Euroopan komissio > EOV > Oikeuslaitos > Itävalta

Uusin päivitys: 19-08-2004
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Oikeuslaitos - Itävalta

OBERSTER GERICHTSHOF

(korkein oikeus)

|

tärkeissä tapauksissa

|
|

tärkeissä tapauksissa
|
|
|

OBERLANDESGERICHT

(ylioikeus)

2. oikeusasteen tuomioistuin

|
|
|

______________________

VALITUSJAOSTO

2. oikeusasteessa

LANDESGERICHT

1. oikeusasteen tuomioistuin

ratkaisukokoonpano

JAOSTO YKSI TUOMARI

1. oikeusasteessa

riita-asian arvo yli 10 000 euroa

BEZIRKSGERICHT

riita-asian arvo alle 10 000 euroa ja erikseen määritellyt asiat

(esim. perheoikeudelliset tai vuokraoikeudelliset asiat)

I. Oikeudenkäynnit riita-asioissa

Tavanomaisessa riita-asiain oikeudenkäynnissä ratkaistaan sellaiset yksityisoikeuden alaan kuuluvat asiat, jotka eivät kuulu kauppatuomioistuinten eivätkä työtuomioistuinten toimivaltaan. Siviiliprosessin piiriin kuuluvat myös hakemuslainkäyttömenettelyssä ratkaistavat asiat.

Menettelyt riita-asioissa jakautuvat kahteen pääväylään, ja muutoksenhakujärjestelmä on enintään kolmiportainen. Ensimmäisessä oikeusasteessa riita-asia saatetaan joko Bezirksgericht-tuomioistuimen tai Landesgericht-tuomioistuimen käsiteltäväksi. Se, kumpi näistä tuomioistuimista on toimivaltainen kussakin tapauksessa, määräytyy pääsääntöisesti riita-asian laadun mukaan (asiallinen toimivalta), ja toissijaisesti riita-asian rahamääräisen arvon perusteella (riita-asian arvoon perustuva toimivalta). Tuomioistuimen asiallinen toimivalta menee aina arvoon perustuvan toimivallan edelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Bezirksgerichtillä on riita-asioiden arvoon perustuva toimivalta asioissa, joiden rahamääräinen arvo on alle 10 000 euroa, ja asiallinen toimivalta esimerkiksi useimmissa perheoikeudellisissa tai vuokraoikeudellisissa asioissa. Valituksen voi tehdä seuraavan oikeusasteena toimivaan Landesgerichtiin, jossa asian ratkaisee valitusjaosto (Berufungssenat). Erityisen tärkeissä asioissa eli silloin kun ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä, toisen asteen tuomioistuimen päätöksestä voidaan valittaa vielä korkeimpaan oikeuteen (Oberster Gerichtshof).

Landesgerichtillä on arvoon perustuva toimivalta riita-asioissa, joiden rahamääräinen arvo ylittää 10 000 euroa, ja asian laatuun perustuva eli asiallinen toimivalta esimerkiksi ydinvastuulakiin, virkavastuulakiin, tietosuojalakiin sekä kilpailu- ja tekijänoikeuslainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Valituksen voi tehdä osavaltion toisen oikeusasteen muodostavaan ylioikeuteen (Oberlandesgericht). Erityisen tärkeissä asioissa eli silloin kun ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä, tämän tuomioistuimen päätökseen voi hakea muutosta vielä korkeimmasta oikeudesta.

Ensimmäisessä oikeusasteessa päätöksen tekee yleensä yksi tuomari (ja vain rahamääräiseltä arvoltaan yli 50 000 euron tapauksissa asianosaisen hakemuksesta kolmen tuomarin muodostama jaosto). Toisessa oikeusasteessa ratkaisukokoonpanoon kuuluu kolme tuomaria, korkeimmassa oikeudessa viisi tuomaria. Jos ratkaistavalla oikeuskysymyksellä on laajempaa periaatteellista merkitystä (esimerkiksi vakiintuneen oikeuskäytännön muuttaminen), korkeimman oikeuden ratkaisukokoonpano on 11 tuomarin muodostama vahvennettu jaosto.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta valittamalla (Berufung). Valituksen voi tehdä kaikissa tapauksissa, jos on perusteita tuomion kumoamiselle tai jos lakia on sovellettu väärin. Tietynlaisissa asioissa valitus on mahdollinen asian laadun perusteella myös menettelyvirheiden perusteella tai tosiseikkojen väärän tulkinnan vuoksi ja lisäksi kaikissa rahamääräiseltä arvoltaan yli 2 000 euron asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toisen oikeusasteen tuomioistuinten tutkittavaksi saatetaan ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinten päätöksiä. Ne tekevät ratkaisunsa periaatteessa vain ensimmäisen oikeusasteen suullisessa käsittelyssä selvitettyjen vaateiden ja tosiseikkojen perusteella. Toisen oikeusasteen tuomioistuimet voivat tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä. Tästä syystä ne voivat käsitellä asian uudelleen kokonaisuudessaan tai osittain tai täydentää sitä, kumota ensimmäisen oikeusasteen päätöksen ja palauttaa asian sille uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden asettamissa rajoissa.

Toisen oikeusasteen tuomioihin voidaan hakea muutosta noston eli revision (Revision) avulla. Korkeimmalle oikeudelle (Oberster Gerichtshof) osoitetulle muutoksenhakemukselle on kuitenkin asetettu useita asian laadun mukaan määräytyviä rajoituksia. Korkein oikeus ratkaisee periaatteessa vain erittäin tärkeitä oikeuskysymyksiä eikä ota muunlaisia revisiohakemuksia tutkittavaksi. Korkein oikeus ei ota tutkittavaksi tietynlaisissa riita-asioissa annettuja toisen oikeusasteen tuomioita, jos niiden rahamääräinen arvo on alle 4 000, ja arvon ollessa enintään 20 000 euroa korkeimmalle oikeudelle osoitetulle muutoksenhakemukselle tarvitaan myös toisena oikeusasteena toimineen tuomioistuimen hyväksyntä (joka annetaan välittömästi tai uudesta hakemuksesta).

Korkein oikeus tutkii asiat ainoastaan oikeuskysymysten osalta, minkä vuoksi se on päätöksissään sidottu siihen mennessä todettuihin tosiseikkoihin. Siksi se arvioi vain näiden tosiseikkojen perusteella tehdyn päätöksen oikeellisuutta tai toteaa siihenastiseen menettelyyn liittyvät kumottavat kohdat ja tietyin rajoituksin myös puutteet. Korkein oikeus ei toimi pelkästään kassaatiotuomioistuimena, sillä se voi tehdä pääasiaa koskevia (vahvistavia tai kumoavia) päätöksiä, kumota siihenastiset päätökset ja palauttaa asian ensimmäisen tai toisen oikeusasteen tuomioistuimelle uutta käsittelyä varten tai hylätä kanteen.

II. Oikeudenkäynnit työoikeuden alalla

Työoikeudellisia asioita ovat esimerkiksi työ- ja sosiaalituomioistuimia koskevan lain (Arbeits- und Sozialgerichtsgesetz ASGG) 50 §:ssä mainitut työsuhteisiin liittyvät siviilioikeudelliset riita-asiat, ja niitä varten on oma menettelynsä, joka vastaa erityissäännöin täydennettyä riita-asioiden oikeudenkäyntiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Työoikeudellisissa asioissa tekevät päätöksiä ensimmäisenä oikeusasteena Landesgericht-tuomioistuimet (Wienissä Arbeits- und Sozialgerichtshof), toisena oikeusasteena ylioikeudet (Oberlandesgericht) ja ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus (Oberster Gerichtshof).

Työoikeudellisissa oikeudenkäynneissä tekevät päätöksiä jaostot, joiden ratkaisukokoonpanoon kuuluu kaikissa oikeusasteissa yksi tai useampi lainoppinut virkatuomari ja yksi työnantajia ja työntekijöitä edustava maallikkotuomari.

Ensimmäisen ja toisen asteen tuomioistuinten päätöksiin kohdistuva muutoksenhakumenettely vastaa riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyn valitus- ja revisiomenettelyä, mutta rajoituksia on vähemmän. Työoikeudellisissa asioissa ylimmältä oikeusasteelta voi hakea muutosta revisiokanteella rahamääräisistä arvoista riippumatta aina kun on kyse merkittävästä oikeuskysymyksestä.

III. Kauppaoikeudelliset asiat

Kauppaoikeudelliset asiat, joita ovat esimerkiksi tuomioistuinten toimivallasta annetun lain (Jurisdiktionsnorm) 51 §:ssä mainitut yksityisoikeudelliset riita-asiat, joissa on osallisena elinkeinonharjoittaja, käsitellään vähäisin erityissäännöksin mukautetussa riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyssä. Kauppaoikeudellisissa asioissa, joissa päätöksen tekevät jaostot, ensimmäisen ja toisen oikeusasteen (mutta ei korkeimman oikeuden) ratkaisukokoonpanoon kuuluu kaupan alaa edustava maallikkotuomari.

IV. Hakemuslainkäyttö

Tiettyjä yksityisoikeuden alaan kuuluvia asioita ei viedä tavanomaiseen riita-asiain menettelyyn, vaan ne käsitellään erityisluonteensa vuoksi hakemusasioina (esimerkiksi tietyt sovintomenettelyt, huoltajuus- ja holhousasiat tai menettelyt, joissa ei tyypillisesti ole kahta vastakkaisia etuja edustavaa osapuolta).

Useimmissa tapauksissa ensimmäisen oikeusasteen muodostavat Bezirksgericht-tuomioistuimet, toisen oikeusasteen Landesgericht-tuomioistuimet ja ylimmän asteen Oberster Gerichtshof.

Hakemusasiat ratkaisee ensimmäisen asteen tuomioistuimessa joko yksi tuomari tai kirjaaja (Rechtspfleger, erityiskoulutettu tuomioistuimen virkailija), toisessa ja kolmannessa oikeusasteessa kolmesta tai viidestä lainoppineesta virkatuomarista koostuva jaosto.

Muutoksenhakuun sovellettava menettely vastaa tavanomaista riita-asioiden muutoksenhakumenettelyä. Rajoituksia on kuitenkin menettelyn erityisluonteen vuoksi vähemmän. Lisäksi toisen asteen tuomioistuimessa voidaan jossain määrin esittää ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyjen vaatimusten ja väitteiden tueksi uusia väitteitä.

Hakemuslainkäytössä käsiteltävät asiat kattavat monenlaisia aloja, joten niihin sovelletaan usein asian laadun mukaan määräytyviä alakohtaisia erityissäännöksiä.

« Oikeuslaitos - Yleistä | Itävalta - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 19-08-2004

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta