Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Romania

Uusin päivitys: 04-12-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Romania

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Romanian lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Romanian lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos tätä lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Romanian tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan? 5.A.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
15. Voiko hakija saada apua romanialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)? 15.
16. Jos voi, miten tähän järjestöön tai viranomaiseen (keskus- tai paikallisviranomaiseen) otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin romanialaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen? 18.
19. Jos voi, miten tähän järjestöön tai viranomaiseen (keskus- tai paikallisviranomaiseen) otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Romanian lain mukaan?

Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle?

Millaisissa tapauksissa elatusapua on maksettava?

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan henkilön lakisääteistä velvollisuutta turvata toisen henkilön toimeentulo. Tähän sisältyy myös henkisten tarpeiden tyydyttäminen ja - jos kyse on vanhemmasta, joka on velvollinen huolehtimaan alaikäisten lastensa elatuksesta - lasten kasvattaminen ja kouluttaminen, ammatillinen koulutus mukaan lukien. Keskenään elatusvelvollisia ovat puolisot, vanhemmat ja lapset, ottovanhemmat ja ottolapset, isovanhemmat ja lastenlapset, isovanhempien vanhemmat ja lastenlastenlapset, veljet ja sisaret sekä muut laissa erikseen määritellyt henkilöt. Elatusvelvollisuuden ensisijaisuusjärjestys on seuraava:

  • vanhemmat alaikäisiä lapsiaan kohtaan (laillisen edustajan välityksellä);
  • puolisot;
  • entiset puolisot;
  • puoliso joka on osallistunut toisen puolison lapsen elatukseen;
  • lapsi, jonka on kasvattanut muu henkilö kuin hänen vanhempansa ilman tarvittavien adoptiomuodollisuuksien loppuun saattamista;
  • sellaisen henkilön oikeudenomistaja, joka on ollut velvollinen huolehtimaan alaikäisen elatuksesta tai joka on ilman lakisääteistä velvollisuutta huolehtinut hänen elatuksestaan.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Lapsella on oikeus saada elatusapua täysi-ikäiseksi asti, ja täysi-ikäisellä lapsella, jonka koulutus on kesken, on oikeus saada elatusapua vanhemmiltaan 25-vuotiaaksi tai (jos hän on yli viisi vuotta kestävässä korkea-asteen koulutuksessa) 26-vuotiaaksi asti. Lain mukaan sellaisen täysi-ikäisen lapsen oikeus saada elatusapua, jonka koulutus on kesken, on vahvistettava oikeuden päätöksellä, ja vanhemman velvollisuus huolehtia täysi-ikäisen lapsen elatuksesta päättyy lapsen ammatillisen tai muun koulutuksen päättyessä ja viimeistään lapsen täyttäessä 25 vuotta.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Minkälaisissa tapauksissa Romanian lakia voi soveltaa?

Kun on kyse vanhempien velvollisuudesta huolehtia lastensa elatuksesta, Romanian lakia sovelletaan avioliitossa syntyneisiin lapsiin, jos avioliittoon sovelletaan Romanian lakia, eli seuraavissa tapauksissa:

  • vanhemmat ovat Romanian kansalaisia;
  • vanhemmat ovat eri maiden kansalaisia, mutta heidän yhteinen kotipaikkansa on Romaniassa;
  • vanhemmat ovat eri maiden kansalaisia ja heillä on eri kotipaikka, mutta heillä on tai on ollut yhteinen asunto Romaniassa tai heillä on läheisimmät siteet Romaniaan;
  • (jos vanhempien avioliitto on päättynyt tai purkautunut ennen lapsen syntymää) Romanian lakia sovelletaan avioliiton vaikutuksiin sen purkautumis- tai päättymishetkellä.

Avioliiton ulkopuolella syntyneisiin lapsiin, jotka olivat syntymähetkellään Romanian kansalaisia, sovelletaan Romanian lakia.

Jos kyseessä on ottovanhemman ja hänen adoptoimansa lapsen välinen elatusvelvollisuus, Romanian lakia sovelletaan, jos ottovanhempi on Romanian kansalainen. Kun puoliso adoptoi toisen puolison lapsen, Romanian lakia sovelletaan, jos:

  • molemmat osapuolet ovat Romanian kansalaisia;
  • osapuolet ovat eri maiden kansalaisia, mutta heidän yhteinen kotipaikkansa on Romaniassa;
  • osapuolet ovat eri maiden kansalaisia ja heillä on eri kotipaikka, mutta heillä on tai on ollut yhteinen asunto Romaniassa tai heillä on läheisimmät siteet Romaniaan.

Jos kyseessä on puolisoiden välinen elatusvelvollisuus, Romanian lakia sovelletaan, jos:

  • molemmat puolisot ovat Romanian kansalaisia;
  • puolisot ovat eri maiden kansalaisia, mutta heidän yhteinen kotipaikkansa on Romaniassa;
  • puolisot ovat eri maiden kansalaisia ja heillä on eri kotipaikka, mutta heillä on tai on ollut yhteinen asunto Romaniassa tai heillä on läheisimmät siteet Romaniaan.

Jos kyseessä on eronneiden puolisoiden välinen elatusvelvollisuus, Romanian lakia sovelletaan, jos:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • molemmat puolisot ovat Romanian kansalaisia;
  • puolisot ovat eri maiden kansalaisia, mutta heillä on yhteinen kotipaikka Romaniassa;
  • osapuolet ovat eri maiden kansalaisia ja heillä on eri kotipaikka, mutta heillä on tai on ollut yhteinen asunto Romaniassa tai heillä on läheisimmät siteet Romaniaan;
  • kyseinen vieraan valtion laki ei salli avioeroa tai asettaa sille ankarat ehdot ja toinen puolisoista on Romanian kansalainen avioerohakemuksen jättämishetkellä.

Jos on kyseessä esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten tai isovanhempien vanhempien ja lastenlastenlasten tai veljien ja sisarten - joita kutsutaan jäljempänä elatusapuun oikeutetuiksi ja elatusvelvollisiksi - välinen elatusvelvollisuus, Romanian lakia sovelletaan, jos:

  • elatusapuun oikeutettu on Romanian kansalainen;
  • elatusapuun oikeutettu on ollut ulkomaan kansalainen ja on ottanut sen sijaan Romanian kansalaisuuden (koskee vain Romanian kansalaisuuden ottamisen jälkeisiä maksuja).

Osapuolten väliset riidat käsitellään tuomioistuimessa, jonka osapuolet ovat yhteisestä sopimuksesta nimenneet, samoin kuin muut tätä sopimusta koskevat mahdolliset riidat heidän välillään.

4. Jos tätä lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Romanian tuomioistuimet soveltavat?

Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että elatusvelvollinen ovat Romaniassa:

  1. Jos Romanian lakia ei sovelleta, romanialainen tuomioistuin voi soveltaa kyseistä vieraan valtion lakia. [Vieraan valtion lakia kuitenkin sovelletaan aina, koska tämä on Romanian lainsäädännön mukaista (oikeuspaikan laki).] Romanian tuomioistuimet ovat viran puolesta velvollisia ratkaisemaan, mitä lakia sovelletaan riitoihin, joita aiheutuu oikeussuhteista ulkomaisiin toimijoihin, sillä tietyissä harvoissa tapauksissa sovelletaan vieraan valtion lakia. Näin ollen lainvalintasäännön pakottavan luonteen vuoksi tuomioistuimet ovat viran puolesta velvollisia ratkaisemaan, mitä vieraan valtion lakia sovelletaan. Myös hakija voi pyytää sellaisen lain soveltamista, jota hänen mielestään on sovellettava, mutta haasteesta on ilmettävä pyynnön perusteena olevat tosiseikat ja oikeudelliset näkökohdat. Jos hakija ei pyydä soveltuvan lain soveltamista, jonka tässä oletetaan olevan vieraan valtion laki, tuomioistuin päättää tällöin viran puolesta soveltaa tätä lakia. Yleisten ongelmien ratkaisemisessa oikeusviranomaiset, jotka soveltavat vieraan valtion lakia, noudattavat omia sääntöjään (oikeuspaikan laki).
  2. Jos sekä elatusapuun oikeutettu että elatusvelvollinen ovat Romaniassa (heidän yhteinen koti- tai asuinpaikkansa on tai on ollut Romania tai heillä on läheisimmät siteet Romaniaan), Romanian lakia sovelletaan aina lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
    • vanhemman elatusvelvollisuuteen avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta kohtaan sovelletaan vieraan valtion lakia, jos lapsella oli syntymähetkellään vieraan valtion kansalaisuus;
    • ottovanhemman ja ottolapsen välinen elatusvelvollisuus, jos ottovanhempi on ulkomaan kansalainen;
    • esimerkiksi isovanhempien ja lastenlasten tai isovanhempien vanhempien ja lastenlastenlasten tai veljien ja sisarten - joita kutsutaan jäljempänä elatusapuun oikeutetuiksi ja elatusvelvollisiksi - välinen elatusvelvollisuus, jos elatusapuun oikeutettu on ulkomaan kansalainen tai, kansalaisuuden vaihtamisen jälkeisten maksujen osalta, jos elatukseen oikeutettu on ollut Romanian kansalainen mutta vaihtanut kansalaisuutta.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan?

Hakijan on jätettävä hakemuksensa vastaajan/elatusvelvollisen kotipaikassa toimivaltaiseen tuomioistuimeen. Elatusapua koskeva haaste voidaan esittää erikseen tai avioero- tai isyyskanteen yhteydessä tai alaikäisten lasten kasvatusta ja koulutusta koskevan tai heidän kotipaikkansa vahvistamiseksi nostetun huoltajuuskanteen yhteydessä. Avioeromenettelyn yhteydessä hakemus esitetään yleensä joko haasteena tai vastakanteena erilaisten liitännäisasioiden ratkaisemiseksi. Tällainen liitännäisasia voi olla esimerkiksi kummankin vanhemman osuuden määrittäminen lapsen kasvatus- ja koulutuskustannuksista. Asianosaisen puolison pyynnöstä tuomioistuin ratkaisee myös elatusapuasian. Tuomioistuin voi määrätä alaikäisten lasten huoltoa, elatusvelvollisuutta, elatusavun suuruutta ja asunnon käyttöä koskevista väliaikaisista toimenpiteistä. Tällaiset väliaikaismääräyksellä määrätyt toimenpiteet ovat voimassa vain siihen asti, kunnes avioeromenettely on saatu päätökseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ensimmäisen oikeusasteen käsittelyssä on useita vaiheita. Kirjallisessa vaiheessa esitetään haaste tai nostetaan kanne tai vastakanne ja voidaan suorittaa takavarikko, ulosmittaus tai muu varotoimenpide. Osapuolet saavat kutsun saapua oikeuteen, ja heille annetaan tiedoksi oikeudenkäyntiasiakirjat. Suullinen vaihe käsittää oikeudenistunnon, jonka aikana voidaan esittää poikkeuksia tavanomaisesta menettelystä sekä todisteita. Tätä seuraa harkintavaihe, jonka jälkeen tuomioistuin tekee päätöksensä.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Kun elatusapuhakemus esitetään avioeromenettelyn yhteydessä, hakija esittää avioerohakemuksen henkilökohtaisesti tuomioistuimen puheenjohtajalle. Kun avioerohakemus perustuu puolisoiden yhteiseen sopimukseen, molemmat puolisot allekirjoittavat sen, mutta vain toinen heistä voi esittää hakemuksen henkilökohtaisesti tuomioistuimen puheenjohtajalle. Kun elatusavun määräämisestä, korottamisesta tai pienentämisestä tehdään erillinen hakemus, sen voi esittää alaikäisen lapsen laillinen holhooja (vanhempi, jolle on myönnetty alaikäisen huoltajuus). Täysi-ikäistä lasta koskevan hakemuksen esittää lapsi itse henkilökohtaisesti.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Alueellisesti toimivaltainen tuomioistuin löytyy Romanian oikeudellinen atlas -teoksesta (Romanian Judicial Atlas), joka on julkaistu oikeusministeriön www-sivustolla.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Ei.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Ei. Elatusapuhakemukset on vapautettu leimaverosta.

Kyllä. Oikeusapua voi saada menettelyn kustannusten (asianajajan palkkiot) kattamiseksi laissa (siviiliprosessilaki) säädetyin edellytyksin.

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Perhelain 94 §:n mukaan:

Perhelain 94. - Elatusapua myönnetään hakijan tarpeiden ja elatusvelvollisen varallisuustilanteen mukaisesti.

Tuomioistuin voi lisätä tai vähentää elatusavun määrää tai päättää lopettaa elatusvelvollisuuden, jos elatusvelvollisen varallisuudessa tai elatusapua saavan tarpeissa tapahtuu muutoksia.

Jos elatusapua maksaa vanhempi tai ottovanhempi, sen määräksi voidaan asettaa korkeintaan neljännes tämän ansiotuloista yhdestä lapsesta, kolmannes kahdesta lapsesta ja puolet kolmesta tai sitä useammasta lapsesta.

Kyllä. Tuomioistuimelle voi esittää hakemuksen elatusvelvollisen maksaman elatusavun määrän korottamisesta elatuskustannusten noustessa tai tietyissä perhetilanteissa.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Perhelain 93 §:n mukaan:

Perhelain 93. - Elatusapu maksetaan luontois- tai rahasuorituksena.

Tuomioistuin määrää suoritustavan olosuhteiden mukaan.

Elatusapuun oikeutetuista henkilöistä katso vastaus kysymykseen 1.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Yksi tapa pakottaa elatusvelvollinen maksamaan on ulosmittaus.

Postitus- ja pankkikuluista sekä muista siirtotavoista aiheutuvista kustannuksista vastaa elatusvelvollinen. Nämä kulut lisätään ulosotosta aiheutuviin kustannuksiin.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Ei.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Jos hakija on Romaniassa ja elatusavun saajan asuinpaikka on toisessa maassa, eivät voi.

15. Voiko hakija saada apua romanialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta)?

Jos hakijan kotipaikka on vuoden 1956 New Yorkin yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, mutta ei Romaniassa, hän voi esittää asiansa Bukarestin asianajajayhdistykselle.

Jos hakijan kotipaikka ei ole Romaniassa tai muussa vuoden 1956 New Yorkin yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa, vaan valtiossa, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio ja jonka kanssa Romania on tehnyt tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa siviili- ja kauppaoikeuden alalla koskevia määräyksiä sisältävän, keskinäistä oikeusapua koskevan sopimuksen (esimerkiksi Albania, Pohjois-Korea, Egypti, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Moldova, Mongolia, Venäjä, Serbia ja Syyria), tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva hakemus voidaan toimittaa vastaajan kotipaikassa toimivaltaiselle romanialaiselle tuomioistuimelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

16. Jos voi, miten tähän järjestöön tai viranomaiseen (keskus- tai paikallisviranomaiseen) otetaan yhteyttä?

Bukarestin asianajajayhdistys: str. Dr. Râureanu nr. 3, Sector 5, Bucureşti, 050047.

Romanian oikeusministeriö: str. Apolodor nr. 17, Sector 5, Bucureşti, cod 050741.

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen Romaniassa:

Bukarestin asianajajayhdistys on nimetty elatusavun perimisestä ulkomailla tehdyn vuoden 1956 New Yorkin yleissopimuksen 2 ja 6 artiklan mukaiseksi välittäväksi elimeksi, jonka tehtävänä on selvitellä elatusapuhakemuksia, joissa elatusvelvollinen on Romaniassa ja hakija toisessa yleissopimuksen osapuolena olevassa valtiossa.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin romanialaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen?

Hakijan on esitettävä vaatimuksensa kyseisen valtion välittävälle keskuselimelle tai välittävälle elimelle, joka on nimetty elatusavun perimisestä ulkomailla tehdyn New Yorkin yleissopimuksen mukaisesti, tai suoraan, toisin sanoen henkilökohtaisesti tai laillisen edustajansa välityksellä.

19. Jos voi, miten tähän järjestöön tai viranomaiseen (keskus- tai paikallisviranomaiseen) otetaan yhteyttä?

Katso vastaus kysymykseen 18.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Katso vastaus kysymykseen 18.

Lisätietoja

Oikeusministeriö: www.just.ro română, kansainvälinen oikeudellinen yhteistyö.

Bukarestin asianajajayhdistys: http://www.baroul-bucuresti.ro/index_ro.asp română.

« Elatusvaateet - Yleistä | Romania - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 04-12-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta