Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Portugali

Uusin päivitys: 01-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Portugali

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Portugalin lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Portugalin lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Portugalin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Portugalin tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Onko olemassa järjestöä tai viranomaista (keskus- tai paikallisviranomaista) , joka voi auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta, jos hakija on Portugalissa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa? 14.
15. Voiko hakija saada apua portugalilaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin portugalilaisen järjestön tai viranomaisen puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Portugalin lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle?

Portugalin oikeusjärjestelmässä termi "elatusapu" käsittää henkilön toimeentulon, asumisen ja vaatetuksen. Mikäli edunsaaja on alaikäinen, elatusavun katsotaan tarkoittavan myös edunsaajan kasvatusta ja koulutusta.

Elatusapua ovat velvoitettuja maksamaan seuraavassa järjestyksessä:

  1. puoliso tai entinen puoliso
  2. jälkeläiset
  3. vanhemmat
  4. sisarukset
  5. tädit ja sedät, kun edunsaaja on alaikäinen
  6. isäpuoli ja äitipuoli alaikäiselle lapsipuolelle, joka on tai oli puolison kuolinhetkellä tämän huollettavana. Alakohdissa b ja c mainittujen henkilöiden velvollisuus syntyy perimysjärjestyksen mukaisesti. Jos elatusapuvelvollinen ei kykene suorittamaan tai maksamaan elatusapua kokonaisuudessaan, velvollisuus siirtyy järjestyksessä seuraavalle velvolliselle.

Vanhemmat ovat aina elatusvelvollisia lapsiinsa nähden, mikäli nämä eivät kykene huolehtimaan itse itsestään.

Vanhempien velvollisuus vastata lastensa elatuksesta sekä turvallisuudesta, terveydestä ja koulutuksesta lakkaa, kun lapset kykenevät huolehtimaan itsestään työ- tai muiden tulojen avulla.

Mikäli lapsi ei ole täysi-ikäiseksi tullessaan tai itsenäistyessään päättänyt ammatillista koulutustaan, vanhempien elatusvelvollisuus jatkuu niin kauan kuin vanhempien velvollisuuden täyttäminen katsotaan kohtuulliseksi tai koulutuksen katsotaan tavallisesti kestävän.

Tarkempia tietoja asiasta Internet-sivustolla Lapsen huolto.

Sivun alkuunSivun alkuun

Avioliitossa puolisot ovat vastavuoroisesti elatusvelvollisia.

Velvollisuus voi säilyä avioeron, asumuseron tai avioliiton mitätöinnin jälkeen.

Tarkempia tietoja asiasta sivustolla Avioero – Portugali

Puolison kuollessa leskellä on oikeus edesmenneen puolison omaisuudesta saataviin tuloihin. Tässä tapauksessa elatusvelvollisia ovat perilliset tai henkilöt, joiden omistukseen omaisuutta on siirretty, ja velvollisuus jakautuu suhteessa perityn omaisuuden arvoon. Oikeus elatusapuun raukeaa, jos elatusapuun oikeutettu puoliso menee uuteen avioliittoon tai osoittaa sopimattomalla käytöksellään, ettei ansaitse elatusapua.

Avoliitosta Portugalin lainsäädännössä määrätään, että naimattoman henkilön kuollessa tai asumuserotilanteessa hänen kanssaan yli kaksi vuotta avioliittoon verrattavissa olosuhteissa eläneellä henkilöllä on oikeus vaatia elatusapua edesmenneen henkilön perinnöstä, mikäli hän ei saa elatusapua puolisolle, entiselle puolisolle, jälkeläisille, vanhemmille tai sisaruksille elatusavun takaavan säännön nojalla. Oikeus elatusapuun raukeaa, mikäli vaatimusta ei esitetä kahden vuoden kuluessa sen henkilön kuolemasta, jonka jälkeen oikeus on syntynyt.

Ottolapsi tai hänen jälkeläisensä ovat velvollisia suorittamaan elatusapua ottovanhemmalle mikäli tällä ei ole puolisoa, jälkeläisiä tai vanhempia.

Elatusapuvelvollisuudesta voidaan määrätä myös oikeustoimin.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Pääsääntöisesti lapsella on oikeus elatusapuun siihen saakka, kunnes hän tulee täysi-ikäiseksi eli kun hän täyttää 18 vuotta. Mikäli lapsi ei ole kuitenkaan täysi-ikäiseksi tullessaan tai itsenäistyessään päättänyt ammatillista koulutustaan, vanhempien elatusvelvollisuus säilyy niin kauan, kuin vanhempien velvollisuuden täyttäminen katsotaan kohtuulliseksi tai koulutuksen katsotaan tavallisesti kestävän.

Sivun alkuunSivun alkuun

Velvollisuus lakkaa myös, mikäli alle 18-vuotias lapsi kykenee huolehtimaan itsestään työ- tai muiden tulojen avulla. Lainsäädännön mukaisesti 16 vuotta täyttänyt tai vanhempi voi toimia ansiotyössä tai harjoittaa ammattia.

3. Minkälaisissa tapauksissa Portugalin lakia voi soveltaa?

Pääsääntöisesti Portugalin lainsäädäntöä sovelletaan Portugalin kansalaisiin ja Portugalissa asuviin henkilöihin.

Perhesuhteissa sovelletaan asianosaisten kotivaltion lainsäädäntöä eli sen valtion lainsäädäntöä, jonka kansalaisia he ovat.

Puolisoiden välisissä suhteissa sovelletaan heidän yhteistä kansallista lainsäädäntöään. Jos puolisot eivät ole saman valtion kansalaisia, sovelletaan nykyisen yhteisen kotipaikan kansallista lainsäädäntöä. Jos puolisoiden kotipaikka ei ole sama, sovelletaan sen valtion kansallista lainsäädäntöä, johon perhe-elämällä katsotaan olevan läheisimmät siteet.

Vanhempien ja lasten välisiä suhteita koskevissa asioissa sovelletaan vanhempien yhteistä kansallista lainsäädäntöä tai, mikäli tällaista ei ole, yhteisen kotipaikan lainsäädäntöä. Jos vanhemmat eivät asu samassa valtiossa, sovelletaan lapsen kotivaltion lainsäädäntöä. Jos vanhemmuus on todettu vain toisen vanhemman kohdalla, sovelletaan tämän vanhemman kotivaltion lainsäädäntöä. Jos toinen vanhemmista on kuollut, sovelletaan elossa olevan vanhemman kotivaltion lainsäädäntöä.

4. Jos Portugalin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Portugalin tuomioistuimet soveltavat?

Ks. edelliseen kysymykseen annettu vastaus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edellisessä vastauksessa mainituissa, mihin tahansa ulkomaiseen lainsäädäntöön viittaavissa lainvalintasäännöissä määrätään ainoastaan tietyn kansallisen oikeuden soveltamisesta, ellei toisin ole säädetty.

Tietyn lainsäädännön toimivalta koskee ainoastaan säännöksiä, jotka sisällöltään ja vaikutukseltaan koskevat tarkoitettua instituutiojärjestelmää.

Mikäli Portugalin lainvalintasäännöstön mukaisesti valitussa ulkomaisessa kansainvälisessä yksityisoikeudessa viitataan toiseen lainsäädäntöön, jonka katsotaan olevan toimivaltainen ratkaisemaan asian, sovelletaan asiassa tätä kansallista lakia. Näin ei kuitenkaan menetellä, mikäli Portugalin lainvalintasäännöstön mukaisesti valittu ulkomainen lainsäädäntö on asianosaisen kotivaltion lainsäädäntö ja asianosainen asuu pysyvästi Portugalissa tai valtiossa, jonka lainvalintasäännöstö katsoo toimivaltaiseksi lainsäädännöksi sen valtion kansallisen oikeuden, jonka kansalainen asianosainen on. Edellä mainittua sääntöä sovelletaan kuitenkin käsiteltävänä olevan asiakysymyksen puitteissa ainoastaan aviopuolisoiden varallisuussuhteita, vanhempainoikeutta, ottolapsen ja –vanhemman välistä suhdetta ja perimysjärjestystä koskevissa tapauksissa, mikäli lainvalintasäännöstön mukaisessa kansallisessa lainsäädännössä viitataan kiinteän omaisuuden sijaintipaikan lainsäädäntöön ja sen katsotaan olevan toimivaltainen.

Portugalin lakia sovelletaan, mikäli siihen viitataan lainvalintasäännöstön mukaan valitun lainsäädännön kansainvälisessä yksityisoikeudessa.

Jos kyseessä on kuitenkin henkilöstatuuttia koskeva asia, Portugalin lainsäädäntöä sovelletaan vain, mikäli asianosaisen vakituinen asuinpaikka on Portugalissa tai mikäli Portugalin kansallinen oikeus on toimivaltainen myös asuinpaikan lainsäädännön mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Viittaus kolmannen valtion tai Portugalin lainsäädäntöön lakkaa, mikäli lainsäädännössä on viittaus sen säännön nojalla voimassa olevaan tai pätevään lainsäädäntöön, jonka mukaan mihin tahansa ulkomaiseen lainsäädäntöön viittaavissa lainvalintasäännöissä määrätään ainoastaan tietyn kansallisen lain soveltamisesta, ellei toisin ole säädetty, tai muussa tapauksessa laillisen tilanteen lainvastaisuudesta. Samoin viittausta kolmannen valtion tai Portugalin lainsäädäntöön koskevan säännöstön soveltaminen lakkaa, mikäli asianosaiset ovat esittäneet sovellettavaksi ulkomaista lainsäädäntöä tapauksissa, joissa se on sallittua.

Kun toimivaltaiseksi katsotaan tietyn henkilön kansalaisuuden nojalla sellaisen valtion lainsäädäntö, jossa on useita paikallisia lainsäädäntöjärjestelmiä, sovellettava järjestelmä määräytyy tapauskohtaisesti tämän valtion kansallisen oikeuden mukaisesti.

Erityissäännöstön puuttuessa sovelletaan tämän valtion kansainvälistä yksityisoikeutta, ja mikäli tämä ei riitä, asianosaisen kotivaltion lainsäädännöksi katsotaan hänen vakituisen asuinpaikkansa lainsäädäntö.

Mikäli toimivaltainen lainsäädäntö on alueellisesti yhtenäinen oikeusjärjestys, jossa on kuitenkin voimassa useita, eri henkilöryhmiä koskevia säännöstöjärjestelmiä, sovellettava laki määräytyy tämän valtion lainsäädännön mukaisesti.

Lainvalintasäännöstöä sovellettaessa ei huomioida vilpillisessä tarkoituksessa luotuja tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja, joiden tarkoituksena on estää muissa olosuhteissa toimivaltaisen lainsäädännön soveltaminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lainvalintasäännöstön mukaisia ulkomaisen lain säännöksiä ei sovelleta, mikäli ne ovat ristiriidassa Portugalin valtion kansainvälistä yleistä turvallisuutta koskevien periaatteiden kanssa. Tässä tapauksessa sovelletaan toimivaltaisen ulkomaisen lainsäädännön asianmukaisempia sääntöjä tai toissijaisesti Portugalin kansallisen oikeuden sääntöjä.

Ulkomaista lainsäädäntöä tulkitaan sen oman järjestelmän puitteissa ja siinä asetettujen tulkintasääntöjen mukaisesti. Mikäli sovellettavan ulkomaisen lainsäädännön sisältöä ei ole mahdollista tutkia, sovelletaan toissijaisesti toimivaltaista lainsäädäntöä. Samaa menettelyä on sovellettava aina, kun ei voida määrittää tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja, joiden perusteella sovellettava laki valitaan.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Asianomainen voi hakea elatusapua oikeusteitse ja vedota oikeuksiinsa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, tai neuvotteluteitse, jolloin asiasta laaditaan oikeudellinen asiakirja.

Vahvistettaessa elatusapua neuvotteluteitse sovelletaan soveltuvin osin elatusavun vahvistamista oikeusteitse koskevia säännöksiä edellyttäen, etteivät ne ole ristiriidassa ilmaistun tahdon tai lainsäädännön erityissäännösten kanssa.

Mikäli elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun suorittamisen vapaaehtoisesti, edunsaajan on oikeutta saadakseen nostettava kanne tuomioistuimessa.

Kun asia koskee täysi-ikäisten tai itsenäistyneiden lasten elatusapua, pyyntö voidaan esittää tuomioistuimelle tai hakijan kotipaikan väestörekisterille (jälkimmäisessä tapauksessa asian käsittelee henkikirjoittaja, mikäli vastaaja ei vastusta hakemusta ja asianosaiset ovat laatineet asiasta sopimuksen).

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Kun asia koskee alaikäisen elatusapua, toimivalta ehdottaa kanteen nostamista toimivaltaisessa tuomioistuimessa kuuluu syyttäjäviranomaiselle, mikäli asia esitetään hänelle. Kuka tahansa voi ilmoittaa syyttäjäviranomaiselle elatusavun määrän vahvistamis- tai muuttamistarpeesta. Syyttäjäviranomainen toimii kaikissa tuomioistuimissa ja antaa oikeudellisia tietoja niitä tarvitseville.

Syyttäjäviranomaisen lisäksi elatusavun vahvistamista alaikäiselle tai muutosta aikaisemmin vahvistettuun elatusapuun voi pyytää alaikäisen laillinen edustaja, huoltaja tai sen lastensuojelulaitoksen johtaja, jolle alaikäisen huoltajuus on uskottu.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Portugalissa toimivalta elatusavun vahvistamisessa alaikäiselle ja täysi-ikäiselle tai itsenäistyneelle lapselle, joka ei ole vielä päättänyt ammatillista koulutustaan, tai elatusapumaksun toimeenpanossa on perheoikeuksilla. Perheoikeuksien tuomiopiirin ulkopuolelle jäävillä alueilla toimivalta kuuluu tuomiopiirin alioikeudelle (Tribunal de Comarca).

Alueellinen toimivalta kanteiden käsittelyssä kuuluu sen alueen tuomioistuimelle, jossa alaikäisen kotipaikka asian vireillepanohetkellä on. Jos lapsen kotipaikka ei ole tiedossa, toimivalta kuuluu tuomioistuimelle, jonka alueella vanhempainoikeuden haltijoilla on kotipaikka. Jos vanhempainoikeuden haltijoiden kotipaikka ei ole sama, toimivalta kuuluu lähivanhemman kotipaikan tuomioistuimelle, tai yhteishuoltajuustilanteessa vanhemmalle, jonka kanssa lapsi asuu. Jos joku toimenpiteistä koskee kahta tai useampaa alaikäistä, joilla on samat vanhemmat ja jotka asuvat eri tuomiopiireissä, toimivalta kuuluu sen alueen tuomioistuimelle, jolla suurin osa lapsista asuu. Jos lapsia asuu eri tuomiopiireissä yhtä paljon, toimivalta kuuluu tuomioistuimelle, jossa asia on alun perin pantu vireille. Jos alaikäisen asuinpaikka ei ole Portugalissa asian vireillepanohetkellä, toimivalta kuuluu hakijan tai vastaajan kotipaikan tuomioistuimelle. Jos hakijan ja vastaajan kotipaikka on ulkomailla ja portugalilainen tuomioistuin katsotaan kansainvälisesti toimivaltaiseksi, kuuluu toimivalta asian käsittelyssä Lissabonin tuomioistuimelle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Samoin toimivalta puolisoiden ja entisten puolisoiden elatusapukanteissa ja niiden toimeenpanossa kuuluu perheoikeuksille, tai näiden tuomiopiirin ulkopuolelle jäävillä alueilla tuomiopiirin alioikeudelle (Tribunal de Comarca).

Muissa elatusapua koskevissa pyynnöissä toimivalta kuuluu tuomiopiirin alioikeuksille.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Alaikäisen elatusavun vahvistamiskanteen esittämisessä ei tarvitse käyttää asianajajaa, vaan asiassa voi vedota suoraan tuomioistuimeen.

Hakija voi laatia omatoimisesti hakemuksen, jossa esitetään lyhyesti tosiseikat, joiden perusteella elatusavun vahvistamistarve tai aiemmin vahvistettujen elatusapujen muuttamistarve syntyy, sekä elatusavun määrittämisessä huomioon otettavat tekijät. Yksinkertaisessa ja vapaamuotoisessa hakemuksessa yksilöidään osapuolet, esitetään tosiasiat ja todisteet (kuullaan etenkin todistajia).

Hakemukseen on liitettävä väestörekisterin antama todistus hakijan ja vastaajan välisistä suhteista.

Kun kyseessä on jo vahvistetun elatusavun muuttamispyyntö, hakemukseen on liitettävä lisäksi todistus aiemmasta elatusapupäätöksestä.

Mikäli hakija ei kykene varojen puuttumisen vuoksi esittämään todistuksia, tuomioistuin voi pyytää ne suoraan toimivaltaisilta tahoilta.

Kun hakemus on jätetty tuomioistuimelle, tuomari järjestää kahden viikon kuluessa tapaamisen, jossa hakijan ja vastaajan sekä henkilön, jolle lapsen huoltajuus on uskottu, on oltava läsnä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikäli hakija ja vastaaja ovat tapaamisessa läsnä ja pääsevät sopimukseen, tuomari antaa lainsäädännön mukaisesti sopimuksen oikeusvaikutuksen vahvistavan tuomion.

Mikäli tapaaminen ei toteudu (esimerkiksi vastaajan poissaolon vuoksi) tai sen aikana ei päästä sopimukseen, tuomari lähettää tiedoksiannon vastaajalle, jonka on annettava kirjallinen vastaus (vastine).

Kun vastaaja antaa vastineensa, järjestetään suullinen käsittelytilaisuus, jossa tuomari antaa päätöksen.

Mikäli vastaaja ei anna vastinetta, tuomari toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa tarkastukset arvioidakseen vastaajan varallisuuden ja hakijan tarpeet, ja antaa tuomion.

Muiden kanteiden kohdalla asianajajan käyttämistarve riippuu vaateen arvosta. Mikäli vaateen arvo on yli 3 740,98 euroa, asianajajaa on käytettävä. Jos arvo on vähemmän, asianajajaa ei tarvitse käyttää.

Mikäli asianajajan edustus ei ole välttämätön, hakija voi esittää tuomioistuimelle vireillepanopyynnön (petição inicial) , jossa hän nimeää tuomioistuimen, jossa kanne on nostettu, yksilöi osapuolet ja ilmoittaa näiden nimen ja kotipaikan sekä mahdollisuuksien mukaan ammatin ja työpaikan, osoittaa menettelytavan, esittää kanteen perusteena olevat tosiasiat ja oikeudelliset syyt sekä esittää pyynnön ja ilmoittaa vaateen arvon. Vireillepanopyynnön lopussa hakija voi esittää kuultavaksi todistajia ja vaatia muita todisteita. Vireillepanopyyntöön on liitettävä todiste suoritetusta vireillepanomaksusta tai myönnetystä, kulut kokonaisuudessaan tai osittain kattavasta oikeusavusta.

Tämän kaltaisessa kanteessa vastapuolelle taataan aina mahdollisuus kiistää asia. Vastapuolen vastineen käsittelyssä vahvistetaan oikeudenkäynnissä käsiteltävät asiat. Käsittely sisältää tutkintavaiheen, jonka aikana osapuolet esittelevät todisteet puolustautumisoikeuden periaatteen mukaisesti. Tällainen prosessi koostuu suullisesta käsittelystä ja oikeudenkäynnistä, jonka päätteeksi annetaan lopullinen tuomio.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Kannetta nostettaessa on suoritettava vireillepanomaksu, joka on ennakkomaksu lopullisista oikeuskuluista.

Oikeuskäsittelyn päättyessä laaditaan kululaskelma, jonka mukaisesti suoritetaan tuomioistuimen perimien maksujen loppusumma sekä muut kulut, jotka muodostuvat etenkin

  1. ennalta maksettujen kulujen maksuista (kopiokuluja lukuun ottamatta)
  2. todistuksista, joita tuomioistuin ei hae viran puolesta, maksuista tuomioistuimen vaatimista asiakirjoista, lausunnoista, asemakaavoista tai muista asiaa koskevista todistusvoimaisista asiapapereista tai palveluista, videoneuvottelusta viranomaisille suoritettavista maksuista
  3. oikeudenkäyntiin osallistuville henkilöille korvattavista maksuista
  4. matka- ja oleskelukulujen korvauksista
  5. posti-, puhelu-, sähke-, faksi- ja sähköpostikulujen korvauksista
  6. todisteiden tallentamiseen tarvittavien levykkeiden hankintakustannusten korvauksista
  7. voittaneen osapuolen oikeudenkäynti- ja oikeusapukustannusten korvauksista.

Suoritettavan maksun määrää määritettäessä on riita-asian taloudellinen arvo oltava tiedossa, sillä vireillepanomaksun ja tuomioistuimen perimien maksujen loppusumman arvo määritellään taloudellista arvoa koskevan taulukon mukaan.

Tässä yhteydessä on todettava, että lopullisen elatusapuasian arvo vastaa pyydettyä vuotuista maksua viisinkertaisena eli määrää, joka saadaan kertomalla pyydetyn kuukausimaksun määrä kuudellakymmenellä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Syyttäjäviranomaisen edustamat alaikäiset ovat vapautettuja kuluista.

Jos hakijan varat ovat riittämättömät käsittelyn kustannusten kattamiseen, hän voi saada oikeusapua. Portugalin oikeusapujärjestelmää sovelletaan kaikissa tuomioistuimissa ja menettelymuodoissa, mikäli elatusapua koskevan asian hakijalla ei ole riittäviä taloudellisia varoja.

Tarkempia tietoja asiasta sivustolla Oikeusapu – Portugali

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Kun elatusavun lopullista määrää ei ole vielä vahvistettu, tuomioistuin voi edunsaajan pyynnöstä tai viran puolesta, mikäli edunsaaja on alaikäinen, myöntää väliaikaista elatusapua, jonka määrän tuomari vahvistaa harkintansa mukaan. Väliaikaista elatusapua, jota ei tarvitse maksaa takaisin, voi saada kanteen käsittelyn aikana ja lopullisen elatusapupäätöksen antamiseen saakka.

Pääsääntöisesti elatusapu on kuukausittain suoritettava rahaetuus, ellei olemassa ole päinvastaista sopimusta, säännöstä tai syitä, joiden vuoksi on turvauduttava erityistoimenpiteisiin. Jos elatusapuvelvollinen kuitenkin osoittaa, ettei hän kykene suorittamaan elatusapua rahaetuutena vaan vain luontoissuorituksena, elatusapu voidaan suorittaa myös tällä tavoin.

Elatusapu suhteutetaan elatusapuvelvollisen varallisuuteen ja edunsaajan tarpeisiin. Elatusapua vahvistettaessa otetaan huomioon lisäksi edunsaajan mahdollisuus huolehtia toimeentulostaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Puolisolle suoritettavan elatusavun määrää vahvistettaessa tuomioistuimen on otettava huomioon aviopuolisoiden ikä ja terveydentila, ammattipätevyys ja työmahdollisuudet, yhteisten lasten hoitoon mahdollisesti kuluva aika, tulot ja varat sekä yleisesti ottaen kaikki edunsaajan tarpeisiin ja elatusapuvelvollisen valmiuksiin vaikuttavat osatekijät.

Mikäli elatusavun vahvistamisen perusteena olevat olennaiset olosuhteet muuttuvat sen jälkeen, kun tuomioistuin on vahvistanut elatusavun tai kun asianosaiset ovat tehneet sopimuksen, jonka tuomioistuin on vahvistanut, elatusavun määrää voidaan tapauksesta riippuen laskea tai nostaa, tai elatusapuvelvolliseksi voidaan määrätä joku muu.

Vahvistetun elatusavun muuttamista voi pyytää elatusapuvelvollinen (esimerkiksi jos hänen taloudellinen tilanteensa heikkenee) tai edunsaaja (esimerkiksi jos elatusapua vahvistettaessa huomioitu etuus lakkaa, jos hänen perheolosuhteensa muuttuvat tai jos hänen elinkustannuksensa ovat muuttuneet merkittävästi).

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan tuomioistuimen päätöksen tai tuomioistuimen vahvistaman sopimuksen mukaisesti päätöksessä tai sopimuksessa osoitetulle henkilölle.

Edellä todetun mukaisesti elatusapu on kuukausittain suoritettava rahaetuus, ellei olemassa ole päinvastaista sopimusta, säännöstä tai syitä, joiden vuoksi on turvauduttava erityistoimenpiteisiin.

Jos elatusapuvelvollinen kuitenkin osoittaa, ettei hän kykene suorittamaan elatusapua rahaetuutena vaan vain luontoissuorituksena, elatusapu voidaan suorittaa myös tällä tavoin.

Mikäli elatusavun saaja on täysivaltainen aikuinen, elatusapu maksetaan hänelle suoraan. Mikäli elatusavun saaja on vajaavaltainen aikuinen, elatusapu ohjataan taholle (holhooja, edunvalvoja tai uskottu henkilö) , jolla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia vajaavaltaisen aikuisen taloudellisista asioista ja joka voi olla myös jokin laitos.

Sivun alkuunSivun alkuun

Edunsaajan ollessa alaikäinen elatusapu ohjataan vanhemmalle, joka on lapsen huoltaja, tai tarvittaessa muulle vanhemmalle sukulaiselle tai laitoksen johtajalle, jolle alaikäisen huoltajuus on uskottu.

Lainsäädännössä ei määrätä elatusavun maksutavasta, joten asianosaiset voivat sopia asiasta keskenään.

Jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, tuomioistuin päättää joko elatusvelvollisen tai edunsaajan kannalta käytännöllisimmästä ja edullisimmasta maksutavasta.

Tavallisesti kuukausimaksu maksetaan kuukauden alussa ja ohjataan edunsaajalle tämän haluamalla, laillisella tavalla. Yleisin tapa on pankkisiirto tai talletus pankkitilille. Muita tapoja ovat postiosoitus ja sekki tai henkilökohtaisesti toimitettu käteismaksu.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Elatusapuoikeuden lakisääteinen valvontajärjestelmä on erittäin tehokas ja kattava.

Kaikissa tapauksissa muutoksenhakupyyntö esitetään tuomioistuimelle.

Elatusapuoikeutta valvotaan rikosoikeudellisesti ja yksityisoikeudellisesti.

Rikoslainsäädännön mukaisesti elatusapuvelvollinen henkilö, jota ei ole todettu varattomaksi, voi saada velvollisuuden rikkomisesta vankeus- tai sakkorangaistuksen, koska hän vaarantaa edunsaajan perustarpeiden täyttymisen, jos edunsaaja ei saa apua kolmannelta osapuolelta. Oikeudenkäyntimenettely riippuu tapauksesta. Mikäli elatusvelvollinen täyttää velvollisuutensa, tuomioistuin voi jättää rangaistuksen antamatta tai peruuttaa täyttämättömän rangaistuksen kokonaisuudessaan tai osittain.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikäli henkilö, jonka tuomioistuin on määrännyt maksamaan elatusapua, ei suorita maksamatta olevia määriä kymmenessä päivässä eräpäivästä, asian käsittely etenee siviililainsäädännön mukaisesti, ja kun asia koskee alaikäisen elatusapua, asiassa edetään seuraavasti:

  1. Jos elatusapuvelvollinen on virkamies, kyseessä olevat määrät vähennetään kuukausipalkasta tuomioistuimen toimivaltaiselle työnantajataholle esittämän vaatimuksen perusteella.
  2. Jos elatusapuvelvollinen on palkattu työntekijä, määrät vähennetään kuukausipalkasta tai muusta palkasta, minkä vuoksi asiasta ilmoitetaan asianosaiselle työnantajataholle, jolle perintävelvollisuus uskotaan.
  3. Jos elatusapuvelvollinen on henkilö, jolla on vuokra-, eläke-, avustus- tai erilaisia palkkiotuloja tai muita tämän kaltaisia tuloja, määrät vähennetään näistä tuloista niiden maksu- tai hyvityshetkellä, mitä varten laaditaan tarvittavat perintävaatimukset tai –tiedoksiannot, jolloin perintävelvollisuus uskotaan tiedonannon saaneelle taholle.

Perittäväksi määrätään myös tulevat maksettavaksi lankeavat elatusapumaksut, jotka ohjataan suoraan edunsaajalle.

Muissa tapauksissa voidaan soveltaa elatusavun täytäntöönpanoa koskevaa erityismenettelyä.

Elatusavun täytäntöönpanossa on seuraavat erityispiirteensä:

  1. Toimivalta omaisuuden (velkojen kattamiseksi myytävä omaisuus) ulosmittaamisessa kuuluu yksinomaisesti velkojalle (elatusavun täytäntöönpanon vireillepanija) , joka vaatii ulosmittausta jo vireillepanovaatimuksessa.
  2. Velallinen (henkilö, jolta maksu aiotaan periä pakkokeinoin) kutsutaan kuultavaksi vasta ulosmittauksen jälkeen.
  3. Vastustus (täytäntöönpanoa vastustava menettely) ei missään tapauksessa keskeytä täytäntöönpanoa.
  4. Velkoja voi vaatia, että velallisen saamista tuloista, kuukausipalkasta tai eduista siirretään osa velkojalle (tuomioistuimen päätöksellä). Hän voi vaatia myös velallisen tulojen tallettamista (varojen siirto tuomioistuimen päätöksellä) erääntyneiden tai erääntyvien maksujen maksamiseen. Tulojen siirtäminen tai tallettaminen tapahtuu ulosotosta riippumatta.

Mikäli velkoja vaatii rahamäärän tai edun siirtämistä, tuomari antaa määräyksen asian saattamisesta sen tahon tietoon, joka vastaa rahamäärän tai edun maksamisesta tai asiaa koskevien asiakirjojen käsittelystä, jotta kyseinen taho toimittaisi rahamäärän tai edun suoraan velkojalle. Mikäli velkoja vaatii tulojen tallettamista, hän osoittaa heti talletettavaksi haluamansa omaisuuden. Tuomari määrää talletettavaksi omaisuuden, jonka katsoo riittäväksi kattamaan erääntyvät maksut, ja voi halutessaan kuulla velallista.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikäli omaisuuden tallettamisen jälkeen ilmenee, ettei omaisuutta ole talletettu riittävästi, velkoja voi osoittaa talletettavaksi velallisen muuta omaisuutta.

Mikäli puolestaan tuloja on talletettu liikaa, velkojan on palautettava vastaanottamansa liikamäärä velalliselle. Samoin velallinen voi vaatia, että vain osa omaisuudesta talletetaan tai että talletettavaksi asetetaan muuta omaisuutta. Edellä mainittua sovelletaan tarpeen mukaan myös tilanteissa, joissa elatusapuedun määrää muutetaan täytäntöönpanomenettelyn aikana.

Kun varallisuutta on myyty elatusapuvelan maksamiseksi, täytäntöönpannun elatusavun liikamäärää ei saa määrätä velallisen haltuun osoittamatta ensin, että erääntyvien maksujen maksamiseen on varattu tuomarin kohtuuden rajoissa asianmukaiseksi katsoma määrä, paitsi jos velallinen on antanut vakuudet tai muun asianmukaisen takeen.

13. Onko olemassa järjestöä tai viranomaista (keskus- tai paikallisviranomaista) , joka voi auttaa elatusavun perimisessä?

Mikäli todetaan, ettei tuomioistuimen elatusapuvelvolliseksi määräämä henkilö voi suorittaa elatusapumaksua varattomuuden vuoksi (joka johtuu esimerkiksi työttömyydestä, sairaudesta, vajaakykyisyydestä tai huumausaineiden käytöstä) , elatusavun maksu voidaan taata sosiaaliturvan rahoittamista hoitavan viranomaisen (Instituto de Gestão Financeira da Segurança Social) hallinnoimasta elatusavun takuurahastosta (Fundo de Garantia dos Alimentos Devidos a Menores) , kunnes elatusapuvelvollinen luo tarvittavat olosuhteet velvollisuutensa täyttämiseksi. Instituto de Gestão Financeira da Segurança Social maksaa elatusapumaksun toimivaltaisen tuomioistuimen määräyksestä alaikäisen kotipaikan alueellisen sosiaaliturvakeskuksen kautta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusavun perimiseen ulkomailta voi pyytää apua asiaa koskevan sopimuksen mukaisesti oikeushallinnon keskusvirastosta (Direcção-Geral da Administração da Justiça) , joka toimii vastaanottavana ja välittävänä elimenä.

Elatusavun perimistä ulkomailla koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on auttaa sopimuksen allekirjoittajavaltiossa asuvaa elatuspuun oikeutettua hakijaa perimään elatusapu elatusapuvelvolliselta (velallinen) , joka kuuluu toisen allekirjoittajavaltion oikeudellisen toimivallan alaisuuteen.

Lisäksi Portugali on solminut Ranskan tasavallan kanssa oikeudellista yhteistyötä lastensuojeluasioissa koskevan yleissopimuksen (Convenção de Cooperação Judiciária relativa à Protecção de Menores) , jonka mukaisesti Portugalin keskusviranomaisena toimii sosiaalisen kuntouttamisen laitos (Instituto de Reinserção Social). Yleissopimuksen tavoitteena on suojella alaikäisiä, jotka ovat jommankumman allekirjoittajavaltion kansalaisia.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta, jos hakija on Portugalissa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa?

Elatusavun takuurahasto takaa elatusavun maksamisen Portugalissa asuville alaikäisille, mikäli tuomioistuimen elatusapuvelvolliseksi määräämä henkilö ei suorita erääntyneitä maksuja, elatusapua ei ole pantu täytäntöön tai jos alaikäisen nettotulot jäävät Portugalin vähimmäispalkkaa alemmaksi, eikä alaikäinen siten hyödy huoltajansakaan tuloista.

Muilla edellä mainituilla laitoksilla on tärkeä rooli elatusavun perinnässä, mutta niillä ei ole keinoja maksaa velallisen velkoja.

Sivun alkuunSivun alkuun

15. Voiko hakija saada apua portugalilaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Ks. kahteen edelliseen kysymykseen annetut vastaukset.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Elatusavun perimistä ulkomailla koskevan yleissopimuksen mukaisesti vastaanottava ja välittävä elin Portugalissa on

Direcção-Geral da Administração da Justiça

Av. 5 de Outubro, n.º 125,

P - 1069-044 Lissabon

P. (351) 217 90 36 00

F. (351) 217 90 36 98/9

sähköposti mailto:correio@dgsj.pt

Portugalin tasavallan ja Ranskan tasavallan välisen sopimuksen mukaisesti keskusviranomainen Portugalissa on edellä mainitun mukaisesti

Instituto de Reinserção Social

Av. Almirante Reis, n.º 101

P - 1150-013 Lissabon

P. (351) 213 17 61 00

F. (351) 213 17 61 71

sähköposti mailto:irs@irsocial.mj.pt

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Kun velkojan (edunsaajan) kotipaikka on elatusavun perimistä ulkomailla koskevan yleissopimuksen allekirjoittajavaltiossa ja kun velallinen (elatusapuvelvollinen) kuuluu toisen allekirjoittajavaltion oikeudellisen toimivallan alaisuuteen, voi velkoja esittää kotivaltionsa vastaanottavalle viranomaiselle pyynnön elatusavun perimisestä velalliselta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Mikäli velkojan kotipaikka on yleissopimuksen allekirjoittajavaltiossa ja velallisen Portugalissa, oikeushallinnon keskusvirasto (Direcção-Geral da Administração da Justiça) ryhtyy velkojan puolesta ja hänen antamansa valtuuden puitteissa kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin elatusavun perimisen varmistamiseksi. Virasto voi ryhtyä sovittelijaksi tai tarpeen vaatiessa ryhtyä elatusapukanteen nostamiseen ja ajamiseen sekä elatusapua koskevien kaikkien päätösten ja muiden oikeudellisten asiakirjojen täytäntöönpanemiseen.

Portugalin ja Ranskan välisen oikeudellista yhteistyötä lastensuojeluasioissa koskevan yleissopimuksen mukaisesti sosiaalisen kuntouttamisen laitos (Portugalin keskusviranomaisena) voi vaatia toimivaltaisen tuomioistuimen syyttäjäviranomaisen välityksellä toimivaltaista oikeusviranomaista puuttumaan asiaan mahdollisimman nopeasti elatusapuvelvollisuutta koskevan päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

Keskusviranomaiset toimittavat jo täytäntöönpanokelpoisten päätösten täytäntöönpanoa pakkokeinoin koskevat pyynnöt kansallisen lainsäädännön mukaisesti eteenpäin ja pyytävät toimivaltaista viranomaista puuttumaan asiaan.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin portugalilaisen järjestön tai viranomaisen puoleen?

Edellä mainituissa tapauksissa hakija voi ajaa asiaansa omatoimisesti.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Ks. kysymykseen 16 annettu vastaus.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Ks. kysymykseen 17 annettu vastaus.

Lisätietoja

Lisätietoja seuraavilta Internet-sivustoilta:

« Elatusvaateet - Yleistä | Portugali - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 01-08-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta