Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Puola

Uusin päivitys: 15-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Puola

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Puolan lain mukaan? Kenellä on oikeus saada elatusapua? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Puolan lakia? 3.
4. Jos Puolan lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Puolan tuomioistuimet soveltavat (silloin kun sekä maksuvelvollinen että elatusavun saaja ovat Puolassa)? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (oikeudellisen edustajan tai organisaation) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Miten elatusavun suuruus lasketaan oikeuskäsittelyssä? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Kuka maksaa elatusavun ja miten? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, onko olemassa keinoja pakottaa hänet maksamaan? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä tahot maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
15. Jos hakija on Puolassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa, voiko hakija saada apua joltakin puolalaiselta järjestöltä tai paikallis- tai keskusviranomaisilta? 15.
16. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin puolalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen, jos hän asuu itse ulkomailla ja elatusvelvollinen asuu Puolassa? 18.
19. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Puolan lain mukaan? Kenellä on oikeus saada elatusapua?

Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan perhe- ja huoltajuuslain 128 §:n mukaan vanhempien ja lasten sekä sisarusten keskinäistä velvollisuutta huolehtia toistensa elatuksesta (johon sisältyvät mm. vaatteet, ruoka, asunto, lämmitys ja lääkkeet) ja tarvittaessa myös kasvatuksesta (joka käsittää mm. lapsen fyysisestä ja psyykkisestä kehityksestä sekä koulutuksesta ja kulttuuritarpeista huolehtimisen).  

Elatusavulla tarkoitetaan raha- tai luontoissuorituksia tai suhteessa lapsiin myös henkilökohtaista kasvatustyötä sekä yhteisen talouden ylläpitoon liittyvien töiden tekemistä elatusvelvollisuuden perusteella.

Elatuskanteella tarkoitetaan kannetta, jolla elatusapuun oikeutettu voi vaatia elatusvelvollista suorittamaan hänelle määrätyt elatusmaksut.

Lähtökohtaisesti elatusvelvollisuus perustuu jonkinlaiseen perhesuhteeseen. Puolan lainsäädännössä erotetaan seuraavat elatusvelvollisuuden muodot sen mukaan, millaisesta perhesuhteesta on kyse:

  1. Elatusvelvollisuus lähisukulaisten kesken ja sen yhtenä muotona vanhempien elatusvelvollisuus lasta kohtaan. – Lähisukulaisten kesken elatusapuun on oikeutettu vain henkilö, jolla on taloudellisia vaikeuksia. Vanhemmat sen sijaan ovat velvollisia huolehtimaan lastensa elatuksesta niin kauan kuin nämä eivät pysty itse hankkimaan toimeentuloaan, paitsi jos lapsen omaisuudesta saatavat tulot riittävät kattamaan hänen elatuksensa ja kasvatuksensa. Lapset menettävät oikeuden elatukseen täyttäessään 18 vuotta, paitsi jos he haluavat jatkaa opiskelua ja heillä on siihen edellytykset aiemman koulumenestyksen perusteella. Toisaalta vanhemmat eivät ole velvollisia elättämään lasta, joka 18 vuotta täytettyään päättää työhönmenon sijasta jatkaa opiskelua, mutta laiminlyö opintonsa, ei edisty vaaditulla tavalla, ei suorita vaadittuja opintokokonaisuuksia eikä läpäise tenttejä määräajassa eikä sen vuoksi saa opintojaan päätökseen aikataulun mukaisesti.
  2. Elatusvelvollisuus adoptiosuhteen nojalla. – Adoptiosuhde koskee ainoastaan adoptiovanhemman ja adoptiolapsen välistä suhdetta. Sen vuoksi adoptiovanhempi on velvollinen huolehtimaan adoptiolapsen elatuksesta ensisijaisesti verrattuna muihin ylenevää polvea edustaviin sukulaisiin ja sisaruksiin. Adoptiolapsi on puolestaan velvollinen huolehtimaan ylenevää polvea edustavien sukulaisten ja sisarustensa elatuksesta vasta viimeisenä. Muilta osin adoptoituun sovelletaan samoja periaatteita kuin kohdassa 1.
  3. Elatusvelvollisuus avioliittoon perustuvien sukulaisuussuhteiden nojalla (äiti- ja isäpuoli, lapsipuolet). – Elatusapuun on oikeutettu vain henkilö, jolla on taloudellisia vaikeuksia, ja ainoastaan siltä osin kuin elatusvelvollisuus kyseisessä tilanteessa olisi yleisesti hyväksyttyjen sosiaalisten normien mukainen. Puolan lainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella taloudellisilla vaikeuksilla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö ei pysty huolehtimaan perustarpeistaan omin varoin ja voimin.
  4. Elatusvelvollisuus puolisoiden kesken avioliiton aikana. – Perhe- ja huoltajuuslain 27 §:n mukaan perheenjäsenet voivat vaatia, että kaikkien perheenjäsenten oikeus yhtäläiseen elintasoon toteutuu.
  5. Elatusvelvollisuus puolisoiden kesken avioliiton purkautumisen jälkeen.Jos vain toinen puolisoista on katsottu syylliseksi avioliiton hajoamiseen, ja syyttömän puolison taloudellinen tilanne heikkenee avioeron vuoksi huomattavasti, syytön puoliso voi vaatia elatusapua perusteltujen tarpeidensa nojalla, vaikka hänellä ei olisikaan taloudellisia vaikeuksia. Muissa tapauksissa voi taloudellisiin vaikeuksiin joutunut puoliso vaatia entiseltä puolisoltaan elatusapua perusteltujen tarpeidensa nojalla sen mukaan, millaiset ansiomahdollisuudet ja varallisuustilanne entisellä puolisolla on. Elatusvelvollisuus entistä puolisoa kohtaan päättyy, jos elatusapuun oikeutettu solmii uuden avioliiton. Jos elatusvelvollinen on entisistä puolisoista se, joka ei ollut syyllinen avioliiton hajoamiseen, elatusvelvollisuus päättyy kuitenkin viiden vuoden kuluttua avioerotuomiosta, paitsi jos tuomioistuin pidentää tätä määräaikaa elatusapuun oikeutetun vaatimuksesta poikkeuksellisten syiden nojalla.
  6. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isän elatusvelvollisuus lapsen äitiä kohtaan. – Lapsen isä, joka ei ole äidin aviomies, on velvollinen osallistumaan raskaudesta ja synnytyksestä aiheutuviin kustannuksiin sekä äidin elatukseen kolmen kuukauden ajan synnytyksen jälkeen taloudellisen tilanteensa mukaan. Äiti voi painavista syistä vaatia lapsen isältä elatusapua myös pidempään kuin kolmen kuukauden ajan.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Vanhempien elatusvelvollisuus lasta kohtaan perustuu siihen, että lapsi ei pysty itse huolehtimaan elatuksestaan. Ks. kohta 1.1.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Minkälaisissa tapauksissa voidaan soveltaa Puolan lakia?

Elatusvaateisiin sovellettava laki määräytyy Puolassa seuraavien säädösten nojalla: kansainvälisestä yksityisoikeudesta 12. marraskuuta 1965 annettu laki, Haagissa 2 päivänä lokakuuta 1973 tehty yleissopimus elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä kahdenväliset sopimukset, joita Puola on tehnyt Bulgarian, Itävallan, Kuuban, Latvian, Liettuan, Pohjois-Korean, Ranskan, Romanian, Slovakian, Tšekin, Ukrainan, Unkarin, Valko-Venäjän, Venäjän, Vietnamin ja Viron kanssa. (Lisätietoja näistä sopimuksista on saatavilla Puolan oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.ms.gov.pl polski)

Ellei yleissopimuksen tai kahdenvälisten sopimusten määräyksistä muuta johdu, sovelletaan lähisukulaisten sekä isä- ja äitipuolen ja lapsipuolten välisiin elatuskanteisiin elatusapuun oikeutetun kansallista lakia. Silloin kun elatusapuun oikeutettu on Puolan kansalainen, kanteeseen sovelletaan tämän perusteella Puolan lakia.

4. Jos Puolan lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Puolan tuomioistuimet soveltavat (silloin kun sekä maksuvelvollinen että elatusavun saaja ovat Puolassa)?

Osapuolen asuin- tai kotipaikka ei vaikuta sovellettavan lain valintaan. Ainoa vaikuttava tekijä on elatusapuun oikeutetun kansalaisuus. Ks. lähemmin vastaus kohtaan 3.

Sivun alkuunSivun alkuun

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Oikeus elatusapuun voi toteutua eri tavoin:

  1. elatusvelvollinen voi täyttää velvollisuutensa vapaaehtoisesti,
  2. osapuolet voivat sopia keskenään siitä, miten elatusapu toteutetaan,
  3. jos elatusvelvollinen ei täytä velvollisuuttaan, elatusapuun oikeutettu voi nostaa tuomioistuimessa kanteen elatusvelvollisuuden täyttämiseksi.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Elatuskanteen voi nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta:

  • valtuutettu edustaja, joka voi asianajajan lisäksi olla elatusapuun oikeutetun vanhempi, puoliso, sisarus, sukulainen ylenevässä polvessa tai adoptiovanhempi tai -lapsi,
  • sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustaja [sosiaaliavustuksista 12. maaliskuuta 2004 annetun lain (Puolan virallinen lehti 2004, nro 64, kohta 593) nojalla tällaisia edustajia ovat kunnan (gmina) sosiaalitoimiston johtaja ja läänin (powiat) perhetukikeskuksen johtaja],
  • perheiden tukemisesta vastaavan sosiaalisen järjestön edustaja, [luettelo näistä järjestöistä on vahvistettu 10. lokakuuta 2000 annetulla oikeusministeriön asetuksella (Puolan virallinen lehti 2000, nro 100, kohta 1080)].
  • yleinen syyttäjä, jos se on tarpeen oikeusvaltioperiaatteen ja yleisen edun turvaamiseksi.

Elatusapuun oikeutettujen alaikäisten edustajana toimii heidän laillinen edustajansa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuttava ei voi toimia elatusapuun oikeutetun edustajana, paitsi jos hän täyttää edellä mainitut edellytykset.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Siviiliprosessilain mukaan elatusapua koskevissa asioissa toimivaltainen tuomioistuin on alioikeus (sąd rejonowy). Tuomioistuimen alueellinen toimivalta määräytyy joko elatusapuun oikeutetun tai vastaajan asuinpaikan perusteella.

Tietoa siitä, mikä tuomioistuin on toimivaltainen jossakin konkreettisessa tapauksessa, voi kysyä asianajotoimistoista tai kohdassa 15 mainituilta henkilöiltä. Tähän liittyviä tietoja löytyy myös Euroopan komission ylläpitämiltä Euroopan oikeudellisen atlaksen verkkosivuilta osoitteesta http.//ec.europa.eu/justice_home/judicialatlascivil/html/index_fi.htm.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (oikeudellisen edustajan tai organisaation) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa?

Elatusapua koskevissa asioissa ei ole pakko käyttää oikeudellista edustajaa. Osapuoli voi itse päättää, ajaako asiaansa itse vai oikeudellisen edustajan avustuksella.

Lisätietoja elatusapuun oikeutetun mahdollisuudesta saada käyttöönsä oikeudellinen avustaja maksutta on kohdassa 9.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Puolan lainsäädännön mukaan henkilö, joka hakee elatusvaateen täytäntöönpanoa, vapautetaan oikeudenkäyntikuluista. Vapautus koskee kaikkia oikeudenkäyntikuluja, eli elatusapuun oikeutetun ei tarvitse maksaa myöskään muutoksenhausta tai täytäntöönpanosta aiheutuvia kustannuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lisäksi osapuoli voi pyytää, että tuomioistuin nimeää hänelle oikeudellisen avustajan maksutta. Jos elatusvaade hyväksytään, oikeudellisen edustajan palkkion maksaa vastapuoli (=elatusvelvollinen). Jos taas elatusapua vaatinut osapuoli häviää oikeudenkäynnin, oikeudellisen edustajan palkkio maksetaan valtion varoista.

Oikeusapuun liittyviä EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuksia sääntelee laki EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimissa yksityisoikeudellisissa asioissa myönnettävästä oikeusavusta. Lisätietoja tästä aiheesta on saatavilla oikeusapua Puolassa koskevilta Euroopan oikeudellisen verkoston sivuilta.

10. Miten elatusavun suuruus lasketaan oikeuskäsittelyssä? Voidaanko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusavun suuruus riippuu sekä elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksista ja varallisuudesta että elatusapuun oikeutetun perustelluista tarpeista. Elatusapuun oikeutetun tarpeilla tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä hän välttämättä tarvitsee elatustaan varten. Tätä varten otetaan huomioon paitsi aineelliset myös aineettomat (kulttuuriset tai henkiset) tarpeet. Alaikäisten tarpeisiin luetaan myös koulutusmenot. Elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien ja varallisuuden arviointi taas ei perustu hänen todellisiin tuloihinsa, vaan siihen, mitä ne voisivat olla, jos hän käyttäisi ansiomahdollisuuksiaan täysimääräisesti.

Olosuhteiden muuttuessa kumpikin osapuoli voi hakea muutosta elatusapua koskevaan tuomioistuimen päätökseen tai sitä koskevaan sopimukseen. Tilanteen mukaan on mahdollista pyytää joko elatusvelvollisuuden peruuttamista tai elatusavun korottamista tai alentamista. Elatusavun tarkistamisen edellytyksenä on joko elatusapuun oikeutetun tarpeiden lisääntyminen tai väheneminen tai elatusvelvollisen ansiomahdollisuuksien lisääntyminen tai väheneminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Kuka maksaa elatusavun ja miten?

Maksuvelvollisuus kuuluu täytäntöönpanoasiakirjassa mainitulle velalliselle. Periaatteessa elatusmaksusta vastaa siis elatusvelvollinen yksin. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, elatusapuun oikeutettu voi esittää hakemuksen, jonka nojalla toimivaltainen täytäntöönpanoviranomainen eli ulosottomies (komornik) aloittaa täytäntöönpanomenettelyn. Elatusapupäätöksen täytäntöönpano voidaan panna vireille myös viran puolesta sen alioikeuden hakemuksesta, joka teki päätöksen elatusavun suuruudesta. Elatusapuun oikeutettu voi myös esittää elatusvelvollisen työnantajalle tai tämän eläkkeen maksavalle laitokselle täytäntöönpanokelpoisen päätöksen ja vaatia niitä vähentämään elatusapumaksut elatusvelvolliselle maksettavista määristä. Maksajan on noudatettava vaatimusta.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, onko olemassa keinoja pakottaa hänet maksamaan?

Jos elatusvelvollinen ei maksa hänelle määrättyjä elatusmaksuja vapaaehtoisesti, ne voidaan periä häneltä pakkotäytäntöönpanon avulla (ks. vastaus kohtaan 11).

Lisäksi on aiheellista muistaa, että elatusmaksujen laiminlyönnistä voidaan määrätä rikoslain nojalla sakkoa, yhdyskuntaseuraamus tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä?

Kuten kohtaan 6 annetussa vastauksessa todetaan, elatuskanteen voivat nostaa elatusapuun oikeutetun puolesta mm. tietyt sosiaaliset järjestöt, sosiaaliavustuksista vastaavan paikallisviranomaisen edustajat ja joissain tapauksissa yleinen syyttäjä. Nämä tahot voivat myös avustaa elatusapuun oikeutettua menettelyssä, joka on jo pantu vireille elatusavun saamiseksi. Tällöin niiden tehtävänä on tukea elatusapuun oikeutettua osapuolta oikeudenkäyntimenettelyssä.

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Voivatko nämä tahot maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Eivät. Mikään edellä mainituista tahoista ei voi maksaa elatusapua elatusvelvollisen sijasta.

Puolassa tuli kuitenkin 1. syyskuuta 2005 voimaan 22. huhtikuuta 2005 annettu laki elatusmaksumenettelystä ja elatustuesta. Jos tuomioistuimen päätöstä elatusmaksuista ei voida panna täytäntöön, asianomaisen kunnan toimisto tai sosiaalitoimisto voivat myöntää elatusapuun oikeutetulle elatustukea (zaliczka alimentacyjna).

Elatustukea voivat hakea ainoastaan laissa tarkoitetut henkilöt. Elatustuen maksaa sen kunnan tai kaupungin johtaja, jossa elatusapuun oikeutettu asuu. Elatustuki ei voi olla suurempi kuin tuomioistuimen määräämä elatusmaksu tai laissa säädetty määrä. Elatustukea myönnetään tuomioistuimen myöntämistä elatusmaksuista, joita ei ole maksettu.

Elatustukea ei kuitenkaan myönnetä, jos tukeen oikeutettu asuu täysihoidon tarjoavassa laitoksessa (esim. perhetukikeskuksessa, lastenkodissa, kasvatuslaitoksessa tai vankilassa) tai sijaisperheessä tai jos hän elää avioliitossa tai hänellä on lapsi ja hänellä on oikeus kotitaloustukeen.

Lakia sovelletaan vain jos elatusapuun oikeutetun asuinpaikka on Puolassa.

15. Jos hakija on Puolassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa, voiko hakija saada apua joltakin puolalaiselta järjestöltä tai paikallis- tai keskusviranomaisilta?

Jos elatusmaksuvelallinen asuu ulkomailla ja elatusapuun oikeutettu Puolassa, viimeksi mainitun asuinpaikan mukaan toimivaltainen aluetuomioistuin (sąd okręgowy) voi auttaa häntä elatusvaateen laatimisessa antamalla hänelle tarvittavat tiedot ja auttamalla häntä tarvittavien hakemusten laatimisessa ja tarkastamalla, että hakemus on asianmukaisesti täytetty.

Sivun alkuunSivun alkuun

16. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?

Tuomioistuimen nimi

Osoite

Suunta-numero

Puhelin

Faksi

Vaihde

Presidentti

Sąd Okręgowy

w Białymstoku

ul. M.C.Skłodowskiej 1

15-950 Białystok

085

742-04-41

745-91-00

745-92-00

745-92-17

Sąd Okręgowy

w Białymstoku

Sąd Okręgowy

w Bielsku-Białej

ul. Cieszyńska 10

43-300 Bielsko-Biała

033

499-04-99

499-03-16

499-03-18

Sąd Okręgowy

w Bielsku-Białej

Sąd Okręgowy

w Bydgoszczy

ul. Wały Jagiellońskie 2

85-128 Bydgoszcz

052

325-31-00

325-31-04

Sąd Okręgowy

w Bydgoszczy

Sąd Okręgowy

w Częstochowie

ul. Dąbrowskiego 23/35

42-200 Częstochowa

034

324-50-15

324-16-80

Sąd Okręgowy

w Częstochowie

Sąd Okręgowy

w Elblągu

Pl. Konstytucji 1

82-300 Elbląg

055

611-22-00

611-22-07

Sąd Okręgowy

w Elblągu

Sąd Okręgowy

w Gliwicach

ul. Kościuszki 15

44-100 Gliwice

032

338-02-00

338-01-01

Sąd Okręgowy

w Gliwicach

Sąd Okręgowy

w Gdańsku

ul. Nowe Ogrody 30/34

80-958 Gdańsk

058

321-31-99

321-31-00

321-31-01

Sąd Okręgowy

w Gdańsku

Sąd Okręgowy

w Gorzowie Wielkopolskim

ul. Mieszka I 33

66-400 Gorzów Wielkopolski

095

722-42-80

do 85

720-28-07

Sąd Okręgowy

w Gorzowie Wielkopolskim

Sąd Okręgowy

w Jeleniej Górze

ul. Wojska Polskiego 56

58-500 Jelenia Góra

075

641-51-00

752-24-34

641-51-51

Sąd Okręgowy

w Jeleniej Górze

Sąd Okręgowy

w Kaliszu

Al. Wolności 13

62-800 Kalisz

062

765-77-00

765-77-64

757-37-04

765-78-50

Sąd Okręgowy

w Kaliszu

Sąd Okręgowy

w Katowicach

ul. Andrzeja 16/18

40-957 Katowice

032

251-14-21

251-40-91

251-69-83

Sąd Okręgowy

w Katowicach

Sąd Okręgowy

w Kielcach

ul. Seminaryjska 12

25-372 Kielce

041

340-23-00

344-59-45

Sąd Okręgowy

w Kielcach

Sąd Okręgowy

w Koninie

ul. Energetyka 5

62-510 Konin

063

242-30-22

242-38-16

Sąd Okręgowy

w Koninie

Sąd Okręgowy

w Koszalinie

ul. Waryńskiego 7

75-541 Koszalin

094

-

342-50-71

Sąd Okręgowy

w Koszalinie

Sąd Okręgowy

w Krakowie

ul. Przy Rondzie 7

31-547 Kraków

012

619-50-00

619-58-00

619-58-22

Sąd Okręgowy

w Krakowie

Sąd Okręgowy

w Krośnie

ul. Sienkiewicza 12

38-400 Krosno

013

436-84-78

436-85-49

Sąd Okręgowy

w Krośnie

Sąd Okręgowy

w Legnicy

ul. Złotoryjska 40

59-220 Legnica

076

722-59-00

722-59-11

Sąd Okręgowy

w Legnicy

Sąd Okręgowy

w Lublinie

ul. Krakowskie Przedmieście 43

20-076 Lublin

081

535-91-00

do 10

532-08-40

Sąd Okręgowy

w Lublinie

Sąd Okręgowy

w Łomży

ul. Dworna 16

18-400 Łomża

086

216-62-81

216-38-07

Sąd Okręgowy

w Łomży

Sąd Okręgowy

w Łodzi

Pl. Dąbrowskiego 5

90-921 Łódź

042

677-89-00

677-89-99

Sąd Okręgowy

w Łodzi

Sąd Okręgowy

w Nowym Sączu

ul. Pijarska 3

33-300 Nowy Sącz

018

443-89-00

443-89-22

Sąd Okręgowy

w Nowym Sączu

Sąd Okręgowy

w Olsztynie

ul. Dąbrowszczaków 44

10-001 Olsztyn

089

523-02-30

523-01-85

527-30-48

Sąd Okręgowy

w Olsztynie

Sąd Okręgowy

w Opolu

siedziba tymczasowa

ul. Prószkowska 67

45-758 Opole

077

457-22-64

457-28-33

Sąd Okręgowy

w Opolu

Sąd Okręgowy

w Ostrołęce

ul. Kościuszki 19

07-400 Ostrołęka

029

764-29-22

764-29-40

764-37-22

Sąd Okręgowy

w Ostrołęce

Sąd Okręgowy

w Piotrkowie Trybunalskim

ul. J. Słowackiego 5

97-300 Piotrków Trybunalski

044

-

647-21-94

649-64-14

Sąd Okręgowy

w Piotrkowie Trybunalskim

Sąd Okręgowy

w Płocku

Pl. Narutowicza 4/6

09-404 Płock 6

024

262-52-44

268-85-84

268-85-79

262-25-26

Sąd Okręgowy

w Płocku

Sąd Okręgowy

w Poznaniu

ul. Marcinkowskiego 32

60-967 Poznań

061

856-60-00

852-33-06

Sąd Okręgowy

w Poznaniu

Sąd Okręgowy

w Radomiu

ul. Marszałka

J. Piłsudskiego 10

26-600 Radom

048

368-02-00

368-03-00

368-03-01

Sąd Okręgowy

w Radomiu

Sąd Okręgowy

w Rzeszowie

Pl. Śreniawitów 3

35-959 Rzeszów

017

875-62-00

875-62-36

Sąd Okręgowy

w Rzeszowie

Sąd Okręgowy

w Siedlcach

ul. Sądowa 2

08-110 Siedlce

025

632-52-35

do 39

632-62-11

Sąd Okręgowy

w Siedlcach

Sąd Okręgowy

w Sieradzu

Al. Zwycięstwa 1

98-200 Sieradz

043

827-13-20

827-12-87

Sąd Okręgowy

w Sieradzu

Sąd Okręgowy

w Słupsku

ul. Zamenhofa 7

76-200 Słupsk

059

842-20-41

do 44

842-83-25

Sąd Okręgowy

w Słupsku

Sąd Okręgowy

w Suwałkach

ul. L.Waryńskiego 45

16-400 Suwałki

087

563-13-30

563-13-01

Sąd Okręgowy

w Suwałkach

Sąd Okręgowy

w Szczecinie

ul. Kaszubska 42

70-952 Szczecin

091

448-00-02

448-96-36

Sąd Okręgowy

w Szczecinie

Sąd Okręgowy

w Świdnicy

Pl. Grunwaldzki 14

58-100 Świdnica

074

851-83-00

851-82-46

Sąd Okręgowy

w Świdnicy

Sąd Okręgowy

w Tarnobrzegu

ul. Sienkiewicza 27

39-400 Tarnobrzeg

015

823-48-80 do 81

823-49-20

Sąd Okręgowy

w Tarnobrzegu

Sąd Okręgowy

w Tarnowie

ul. J. Dąbrowskiego 27

33-100 Tarnów

014

632-74-00

632-75-00

621-16-38

Sąd Okręgowy

w Tarnowie

Sąd Okręgowy

w Toruniu

ul. Piekary 51

87-100 Toruń

056

610-56-00

610-56-04

Sąd Okręgowy

w Toruniu

Sąd Okręgowy

w Warszawie

Al. Solidarności 127

00-951 Warszawa

022

620-03-71

620-13-57

Sąd Okręgowy

w Warszawie

Sąd Okręgowy

we Włocławku

ul. Wojska Polskiego 22

87-800 Włocławek

054

411-62-00

411-62-05

Sąd Okręgowy

we Włocławku

Sąd Okręgowy

we Wrocławiu

ul. Sądowa 1

50-950 Wrocław

071

370-42-00

370-42-01

343-64-75

Sąd Okręgowy

we Wrocławiu

Sąd Okręgowy

w Zamościu

ul. Akademicka 1

22-400 Zamość

084

-

638-48-13

Sąd Okręgowy

w Zamościu

Sąd Okręgowy

w Zielonej Górze

Pl. Słowiański 1

65-958 Zielona Góra

068

-

322-01-40

Sąd Okręgowy

w Zielonej Górze

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Jos puolalainen tuomioistuin toimii elatusavun perimisestä ulkomailla vuonna 1956 tehdyssä New Yorkin yleissopimuksessa tai jossakin kahdenvälisessä sopimuksessa tarkoitettuna välittävänä elimenä, sen velvollisuutena on antaa elatusapuun oikeutetulle kaikki tämän tarvitsemat tiedot ja auttaa häntä vaadittujen asiakirjojen täyttämisessä sekä tarkistaa, että hakemus on muodollisesti oikein täytetty, ennen kuin se toimittaa hakemuksen ulkomaille.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin puolalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen, jos hän asuu itse ulkomailla ja elatusvelvollinen asuu Puolassa?

Jos elatusvelvollisuuden täytäntöönpanoa on haettava tuomioistuimelta ja asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, ulkomailla asuva hakija voi käyttää yleissopimuksessa määrättyä menettelyä ja kääntyä asuinvaltionsa välittävän elimen puoleen.

Jos hakija asuu valtiossa, jonka kanssa Puola on tehnyt kahdenvälisen sopimuksen, hän saa vastaavaa apua tällaisen sopimuksen määräysten nojalla. Yleensä kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään, että on käännyttävä suoraan puolalaisen tuomioistuimen puoleen tai että hakemus on tehtävä puolalaiselle tuomioistuimelle sen maan tuomioistuimen välityksellä, joka on tehnyt elatusapupäätöksen. Muussa tapauksessa hakemus toimitetaan toimivaltaiselle tuomioistuimelle keskusviranomaisten, yleensä oikeusministeriöiden, välityksellä.

19. Jos voi, miten siihen otetaan yhteyttä?

Jos asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, muiden valtioiden toimivaltaiset välittävät elimet mainitaan yleissopimukseen liittyneiden valtioiden ilmoituksissa, jotka ovat saatavilla Internetissä.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Jos asia kuuluu New Yorkin yleissopimuksen soveltamisalaan, yleissopimukseen liitetyissä ilmoituksissa mainitut muiden valtioiden välittävät elimet antavat elatusapuun oikeutetulle kaikki tämän tarvitsemat tiedot ja auttavat häntä vaadittujen asiakirjojen täyttämisessä sekä tarkistavat, että hakemus on muodollisesti oikein täytetty, ennen kuin toimittavat hakemuksen ulkomaille.

« Elatusvaateet - Yleistä | Puola - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta