Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Ruotsi

Uusin päivitys: 03-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Ruotsi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Ruotsin lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle ja minkälaisissa tapauksissa? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Ruotsin lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Ruotsin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Ruotsin tuomioistuimet soveltavat, jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Ruotsissa? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan? 5.A.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) , joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
15. Voiko hakija saada apua paikalliselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin paikallisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen Ruotsissa? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Ruotsin lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle ja minkälaisissa tapauksissa?

Elatusapupäätöksiä voidaan tehdä lapsen, puolison ja eronneen puolison hyväksi. Elatusvelvollisuutta koskevia säännöksiä sovelletaan yhtä lailla rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin.

Lapset

Vanhemmat vastaavat lastensa elatuksesta sen mukaan kuin lapsen tarpeiden ja vanhempien elatuskyvyn mukaan on kohtuullista. Vanhemmalla ei ole velvollisuutta osallistua lapsensa elatukseen, jos hän ei siihen kykene.

Vanhempi, joka ei ole lapsen huoltaja eikä asu pysyvästi samassa taloudessa lapsen kanssa, täyttää elatusvelvollisuutensa maksamalla elatusapua. Myös toinen yhteishuoltajista voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua silloin, jos lapsi asuu pysyvästi toisen vanhemman luona. Maksuvelvollisuuteen ei vaikuta se, asuuko kyseinen vanhempi yksin vai yhdessä uuden kumppanin kanssa.

Elatusmaksut vahvistetaan oikeuden päätöksellä tai vanhempien välisellä sopimuksella.

Maksut suoritetaan ennakkoon kultakin kalenterikuukaudelta. Tuomioistuin voi määrätä muunkin suoritustavan, jos tähän on jokin erityinen syy.

Vanhemmat voivat tehdä keskenään sopimuksen elatusavun maksamisesta joko kertasuorituksena tai määräajoin yli kolmen kuukauden jaksoissa. Pätevänä pidetään vain kahden henkilön oikeaksi todistamaa kirjallista sopimusta. Jos lapsi on alle 18-vuotias, sopimukselle on hankittava sosiaalilautakunnan hyväksyntä.

Jos lapsi on alle 18-vuotias, kertasuorituksena maksettava elatusapu osoitetaan sosiaalilautakunnalle (Socialnämd). Lautakunta hankkii lapselle vakuutusturvaksi tämän elatuksen kattavan elinkoron, ellei sopimus tätä estä tai ellei lautakunta katso, että raha voidaan käyttää lapsen elatuksen turvaamiseen muulla asianmukaisella tavalla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusapua ei voida myöntää takautuvasti yli kolmen vuoden ajalta lukien siitä päivästä, jolloin menettely aloitettiin, paitsi jos elatusvelvollinen siihen suostuu.

Puolisot

Aviopuolisot ovat vastuussa toistensa elatuksesta. Jos toinen heistä ei täysin kykene elättämään itseään, on toinen velvollinen huolehtimaan tämän henkilökohtaisista tarpeista.

Pääsääntöisesti eronneiden puolisoiden on vastattava itse omasta elatuksestaan. Jos kuitenkin toinen puolisoista tarvitsee tilapäisesti rahaa elatukseensa, hän on oikeutettu saamaan elatusapua sellaisen määrän, joka elatusvelvollisen ansiokyvyn ja muiden seikkojen perusteella katsotaan kohtuulliseksi. Poikkeustapauksissa puoliso voi saada pitkäaikaistakin elatusapua.

Jos puolisot eivät pääse keskenään sopimukseen elatusavusta, tuomioistuin voi ratkaista asian.

Avioeron jälkeen elatusapua maksetaan määräajoin. Se voidaan kuitenkin vahvistaa maksettavaksi kertasuorituksena, jos tähän on jokin erityinen syy (esim. puoliso tarvitsee rahaa eläkemaksuun).

Elatusapua ei voida myöntää takautuvasti yli kolmen vuoden ajalta lukien siitä päivästä, jolloin menettely aloitettiin, paitsi jos elatusvelvollinen siihen suostuu.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Elatusapua voi saada

  1. alle 18-vuotias lapsi tai
  2. 18 vuotta täyttänyt mutta alle 21-vuotias nuori, jos tämän peruskoulutus on vielä kesken.

3. Minkälaisissa tapauksissa Ruotsin lakia voi soveltaa?

Periaatteessa sovelletaan Ruotsin lakia, jos elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on Ruotsissa tai jos osapuolet ovat suostuneet siihen, että asiassa sovelletaan Ruotsin lakia.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Jos Ruotsin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Ruotsin tuomioistuimet soveltavat, jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Ruotsissa?

Pääsääntöisesti tuomioistuimet soveltavat sen valtion lakia, jossa elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on. Osapuolet voivat myös sopia ulkomaan lain soveltamisesta, mikäli löytyy jokin yhdistävä tekijä.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan?

Elatusmaksut voidaan vahvistaa joko sopimuksella tai oikeuden päätöksellä.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Huoltajalla on oikeus hakea elatusapua alaikäisen lapsen puolesta.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Toimivaltasäännöt annetaan lastenhuoltolaissa ja avioliittolaissa. Hakija voi myös kysyä neuvoa paikallisesta tuomioistuimesta tai sosiaalilautakunnasta.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Ei.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Ruotsissa itse oikeuskäsittely on maksuton lukuun ottamatta hakemusmaksua, joka on nykyisin 450 kruunua. Tyypillisin oikeuskäsittelystä aiheutuva kustannus on siis asianajajan palkkio. Myös näytön ja todistajien hankkimisesta voi koitua joitakin kuluja.

Oikeudenkäyntikulujen määrästä ei ole mahdollista esittää mitään arvioita, koska ne vaihtelevat tapauksen mukaan.

Henkilö, joka ei ole Ruotsin kansalainen ja joka ei asu eikä ole aikaisemminkaan asunut Ruotsissa, voi saada oikeusapua Ruotsissa käsiteltävään asiaan, mikäli tähän on jokin erityinen syy. Jos asia käsitellään ulkomailla, oikeusapua voi saada vain henkilö, jonka asuinpaikka on Ruotsissa. Oikeusavun osalta EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilla on Ruotsissa samat oikeudet kuin Ruotsin kansalaisilla. Muiden valtioiden kansalaiset saavat nämä oikeudet vain, jos kyseisellä valtiolla on vastavuoroinen sopimus Ruotsin kanssa.

Hallinnollista apua antaa sosiaalivakuutustoimiston ulkomaanosasto (Försäkringskassan, Utlandskontoret).

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusavun laskentaan sovelletaan lakisääteisiä perusteita. Vanhemmalla on oikeus pidättää nettomääräisistä tuloistaan se summa, jonka hän tarvitsee omaan elatukseensa. Elinkustannuksiin lasketaan tavallisesti asumiskulut. Lisäksi otetaan huomioon muita elinkustannuksia, jotka määritetään indeksisidonnaisen kiinteän summan mukaisesti. Elatusvelvollinen vanhempi voi varata määräosan tuloistaan myös kotona olevan puolisonsa elatukseen, jos tähän on jokin erityinen syy. Osan tuloista voi pidättää myös kotona asuvien lasten elatukseen. Se, miten paljon jäljelle jäävistä tuloista peritään elatusapuna, riippuu muun muassa elätettävän lapsen tarpeista sekä toisen vanhemman elatuskyvystä. Lapsen tapaamiseen liittyvistä kuluista voi saada joitakin vähennyksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Sen sijaan puolison elatusavun laskemiseen ei ole olemassa tiukkoja lakisääteisiä perusteita. Suuntaviivoina voidaan käyttää joitakin edellä mainituista laskentaperusteista.

Elinkustannusten nousun takia elatusapua tarkistetaan määräajoin yleisessä hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Valtion sosiaalivakuutuslaitos, Riksförsäkringsverket, päättää vuosittain, korotetaanko elatusavun määrää, ja jos korotetaan, minkä verran (prosentteina). Korotus, joka tehdään yleensä 1. helmikuuta, koskee ennen edellisen vuoden 1. marraskuuta vahvistettuja elatusmaksuja.

Tuomioistuin voi muuttaa elatusapua koskevaa tuomiota tai sopimusta, jos perheen olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos. Jos jompikumpi osapuolista vaatii, että tuomiota tai sopimusta tarkistetaan takautuvasti menettelyn alkamista edeltävältä ajalta, se voidaan tehdä vain vastaisuudessa erääntyviä elatusapueriä alentamalla tai peruuttamalla. Eronneelle puolisolle maksettavan elatusavun korotukseen, jota haetaan olosuhteiden muuttumisen takia, on oltava tuomioistuimessa erityisen painavat syyt.

Tuomioistuin voi tarkistaa elatusapua koskevaa sopimusta, jos sitä pidetään olosuhteisiin nähden kohtuuttomana. Jo maksetut elatusapuerät voidaan määrätä palautettaviksi vain, jos tähän on jokin erityinen syy.

Jos lapselle määräajoin maksettavan elatusavun määrää ei ole tarkistettu kuuteen vuoteen muutoin kuin automaattisella korotuksella, tuomioistuin voi tarkistaa aiempaa elatusapupäätöstä takautuvasti menettelyn alkamisen jälkeiseltä ajanjaksolta, vaikkei siihen olisikaan edellä lueteltuja tarkistusperusteita.

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapua maksetaan elatusapuun oikeutetulle. Jos tämä on alle 18-vuotias, maksu suoritetaan lapsen kanssa asuvalle huoltajalle. Jos huoltaja nostaa lapsesta elatusapua paikallisesta sosiaalivakuutustoimistosta, elatusvelvollinen vanhempi voi joutua korvaamaan maksut valtiolle.

Sivun alkuunSivun alkuun

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Lapsen, puolison tai muun perheenjäsenen elatusapua koskevien päätösten täytäntöönpanosta huolehtii ulosottoviranomainen (Kronofogdemyndigheten). Täytäntöönpanoa voi hakea joko suullisesti tai kirjallisesti. Maksumääräys on liitettävä hakemukseen. Avioliittolain tai lastenhuoltolain mukaisesti tehdyt, kahden henkilön oikeaksi todistamat kirjalliset elatusapusopimukset pannaan täytäntöön lainvoimaisina tuomioina. Pakkotäytäntö toteutetaan yleensä vuoden kuluessa hakemuksen esittämisestä, mutta täytäntöönpanoaikaa voidaan pidentää määräämättömäksi ajaksi.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) , joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Jos asiaan liittyy yhteyksiä ulkomaille (jos hakija ja elatusvelvollinen ovat eri jäsenvaltioissa) , hallinnollista apua antaa sosiaalivakuutustoimiston ulkomaanosasto.

Kotimaassa käsiteltävissä asioissa sosiaalilautakunta neuvoo, miten asiassa on edettävä.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Avioerotapauksissa paikallinen sosiaalivakuutustoimisto maksaa lapsen elatusavun lapsen huoltajana toimivalle vanhemmalle. Maksu on 1 173 kruunua kuukaudessa. Elatusapupäätös tehdään sosiaalivakuutustoimistoon toimitetun hakemuksen perusteella. Elatusvelvollisen vanhemman on korvattava sosiaalivakuutustoimistosta maksetut elatusmaksut valtiolle tulojensa ja lasten lukumäärän mukaan. Jos elatusapu maksetaan suoraan lapsen huoltajalle, sosiaalivakuutustoimisto vähentää vastaavasti tälle maksettavien tukien määrää. Korvausvelvoite määritetään aluksi hallinnollisessa menettelyssä. Lapsen tai vanhemman ei tarvitse hakea elatusapupäätöstä tuomioistuimesta, paitsi jos elatusvelvollisen vanhemman kuuluisi maksaa elatusapua enemmän kuin 1 173 kruunua kuukaudessa ja tämä laiminlyö velvoitteensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Euroopan unionin alueella asuviin perheisiin sovelletaan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä 14 päivänä kesäkuuta 1971 annettua asetusta (ETY) N:o 1408/71. Tällaisissa tapauksissa lapsi on oikeutettu perhe-etuuksiin. Asetuksen N:o 1408/71 mukaan elatusapu luetaan perhe-etuudeksi.

Euroopan unionin ulkopuolella asuvat lapset eivät voi saada elatusapua sosiaalivakuutustoimistosta. Heidän tapauksessaan elatusavusta päätetään erillisellä sopimuksella tai oikeudellisessa menettelyssä.

Jos elatusvelvollinen vanhempi asuu ulkomailla, sosiaalivakuutustoimisto voi pyytää huoltajana olevaa vanhempaa lähettämään tuomioistuimelle hakemuksen elatusvelvollisuuden määrittämiseksi oikeudellisessa menettelyssä. Sosiaalivakuutustoimisto vastaa lapsen elatusoikeudesta siihen määrään asti, jonka se maksaa elatusapuna lapselle.

Puoliso ei voi hakea elatusapua sosiaalivakuutustoimistosta. Elatusavusta päätetään sopimuksella tai oikeudellisessa menettelyssä.

Elatusapua voi hakea se vanhempi, jonka luona lapsi pysyvästi asuu ja jonka luokse lapsi on virallisesti rekisteröity asumaan.

15. Voiko hakija saada apua paikalliselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Sosiaalivakuutustoimiston ulkomaanosasto voi antaa hakijalle hallinnollista apua.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Hakija voi ottaa yhteyttä kotimaansa lähettäviin viranomaisiin elatusavun perimisestä ulkomailla vuonna 1956 tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Sosiaalivakuutustoimiston ulkomaanosasto huolehtii hakijan puolesta kaikista elatusavun perimiseksi tarvittavista toimenpiteistä, myös elatusvaateen selvittelystä ja tarvittaessa elatusapukanteen nostamisesta ja ajamisesta, kuten myös elatusavun maksamisesta annetun määräyksen tai oikeuden päätöksen täytäntöönpanosta.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin paikallisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen Ruotsissa?

Jos hakija haluaa vaatia elatusmaksuja elatusavun perimisestä ulkomailla vuonna 1956 tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesti, hänen on ensin käännyttävä sosiaalivakuutustoimiston ulkomaanosaston puoleen.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Katso vastaus kohdassa 17.

« Elatusvaateet - Yleistä | Ruotsi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 03-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta