Elatusvaateet - Puola

SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Puolan lain mukaan? Kenellä on oikeus saada elatusapua?  2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?  3. Minkälaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Puolan lakia?  4. Jos Puolan lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Puolan tuomioistuimet soveltavat (silloin kun sekä maksuvelvollinen että elatusavun saaja ovat Puolassa)?  5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?  6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?  7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?  8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (oikeudellisen edustajan tai organisaation) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa?  9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?  10. Miten elatusavun suuruus lasketaan oikeuskäsittelyssä? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?  11. Kuka maksaa elatusavun ja miten?  12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, onko olemassa keinoja pakottaa hänet maksamaan?  13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä?  14. Voivatko nämä tahot maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?  15. Jos hakija on Puolassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa, voiko hakija saada apua joltakin puolalaiselta järjestöltä tai paikallis- tai keskusviranomaisilta?  16. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?  17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?  18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin puolalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen, jos hän asuu itse ulkomailla ja elatusvelvollinen asuu Puolassa?  19. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?  20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Puolan lain mukaan? Kenellä on oikeus saada elatusapua?

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan perhe- ja huoltajuuslain 128 §:n mukaan vanhempien ja lasten sekä sisarusten keskinäistä velvollisuutta huolehtia toistensa elatuksesta (johon sisältyvät mm. vaatteet, ruoka, asunto, lämmitys ja lääkkeet) ja tarvittaessa myös kasvatuksesta (joka käsittää mm. lapsen fyysisestä ja psyykkisestä kehityksestä sekä koulutuksesta ja kulttuuritarpeista huolehtimisen).  

Elatusavulla tarkoitetaan raha- tai luontoissuorituksia tai suhteessa lapsiin myös henkilökohtaista kasvatustyötä sekä yhteisen talouden ylläpitoon liittyvien töiden tekemistä elatusvelvollisuuden perusteella.

Elatuskanteella tarkoitetaan kannetta, jolla elatusapuun oikeutettu voi vaatia elatusvelvollista suorittamaan hänelle määrätyt elatusmaksut.

Lähtökohtaisesti elatusvelvollisuus perustuu jonkinlaiseen perhesuhteeseen. Puolan lainsäädännössä erotetaan seuraavat elatusvelvollisuuden muodot sen mukaan, millaisesta perhesuhteesta on kyse:

1. Elatusvelvollisuus lähisukulaisten kesken ja sen yhtenä muotona vanhempien elatusvelvollisuus lasta kohtaan. – Lähisukulaisten kesken elatusapuun on oikeutettu vain henkilö, jolla on taloudellisia vaikeuksia. Vanhemmat sen sijaan ovat velvollisia huolehtimaan lastensa elatuksesta niin kauan kuin nämä eivät pysty itse hankkimaan toimeentuloaan, paitsi jos lapsen omaisuudesta saatavat tulot riittävät kattamaan hänen elatuksensa ja kasvatuksensa. Lapset menettävät oikeuden elatukseen täyttäessään 18 vuotta, paitsi jos he haluavat jatkaa opiskelua ja heillä on siihen edellytykset aiemman koulumenestyksen perusteella. Toisaalta vanhemmat eivät ole velvollisia elättämään lasta, joka 18 vuotta täytettyään päättää työhönmenon sijasta jatkaa opiskelua, mutta laiminlyö opintonsa, ei edisty vaaditulla tavalla, ei suorita vaadittuja opintokokonaisuuksia eikä läpäise tenttejä määräajassa eikä sen vuoksi saa opintojaan päätökseen aikataulun mukaisesti.
2. Elatusvelvollisuus adoptiosuhteen nojalla. – Adoptiosuhde koskee ainoastaan adoptiovanhemman ja adoptiolapsen välistä suhdetta. Sen vuoksi adoptiovanhempi on velvollinen huolehtimaan adoptiolapsen elatuksesta ensisijaisesti verrattuna muihin ylenevää polvea edustaviin sukulaisiin ja sisaruksiin. Adoptiolapsi on puolestaan velvollinen huolehtimaan ylenevää polvea edustavien sukulaisten ja sisarustensa elatuksesta vasta viimeisenä. Muilta osin adoptoituun sovelletaan samoja periaatteita kuin kohdassa 1.
3. Elatusvelvollisuus avioliittoon perustuvien sukulaisuussuhteiden nojalla (äiti- ja isäpuoli, lapsipuolet). – Elatusapuun on oikeutettu vain henkilö, jolla on taloudellisia vaikeuksia, ja ainoastaan siltä osin kuin elatusvelvollisuus kyseisessä tilanteessa olisi yleisesti hyväksyttyjen sosiaalisten normien mukainen. Puolan lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella taloudellisilla vaikeuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei pysty huolehtimaan perustarpeistaan omin varoin ja voimin.
4. Elatusvelvollisuus puolisoiden kesken avioliiton aikana. – Perhe- ja huoltajuuslain 27 §:n mukaan perheenjäsenet voivat vaatia, että kaikkien perheenjäsenten oikeus yhtäläiseen elintasoon toteutuu.
5. Elatusvelvollisuus puolisoiden kesken avioliiton purkautumisen jälkeen. – Jos vain toinen puolisoista on katsottu syylliseksi avioliiton hajoamiseen, ja syyttömän puolison taloudellinen tilanne heikkenee avioeron vuoksi huomattavasti, syytön puoliso voi vaatia elatusapua perusteltujen tarpeidensa nojalla, vaikka hänellä ei olisikaan taloudellisia vaikeuksia. Muissa tapauksissa voi taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso vaatia entiseltä puolisoltaan elatusapua perusteltujen tarpeidensa nojalla sen mukaan, millaiset ansiomahdollisuudet ja varallisuustilanne entisellä puolisolla on. Elatusvelvollisuus entistä puolisoa kohtaan päättyy, jos elatusapuun oikeutettu solmii uuden avioliiton. Jos elatusvelvollinen on entisistä puolisoista se, joka ei ollut syyllinen avioliiton hajoamiseen, elatusvelvollisuus päättyy kuitenkin viiden vuoden kuluttua avioerotuomiosta, paitsi jos tuomioistuin pidentää tätä määräaikaa elatusapuun oikeutetun vaatimuksesta poikkeuksellisten syiden nojalla.
6. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän elatusvelvollisuus lapsen äitiä kohtaan. – Lapsen isä, joka ei ole äidin aviomies, on velvollinen osallistumaan raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuviin kustannuksiin sekä äidin elatukseen kolmen kuukauden ajan synnytyksen jälkeen taloudellisen tilanteensa mukaan. Äiti voi painavista syistä vaatia lapsen isältä elatusapua myös pidempään kuin kolmen kuukauden ajan.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Vanhempien elatusvelvollisuus lasta kohtaan perustuu siihen, että lapsi ei pysty itse huolehtimaan elatuksestaan. Ks. kohta 1.1.

Sivun alkuun

3. Minkälaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Puolan lakia?

Elatusvaateisiin sovellettava laki määräytyy Puolassa seuraavien säädösten nojalla: kansainvälisestä yksityisoikeudesta 12. marraskuuta 1965 annettu laki, Haagissa 2 päivänä lokakuuta 1973 tehty yleissopimus elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä kahdenväliset sopimukset, joita Puola on tehnyt Bulgarian, Itävallan, Kuuban, Latvian, Liettuan, Pohjois-Korean, Ranskan, Romanian, Slovakian, Tšekin, Ukrainan, Unkarin, Valko-Venäjän, Venäjän, Vietnamin ja Viron kanssa. (Lisätietoja näistä sopimuksista on saatavilla Puolan oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.ms.gov.pl )

Ellei yleissopimuksen tai kahdenvälisten sopimusten määräyksistä muuta johdu, sovelletaan lähisukulaisten sekä isä- ja äitipuolen ja lapsipuolten välisiin elatuskanteisiin elatusapuun oikeutetun kansallista lakia. Silloin kun elatusapuun oikeutettu on Puolan kansalainen, kanteeseen sovelletaan tämän perusteella Puolan lakia.

4. Jos Puolan lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Puolan tuomioistuimet soveltavat (silloin kun sekä maksuvelvollinen että elatusavun saaja ovat Puolassa)?

Osapuolen asuin- tai kotipaikka ei vaikuta sovellettavan lain valintaan. Ainoa vaikuttava tekijä on elatusapuun oikeutetun kansalaisuus. Ks. lähemmin vastaus kohtaan 3.

Sivun alkuun

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Oikeus elatusapuun voi toteutua eri tavoin:

1. elatusvelvollinen voi täyttää velvollisuutensa vapaaehtoisesti,
2. osapuolet voivat sopia keskenään siitä, miten elatusapu toteutetaan,
3. jos elatusvelvollinen ei täytä velvollisuuttaan, elatusapuun oikeutettu voi nostaa tuomioistuimessa kanteen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Elatuskanteen voi nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta:

• valtuutettu edustaja, joka voi asianajajan lisäksi olla elatusapuun oikeutetun vanhempi, puoliso, sisarus, sukulainen ylenevässä polvessa tai adoptiovanhempi tai -lapsi,
• sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustaja [sosiaaliavustuksista 12. maaliskuuta 2004 annetun lain (Puolan virallinen lehti 2004, nro 64, kohta 593) nojalla tällaisia edustajia ovat kunnan (gmina) sosiaalitoimiston johtaja ja läänin (powiat) perhetukikeskuksen johtaja],
• perheiden tukemisesta vastaavan sosiaalisen järjestön edustaja, [luettelo näistä järjestöistä on vahvistettu 10. lokakuuta 2000 annetulla oikeusministeriön asetuksella (Puolan virallinen lehti 2000, nro 100, kohta 1080)].
• yleinen syyttäjä, jos se on tarpeen oikeusvaltioperiaatteen ja yleisen edun turvaamiseksi.

Elatusapuun oikeutettujen alaikäisten edustajana toimii heidän laillinen edustajansa.

Sivun alkuun

Tuttava ei voi toimia elatusapuun oikeutetun edustajana, paitsi jos hän täyttää edellä mainitut edellytykset.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Siviiliprosessilain mukaan elatusapua koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on alioikeus (sąd rejonowy). Tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy joko elatusapuun oikeutetun tai vastaajan asuinpaikan perusteella.

Tietoa siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen jossakin konkreettisessa tapauksessa, voi kysyä asianajotoimistoista tai kohdassa 15 mainituilta henkilöiltä. Tähän liittyviä tietoja löytyy myös Euroopan komission ylläpitämiltä Euroopan oikeudellisen atlaksen verkkosivuilta osoitteesta http.//ec.europa.eu/justice_home/judicialatlascivil/html/index_fi.htm.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (oikeudellisen edustajan tai organisaation) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa?

Elatusapua koskevissa asioissa ei ole pakko käyttää oikeudellista edustajaa. Osapuoli voi itse päättää, ajaako asiaansa itse vai oikeudellisen edustajan avustuksella.

Lisätietoja elatusapuun oikeutetun mahdollisuudesta saada käyttöönsä oikeudellinen avustaja maksutta on kohdassa 9.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Puolan lainsäädännön mukaan henkilö, joka hakee elatusvaateen täytäntöönpanoa, vapautetaan oikeudenkäyntikuluista. Vapautus koskee kaikkia oikeudenkäyntikuluja, eli elatusapuun oikeutetun ei tarvitse maksaa myöskään muutoksenhausta tai täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Sivun alkuun

Lisäksi osapuoli voi pyytää, että tuomioistuin nimeää hänelle oikeudellisen avustajan maksutta. Jos elatusvaade hyväksytään, oikeudellisen edustajan palkkion maksaa vastapuoli (=elatusvelvollinen). Jos taas elatusapua vaatinut osapuoli häviää oikeudenkäynnin, oikeudellisen edustajan palkkio maksetaan valtion varoista.

Oikeusapuun liittyviä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksia sääntelee laki EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa yksityisoikeudellisissa asioissa myönnettävästä oikeusavusta. Lisätietoja tästä aiheesta on saatavilla oikeusapua Puolassa koskevilta Euroopan oikeudellisen verkoston sivuilta.

10. Miten elatusavun suuruus lasketaan oikeuskäsittelyssä? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusavun suuruus riippuu sekä elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksista ja varallisuudesta että elatusapuun oikeutetun perustelluista tarpeista. Elatusapuun oikeutetun tarpeilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä hän välttämättä tarvitsee elatustaan varten. Tätä varten otetaan huomioon paitsi aineelliset myös aineettomat (kulttuuriset tai henkiset) tarpeet. Alaikäisten tarpeisiin luetaan myös koulutusmenot. Elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien ja varallisuuden arviointi taas ei perustu hänen todellisiin tuloihinsa, vaan siihen, mitä ne voisivat olla, jos hän käyttäisi ansiomahdollisuuksiaan täysimääräisesti.

Olosuhteiden muuttuessa kumpikin osapuoli voi hakea muutosta elatusapua koskevaan tuomioistuimen päätökseen tai sitä koskevaan sopimukseen. Tilanteen mukaan on mahdollista pyytää joko elatusvelvollisuuden peruuttamista tai elatusavun korottamista tai alentamista. Elatusavun tarkistamisen edellytyksenä on joko elatusapuun oikeutetun tarpeiden lisääntyminen tai väheneminen tai elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien lisääntyminen tai väheneminen.

Sivun alkuun

11. Kuka maksaa elatusavun ja miten?

Maksuvelvollisuus kuuluu täytäntöönpanoasiakirjassa mainitulle velalliselle. Periaatteessa elatusmaksusta vastaa siis elatusvelvollinen yksin. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, elatusapuun oikeutettu voi esittää hakemuksen, jonka nojalla toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen eli ulosottomies (komornik) aloittaa täytäntöönpanomenettelyn. Elatusapupäätöksen täytäntöönpano voidaan panna vireille myös viran puolesta sen alioikeuden hakemuksesta, joka teki päätöksen elatusavun suuruudesta. Elatusapuun oikeutettu voi myös esittää elatusvelvollisen työnantajalle tai tämän eläkkeen maksavalle laitokselle täytäntöönpanokelpoisen päätöksen ja vaatia niitä vähentämään elatusapumaksut elatusvelvolliselle maksettavista määristä. Maksajan on noudatettava vaatimusta.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, onko olemassa keinoja pakottaa hänet maksamaan?

Jos elatusvelvollinen ei maksa hänelle määrättyjä elatusmaksuja vapaaehtoisesti, ne voidaan periä häneltä pakkotäytäntöönpanon avulla (ks. vastaus kohtaan 11).

Lisäksi on aiheellista muistaa, että elatusmaksujen laiminlyönnistä voidaan määrätä rikoslain nojalla sakkoa, yhdyskuntaseuraamus tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä?

Kuten kohtaan 6 annetussa vastauksessa todetaan, elatuskanteen voivat nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta mm. tietyt sosiaaliset järjestöt, sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustajat ja joissain tapauksissa yleinen syyttäjä. Nämä tahot voivat myös avustaa elatusapuun oikeutettua menettelyssä, joka on jo pantu vireille elatusavun saamiseksi. Tällöin niiden tehtävänä on tukea elatusapuun oikeutettua osapuolta oikeudenkäyntimenettelyssä.

Sivun alkuun

14. Voivatko nämä tahot maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Eivät. Mikään edellä mainituista tahoista ei voi maksaa elatusapua elatusvelvollisen sijasta.

Puolassa tuli kuitenkin 1. syyskuuta 2005 voimaan 22. huhtikuuta 2005 annettu laki elatusmaksumenettelystä ja elatustuesta. Jos tuomioistuimen päätöstä elatusmaksuista ei voida panna täytäntöön, asianomaisen kunnan toimisto tai sosiaalitoimisto voivat myöntää elatusapuun oikeutetulle elatustukea (zaliczka alimentacyjna).

Elatustukea voivat hakea ainoastaan laissa tarkoitetut henkilöt. Elatustuen maksaa sen kunnan tai kaupungin johtaja, jossa elatusapuun oikeutettu asuu. Elatustuki ei voi olla suurempi kuin tuomioistuimen määräämä elatusmaksu tai laissa säädetty määrä. Elatustukea myönnetään tuomioistuimen myöntämistä elatusmaksuista, joita ei ole maksettu.

Elatustukea ei kuitenkaan myönnetä, jos tukeen oikeutettu asuu täysihoidon tarjoavassa laitoksessa (esim. perhetukikeskuksessa, lastenkodissa, kasvatuslaitoksessa tai vankilassa) tai sijaisperheessä tai jos hän elää avioliitossa tai hänellä on lapsi ja hänellä on oikeus kotitaloustukeen.

Lakia sovelletaan vain jos elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on Puolassa.

15. Jos hakija on Puolassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa, voiko hakija saada apua joltakin puolalaiselta järjestöltä tai paikallis- tai keskusviranomaisilta?

Jos elatusmaksuvelallinen asuu ulkomailla ja elatusapuun oikeutettu Puolassa, viimeksi mainitun asuinpaikan mukaan toimivaltainen aluetuomioistuin (sąd okręgowy) voi auttaa häntä elatusvaateen laatimisessa antamalla hänelle tarvittavat tiedot ja auttamalla häntä tarvittavien hakemusten laatimisessa ja tarkastamalla, että hakemus on asianmukaisesti täytetty.

Sivun alkuun

16. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?

Tuomioistuimen nimi	Osoite	Suunta-numero	Puhelin		Faksi
			Vaihde	Presidentti
Sąd Okręgowy w Białymstoku	ul. M.C.Skłodowskiej 1 15-950 Białystok	085	742-04-41 745-91-00 745-92-00	745-92-17	Sąd Okręgowy w Białymstoku
Sąd Okręgowy w Bielsku-Białej	ul. Cieszyńska 10 43-300 Bielsko-Biała	033	499-04-99	499-03-16 499-03-18	Sąd Okręgowy w Bielsku-Białej
Sąd Okręgowy w Bydgoszczy	ul. Wały Jagiellońskie 2 85-128 Bydgoszcz	052	325-31-00	325-31-04	Sąd Okręgowy w Bydgoszczy
Sąd Okręgowy w Częstochowie	ul. Dąbrowskiego 23/35 42-200 Częstochowa	034	324-50-15	324-16-80	Sąd Okręgowy w Częstochowie
Sąd Okręgowy w Elblągu	Pl. Konstytucji 1 82-300 Elbląg	055	611-22-00	611-22-07	Sąd Okręgowy w Elblągu
Sąd Okręgowy w Gliwicach	ul. Kościuszki 15 44-100 Gliwice	032	338-02-00	338-01-01	Sąd Okręgowy w Gliwicach
Sąd Okręgowy w Gdańsku	ul. Nowe Ogrody 30/34 80-958 Gdańsk	058	321-31-99	321-31-00 321-31-01	Sąd Okręgowy w Gdańsku
Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim	ul. Mieszka I 33 66-400 Gorzów Wielkopolski	095	722-42-80 do 85	720-28-07	Sąd Okręgowy w Gorzowie Wielkopolskim
Sąd Okręgowy w Jeleniej Górze	ul. Wojska Polskiego 56 58-500 Jelenia Góra	075	641-51-00 752-24-34	641-51-51	Sąd Okręgowy w Jeleniej Górze
Sąd Okręgowy w Kaliszu	Al. Wolności 13 62-800 Kalisz	062	765-77-00	765-77-64 757-37-04 765-78-50	Sąd Okręgowy w Kaliszu
Sąd Okręgowy w Katowicach	ul. Andrzeja 16/18 40-957 Katowice	032	251-14-21 251-40-91	251-69-83	Sąd Okręgowy w Katowicach
Sąd Okręgowy w Kielcach	ul. Seminaryjska 12 25-372 Kielce	041	340-23-00	344-59-45	Sąd Okręgowy w Kielcach
Sąd Okręgowy w Koninie	ul. Energetyka 5 62-510 Konin	063	242-30-22	242-38-16	Sąd Okręgowy w Koninie
Sąd Okręgowy w Koszalinie	ul. Waryńskiego 7 75-541 Koszalin	094	-	342-50-71	Sąd Okręgowy w Koszalinie
Sąd Okręgowy w Krakowie	ul. Przy Rondzie 7 31-547 Kraków	012	619-50-00	619-58-00 619-58-22	Sąd Okręgowy w Krakowie
Sąd Okręgowy w Krośnie	ul. Sienkiewicza 12 38-400 Krosno	013	436-84-78	436-85-49	Sąd Okręgowy w Krośnie
Sąd Okręgowy w Legnicy	ul. Złotoryjska 40 59-220 Legnica	076	722-59-00	722-59-11	Sąd Okręgowy w Legnicy
Sąd Okręgowy w Lublinie	ul. Krakowskie Przedmieście 43 20-076 Lublin	081	535-91-00 do 10	532-08-40	Sąd Okręgowy w Lublinie
Sąd Okręgowy w Łomży	ul. Dworna 16 18-400 Łomża	086	216-62-81	216-38-07	Sąd Okręgowy w Łomży
Sąd Okręgowy w Łodzi	Pl. Dąbrowskiego 5 90-921 Łódź	042	677-89-00	677-89-99	Sąd Okręgowy w Łodzi
Sąd Okręgowy w Nowym Sączu	ul. Pijarska 3 33-300 Nowy Sącz	018	443-89-00	443-89-22	Sąd Okręgowy w Nowym Sączu
Sąd Okręgowy w Olsztynie	ul. Dąbrowszczaków 44 10-001 Olsztyn	089	523-02-30	523-01-85 527-30-48	Sąd Okręgowy w Olsztynie
Sąd Okręgowy w Opolu	siedziba tymczasowa ul. Prószkowska 67 45-758 Opole	077	457-22-64	457-28-33	Sąd Okręgowy w Opolu
Sąd Okręgowy w Ostrołęce	ul. Kościuszki 19 07-400 Ostrołęka	029	764-29-22 764-29-40	764-37-22	Sąd Okręgowy w Ostrołęce
Sąd Okręgowy w Piotrkowie Trybunalskim	ul. J. Słowackiego 5 97-300 Piotrków Trybunalski	044	-	647-21-94 649-64-14	Sąd Okręgowy w Piotrkowie Trybunalskim
Sąd Okręgowy w Płocku	Pl. Narutowicza 4/6 09-404 Płock 6	024	262-52-44 268-85-84 268-85-79	262-25-26	Sąd Okręgowy w Płocku
Sąd Okręgowy w Poznaniu	ul. Marcinkowskiego 32 60-967 Poznań	061	856-60-00	852-33-06	Sąd Okręgowy w Poznaniu
Sąd Okręgowy w Radomiu	ul. Marszałka J. Piłsudskiego 10 26-600 Radom	048	368-02-00	368-03-00 368-03-01	Sąd Okręgowy w Radomiu
Sąd Okręgowy w Rzeszowie	Pl. Śreniawitów 3 35-959 Rzeszów	017	875-62-00	875-62-36	Sąd Okręgowy w Rzeszowie
Sąd Okręgowy w Siedlcach	ul. Sądowa 2 08-110 Siedlce	025	632-52-35 do 39	632-62-11	Sąd Okręgowy w Siedlcach
Sąd Okręgowy w Sieradzu	Al. Zwycięstwa 1 98-200 Sieradz	043	827-13-20	827-12-87	Sąd Okręgowy w Sieradzu
Sąd Okręgowy w Słupsku	ul. Zamenhofa 7 76-200 Słupsk	059	842-20-41 do 44	842-83-25	Sąd Okręgowy w Słupsku
Sąd Okręgowy w Suwałkach	ul. L.Waryńskiego 45 16-400 Suwałki	087	563-13-30	563-13-01	Sąd Okręgowy w Suwałkach
Sąd Okręgowy w Szczecinie	ul. Kaszubska 42 70-952 Szczecin	091	448-00-02	448-96-36	Sąd Okręgowy w Szczecinie
Sąd Okręgowy w Świdnicy	Pl. Grunwaldzki 14 58-100 Świdnica	074	851-83-00	851-82-46	Sąd Okręgowy w Świdnicy
Sąd Okręgowy w Tarnobrzegu	ul. Sienkiewicza 27 39-400 Tarnobrzeg	015	823-48-80 do 81	823-49-20	Sąd Okręgowy w Tarnobrzegu
Sąd Okręgowy w Tarnowie	ul. J. Dąbrowskiego 27 33-100 Tarnów	014	632-74-00 632-75-00	621-16-38	Sąd Okręgowy w Tarnowie
Sąd Okręgowy w Toruniu	ul. Piekary 51 87-100 Toruń	056	610-56-00	610-56-04	Sąd Okręgowy w Toruniu
Sąd Okręgowy w Warszawie	Al. Solidarności 127 00-951 Warszawa	022	620-03-71	620-13-57	Sąd Okręgowy w Warszawie
Sąd Okręgowy we Włocławku	ul. Wojska Polskiego 22 87-800 Włocławek	054	411-62-00	411-62-05	Sąd Okręgowy we Włocławku
Sąd Okręgowy we Wrocławiu	ul. Sądowa 1 50-950 Wrocław	071	370-42-00	370-42-01 343-64-75	Sąd Okręgowy we Wrocławiu
Sąd Okręgowy w Zamościu	ul. Akademicka 1 22-400 Zamość	084	-	638-48-13	Sąd Okręgowy w Zamościu
Sąd Okręgowy w Zielonej Górze	Pl. Słowiański 1 65-958 Zielona Góra	068	-	322-01-40	Sąd Okręgowy w Zielonej Górze

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Jos puolalainen tuomioistuin toimii elatusavun perimisestä ulkomailla vuonna 1956 tehdyssä New Yorkin yleissopimuksessa tai jossakin kahdenvälisessä sopimuksessa tarkoitettuna välittävänä elimenä, sen velvollisuutena on antaa elatusapuun oikeutetulle kaikki tämän tarvitsemat tiedot ja auttaa häntä vaadittujen asiakirjojen täyttämisessä sekä tarkistaa, että hakemus on muodollisesti oikein täytetty, ennen kuin se toimittaa hakemuksen ulkomaille.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin puolalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen, jos hän asuu itse ulkomailla ja elatusvelvollinen asuu Puolassa?

Jos elatusvelvollisuuden täytäntöönpanoa on haettava tuomioistuimelta ja asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, ulkomailla asuva hakija voi käyttää yleissopimuksessa määrättyä menettelyä ja kääntyä asuinvaltionsa välittävän elimen puoleen.

Jos hakija asuu valtiossa, jonka kanssa Puola on tehnyt kahdenvälisen sopimuksen, hän saa vastaavaa apua tällaisen sopimuksen määräysten nojalla. Yleensä kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään, että on käännyttävä suoraan puolalaisen tuomioistuimen puoleen tai että hakemus on tehtävä puolalaiselle tuomioistuimelle sen maan tuomioistuimen välityksellä, joka on tehnyt elatusapupäätöksen. Muussa tapauksessa hakemus toimitetaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle keskusviranomaisten, yleensä oikeusministeriöiden, välityksellä.

19. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?

Jos asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, muiden valtioiden toimivaltaiset välittävät elimet mainitaan yleissopimukseen liittyneiden valtioiden ilmoituksissa, jotka ovat saatavilla Internetissä.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Jos asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, yleissopimukseen liitetyissä ilmoituksissa mainitut muiden valtioiden välittävät elimet antavat elatusapuun oikeutetulle kaikki tämän tarvitsemat tiedot ja auttavat häntä vaadittujen asiakirjojen täyttämisessä sekä tarkistavat, että hakemus on muodollisesti oikein täytetty, ennen kuin toimittavat hakemuksen ulkomaille.

« Elatusvaateet - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuun

Uusin päivitys: 15-03-2007