuksesta tuomio on annettu tiedoksi, ei ole Belgiassa kotipaikkaa, asuinpaikkaa tai prosessiosoitetta (prosessilain 1051 §:n 1, 3 ja 4 momentti sekä 55 §).

Kassaatiomuutoksenhaku (prosessilain 1073-1121 §)

Kassaatiotuomioistuimeen voi valittaa kaikista viimeisen oikeusasteen tekemistä lopullisista päätöksistä asian laatuun katsomatta (prosessilain 608 ja 609 §). Kassaatiotuomioistuimeen valitetaan, kun on kyse lain väärästä soveltamisesta, olennaisten menettelymääräysten rikkomisesta tai sellaisten ehdottomien menettelymääräysten rikkomisesta, joita on noudatettava tuomion pätemättömyyden uhalla.

Lukuun ottamatta tapauksia, joiden osalta laissa säädetään kuukautta lyhyemmistä määräajoista, muutosta on haettava kassaatiotuomioistuimesta kolmen kuukauden sisällä. Tämä lasketaan siitä päivästä, jolloin riitautettu päätös on annettu tiedoksi. Jos kantajalla ei ole Belgiassa kotipaikkaa, asuinpaikkaa eikä prosessiosoitetta, kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää prosessilain 55 §:n nojalla (prosessilain 1073 §:n 1 ja 2 momentti).

b) Organisaatiokaaviot

Organisaatiokaavio nro 1 (55.9 KB pdf)

Sivun alkuunSivun alkuun

Rauhantuomioistuimen tai poliisituomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena tekemästä päätöksestä valitetaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen (tribunal de première instance) tai kauppatuomioistuimeen. Sen jälkeen päätöksestä valitetaan mahdollisesti kassaatiotuomioistuimeen:

Rauhantuomioistuimen ja poliisituomioistuimen päätökset

Rauhantuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena antamia tuomioita sekä poliisituomioistuimen prosessilain 601bis§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa antamia tuomioita koskevat valitukset käsittelee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin (prosessilain 577 §).

Rauhantuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena tekemiin päätöksiin, jotka koskevat lain perusteella elinkeinotoimintaan kuuluviksi määriteltyjä elinkeinonharjoittajien välisiä riitoja tai vekseleitä koskevia riitoja, haetaan muutosta kauppatuomioistuimesta (prosessilain 577 §).

Rauhantuomioistuin ja poliisituomioistuin käsittelee viimeisenä oikeusasteena enintään 1 240 euron suuruiset liikennevahinkojen korvausvaateet myös siinä tapauksessa, että onnettomuus on sattunut paikassa, johon ei ole yleistä pääsyä. Tämä tarkoittaa, että rauhantuomarin ja poliisituomioistuimen edellä mainituissa tapauksissa tekemiin päätöksiin ei voi hakea muutosta, jos vaateen arvo on enintään 1 240 euroa.

Rauhantuomioistuimen tai poliisituomioistuimen viimeisenä oikeusasteena antamista tuomioista voi kuitenkin tehdä kassaatiovalituksen.

Organisaatiokaavio nro 2 (53.4 KB pdf)

Kauppatuomioistuimen tai ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena tekemästä päätöksestä valitetaan muutoksenhakutuomioistuimeen. Sen jälkeen päätöksestä valitetaan mahdollisesti kassaatiotuomioistuimeen:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja kauppatuomioistuimen tekemät päätökset

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ja kauppatuomioistuimen ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajan ja kauppatuomioistuimen puheenjohtajan ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä valitetaan muutoksenhakutuomioistuimeen (prosessilain 602 §:n 1 ja 2 momentti).

Sivun alkuunSivun alkuun

Organisaatiokaavio nro 3 (53.1 KB pdf)

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimen tekemästä päätöksestä valitetaan toisen oikeusasteen työtuomioistuimeen. Sen jälkeen päätöksestä valitetaan mahdollisesti kassaatiotuomioistuimeen:

Työtuomioistuimen päätökset

Ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimen ja sen puheenjohtajan ensimmäisenä oikeusasteena tekemistä päätöksistä valitetaan toisen oikeusasteen työtuomioistuimeen (prosessilain 607 §).

Hyödyllisiä linkkejä

  • Internet-sivusto: Service Public Fédéral JUSTICE de - fr - nl
  • Belgian oikeuslaitoksen sivustot: fr - nl

----------------------

[1] näillä tietosivuilla perustuslailla tarkoitetaan 17. helmikuuta 1994 annettua, yhteensovitettua perustuslakia (Belgian virallinen lehti Moniteur belge, 17.2.1994)
[2] Ks. myös sovittelu- ja välitystuomioistuimesta 6 päivänä tammikuuta 1989 annettu erityislaki, joka on julkaistu Belgian virallisessa lehdessä Moniteur belge, 7.1.1989
[3] prosessilain liitteen 3 §:ssä säädetään tuomioistuinten alueellisista rajoituksista ja sijainnista.
[4] Piirituomioistuin muodostuu ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen puheenjohtajasta, ensimmäisen oikeusasteen työtuomioistuimen puheenjohtajasta sekä kauppatuomioistuimen puheenjohtajasta tai heidät kussakin näissä tuomioistuimessa korvaavista tuomareista (prosessilain 74 §). Se ratkoo ensimmäisenä oikeusasteena sen tuomioistuimen, jossa asia on pantu vireille, toimivaltaa koskevia toimivaltaristiriitoja, jos toimivalta on kiistetty (prosessilain 639 §).
[5] tässä rikostuomioistuimessa käsitellään kaikkein vakavimpia rikoksia, kuten murhia.

« Oikeuslaitos - Yleistä | Belgia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta