Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Slovakia

Uusin päivitys: 11-10-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Slovakia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Slovakian lain mukaan?

Lakisääteinen elatusvelvollisuus perustuu perhelakiin 36/2005, jonka mukaan elatusvelvollisuuteen sisältyvät:

  • vanhempien elatusvelvollisuus lapsia kohtaan
  • lasten elatusvelvollisuus vanhempia kohtaan
  • muiden sukulaisten välinen elatusvelvollisuus
  • aviopuolisojen välinen elatusvelvollisuus
  • eronneelle puolisolle maksettava elatusapu
  • yksinhuoltajaäidille maksettava elatustuki ja korvaus tietyistä kustannuksista.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Vanhempien elatusvelvollisuus lapsiaan kohtaan on lakisääteinen velvollisuus, joka on voimassa niin kauan kuin lapset eivät kykene elättämään itseään ja huolehtimaan omista perustelluista tarpeistaan.

3. Minkälaisissa tapauksissa Slovakian lakia voi soveltaa?

Vanhempien elatusvelvollisuus lapsia kohtaan määräytyy sen valtion lain mukaan, jossa lapsella on vakituinen asuinpaikka. Muut elatusvelvollisuudet määräytyvät sen valtion lain mukaan, jossa elatusapuun oikeutetulla on kotipaikka (kansainvälistä yksityis- ja prosessioikeutta koskevan lain 97/1963 24 a §).

4. Jos Slovakian lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Slovakian tuomioistuimet soveltavat?

Mikäli elatusavun hakija ja elatusvelvollinen ovat Slovakiassa, Slovakian tuomioistuimet soveltavat kaikissa tapauksissa Slovakian lakia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Slovakiassa:

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Elatusapuhakemukset esitetään alueellisesti toimivaltaiselle tuomioistuimelle.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Alaikäisten elatusta koskeva menettely voidaan panna vireille joko hakemuksesta tai ilman hakemusta oikeuden päätöksellä siviiliprosessilain 81§:n 1 momentin mukaisesti.

Alaikäisten elatusta koskevan prosessin asianosaisia ovat joko 90 §:n mukaisesti ne henkilöt, joiden oikeuksia ja velvollisuuksia menettely koskee:

  • hakemuksen tekijä (kantaja) ja vastaaja
  • ne, jotka laki määrää prosessin asianosaisiksi
  • ne, joiden oikeuksia ja velvollisuuksia menettely koskee  

tai ilman hakemusta vireille pantavissa menettelyissä 94 §:n 1 momentin mukaisesti ne osapuolet, joiden oikeuksia ja velvollisuuksia menettely koskee.

Luonnollisella henkilöllä, joka ei ole oikeustoimikelpoinen, on oltava edustajanaan oikeudellinen edustaja.

Perhelain 39 §:n 3 momentin ja 57 §:n 4 momentissa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta tuomioistuin määrää alaikäiselle holhoojan myös niissä tapauksissa, joissa se on tarpeen muista syistä ja alaikäisen etujen mukaista. Tuomioistuin voi määrätä holhoojaksi myös kunnan.

Mikäli asiaan liittyy kansainvälinen ulottuvuus, lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaava keskus (Centrum pre medzinárodnoprávnu ochranu detí a mládeže) voi valtakirjan perusteella edustaa alaikäistä elatusasiassa sekä myös täysi-ikäistä, jos vanhemmilla on häntä kohtaan voimassa oleva elatusvelvollisuus, ja erillisen lainsäädännön mukaisesti muita henkilöitä elatusvelvollisuuden määräämistä ja muuttamista koskevissa asioissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Asia pannaan vireille vastaajan yleisessä oikeuspaikassa. Kansalaisen yleinen oikeuspaikka on se tuomioistuin, jonka tuomiopiirissä hänellä on vakituinen asuinpaikka, tai jos vakituista asuinpaikkaa ei ole, kotiosoite.

Jos on kyse alaikäisen elatusta, adoptio-oikeutta tai adoptiota koskevasta asiasta, vastaajan yleisen oikeuspaikan tuomioistuimen sijasta toimivaltainen on se tuomioistuin, jonka piirissä alaikäisellä on asuinpaikka vanhempien sopimuksen, oikeuden päätöksen tai muiden ratkaisevien seikkojen perusteella.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Hakemus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti siten, että tuomioistuin kirjaa sen, laissa säädetyllä tavalla sähköisesti varustettuna varmennetulla sähköisellä allekirjoituksella, sähkeitse tai faksitse. Jos pääasiaa koskevan kanteen sisältävä hakemus jätetään sähkeitse, sitä on täydennettävä kolmen päivän kuluessa joko kirjallisesti tai suullisesti tehtävällä hakemuksella, joka kirjataan tuomioistuimen kansliassa. Jos hakemus tehdään faksitse, sitä on täydennettävä kolmen päivän kuluessa esittämällä sen alkuperäiskappale. Hakemuksia, joita ei täydennetä määräajassa, ei oteta huomioon.

Hakemuksessa on mainittava asian käsittelevä tuomioistuin, hakemuksen esittäjä, käsiteltävä asia ja hakemuksen tarkoitus sekä tapauksen mukaan muut laissa säädetyt seikat. Lisäksi hakemus on allekirjoitettava ja päivättävä. Hakemuksesta on jätettävä vaadittu määrä kappaleita ja siihen on liitettävä tarvittavat liitteet niin, että tuomioistuimelle jää yksi kappale ja kukin asianosainen saa tarpeen mukaan yhden kappaleen. Jos hakemusta ei jätetä tarpeeksi useana kappaleena, tuomioistuin teettää siitä jäljennökset hakijan kustannuksella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakemuksessa on yleisten seikkojen ohella mainittava asianosaisten ja tapauksen mukaan asiamiesten etu- ja sukunimi, asuinpaikka ja kansalaisuus ja siinä on annettava totuudenmukainen kuvaus asian kannalta ratkaisevista seikoista ja mainittavat todisteet, joihin kantaja vetoaa. Siitä on käytävä selvästi ilmi kantajan vaatimukset.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Pääsääntöisesti hakija maksaa hakemuksen jättämisen yhteydessä oikeudenkäyntimaksut oikeudenkäynti- ja rikosrekisteriotemaksuja koskevan lain 71/1992, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, mukaisesti.

Oikeudenkäyntimaksuista myönnetään vapautus tietyissä menettelyissä, kuten huoltajuutta, alaikäisten elatusta, adoptiota sekä vanhempien ja lasten keskinäistä elatusvelvollisuutta koskevissa asioissa.

Vähävaraiset ovat 1. tammikuuta 2006 lähtien voineet hakea maksutonta oikeusapua, josta säädetään vähävaraisille myönnettävää oikeusapua koskevassa laissa 327/2005, jolla muutetaan asianajajalakia 586/2003 ja elinkeinolakia 455/1991, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna lailla 8/2005.

Kyseisen lain voimaantuloon saakka asianajajilla oli mahdollisuus tarjota oikeuspalveluja alennettuun hintaan tai maksutta, jos asiakkaan henkilökohtaiset olosuhteet tai varallisuusasema taikka jokin muu erityisesti huomioonotettava seikka toimi tälle perusteena.

Jos asianajaja määrätään viran puolesta, oikeuspalveluista perittävän palkkion maksaa valtio.

Sivun alkuunSivun alkuun

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusavun suuruutta määrittäessään tuomioistuin ottaa huomioon sen, missä määrin kumpikin vanhempi huolehtii henkilökohtaisesti lapsesta. Jos vanhemmat asuvat yhdessä, tuomioistuin ottaa huomioon myös sen, missä määrin he huolehtivat taloudenpidosta. Kyvystään, mahdollisuuksistaan ja varallisuusasemastaan huolimatta kummankin vanhemman on huolehdittava vähimmäiselatusvelvollisuudesta, joka on 30 % erillisessä vähimmäistoimeentuloa koskevassa laissa määritetystä huollettavana olevan alaikäisen tai huollettavana olevan lapsen vähimmäistoimeentulosta.

Elatusapu on ensisijainen vanhempien muihin menoihin nähden.

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan elatusapupäätöksen edunsaajalle. Elatusapuvelvollisuus ei siirry perillisille, ja koska kyseessä on lapsen henkilökohtainen oikeus, se raukeaa lapsen tai elatusvelvollisen kuollessa.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi?

Jos elatusvelvollinen ei vapaaehtoisesti noudata hänelle täytäntöönpanokelpoisessa päätöksessä asetettua velvoitetta, päätöksen edunsaaja voi hakea päätöksen täytäntöönpanoa erillisen lain nojalla. Jos on kyse alaikäisten lasten huoltoa koskevasta päätöksestä, edunsaaja voi hakea päätöksen täytäntöönpanoa tuomioistuimen kautta.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Tällainen oikeushenkilö on lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaava keskus (Centrum pre medzinárodnoprávnu ochranu detí a mládeže).

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Eivät.

Jos hakija on Slovakiassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa

15. Voiko hakija saada apua slovakialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Kyllä.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriö on perustanut lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaavan keskuksen, jota se hallinnoi valtion suoraan rahoittamana laitoksena. Keskus tarjoaa oikeudellista apua lasten ja nuorten suojelussa kansainvälisissä oikeussuhteissa, ja se on ollut toimivaltainen koko Slovakian alueella 1. helmikuuta 1993 lähtien.  

Keskus luokiteltiin 1. heinäkuuta 1998 sosiaaliturvalaissa 195/1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna, tarkoitetuksi valtion sosiaaliviranomaiseksi.

Osoite: Špitálska 6, P. O. BOX 57, 814 99 Bratislava, sähköposti: cipc@employment.gov.sk.

Sivun alkuunSivun alkuun

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 

Lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaava keskus on ainoa valtion sosiaaliviranomainen, joka huolehtii suoraan kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanosta koko Slovakian alueella.

Jos elatusvelvollinen on Slovakiassa ja hakijan asuinpaikka on toisessa maassa:

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin slovakialaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen?

Ei.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaava keskus voi toimia edustajana valtakirjan perusteella. Keskukselle annettava valtakirja on aina asianajovaltakirja, koska se annetaan oikeudenkäyntiä varten.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 

Slovakian työ-, sosiaali- ja perheministeriö on perustanut lasten ja nuorten kansainvälisoikeudellisesta suojelusta vastaavan keskuksen, jota se hallinnoi valtion suoraan rahoittamana laitoksena. Keskus tarjoaa oikeudellista apua lasten ja nuorten suojelussa kansainvälisissä oikeussuhteissa, ja se on ollut toimivaltainen koko Slovakian alueella 1. helmikuuta 1993 lähtien.

« Elatusvaateet - Yleistä | Slovakia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 11-10-2007

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Slovakian lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Slovakian lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Slovakian lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Slovakian tuomioistuimet soveltavat? 4.
Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Slovakiassa: Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Slovakiassa:
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
Jos hakija on Slovakiassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa Jos hakija on Slovakiassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa
15. Voiko hakija saada apua slovakialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
Jos elatusvelvollinen on Slovakiassa ja hakijan asuinpaikka on toisessa maassa: Jos elatusvelvollinen on Slovakiassa ja hakijan asuinpaikka on toisessa maassa:
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin slovakialaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.
 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta