Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Luxemburg

Uusin päivitys: 18-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Luxemburg

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Luxemburgin lain mukaan?

Elatusvelvollisuus on perheitä koskevan yhteisvastuullisuuden ilmentymä. Se on laissa säädetty velvollisuus tarjota aineellista apua tietyille läheisille. Vanhemmilla on muun muassa velvollisuus ruokkia, ylläpitää ja kasvattaa lapsensa. Puolisoiden välillä on maksettava elatusapua avioeron jälkeen, ja elatusvelvollisuuksia on myös adoptiotapauksissa.

Sääntö, jonka mukaan elatusapua ei voi maksaa jälkikäteen, tarkoittaa, että sillä katetaan nykyiset ja tulevat tarpeet, eikä korvata aiempia menoja. Sääntö on oikeudelliselta merkitykseltään oletus, eli sitä ei sovelleta, jos velkoja esittää näytön joko siitä, että hän on joutunut ottamaan velkaa elinkustannusten kattamiseen, tai siitä, ettei hän ole ollut toimeton tai ettei hän ole voinut toimia.

Elatusapua ei voida kompensoida, ellei hyvitys, jolla se kompensoidaan, ole niin ikään luonteeltaan elatusta.

Ketkä ovat elatusvelvollisia toista henkilöä kohtaan?

  • vanhemmat lapsiaan kohtaan

Isällä ja äidillä on velvollisuus ruokkia ja ylläpitää lastaan. Lapsella on oikeus vaatia elatusapua milloin vain ja kummalta tahansa vanhemmaltaan.

  • lapset vanhempiaan kohtaan

Lasten on maksettava elatusapua sitä tarvitseville vanhemmilleen.

Puolisoiden välinen elatusvelvollisuus menee muiden elatusvelvollisten edelle. Yhteisen lapsen ei siis tarvitse maksaa elatusapua äidilleen, jos isä kykenee maksamaan sitä tälle.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • eronnut puoliso entistä puolisoaan kohtaan

Avioeron myöntävä tuomioistuin voi määrätä jommankumman osapuolen maksamaan elatusapua toiselle osapuolelle. Elatusavun on vastattava saajan tarpeita ja oltava suhteutettu maksajan varallisuuteen.

Osapuoli, jonka syyllisyyden takia on myönnetty avioero määritellystä syystä tai joka asuu yhteisessä taloudessa kolmannen osapuolen kanssa, ei ole oikeutettu minkäänlaiseen elatusapuun.

Elatusapua voidaan aina tarkistaa, ja se voidaan lakkauttaa. Se lakkautetaan, jos se ei enää ole tarpeellinen. Jos elatusavun saaja menee uudelleen naimisiin, elatusvelvollisuus lakkaa ilman eri toimenpiteitä häitä seuraavan kuukauden 1. päivänä. Se lakkautetaan hakemuksesta, jos elatusavun saaja muuttaa yhteiseen talouteen kolmannen osapuolen kanssa.

Elatusavusta voidaan myös sopia tai luopua. Puolisoiden välinen sopimus on voimassa niin kauan kuin saajan tai maksajan tilanteessa säilyvät ne tekijät, joiden perusteella sopimus on tehty.

  • muut

Kyseeseen tulevat:

  • puolisot avioliiton aikana, myös avioeromenettelyn aikana ja asumuseropäätöksen jälkeen;
  • lapset isovanhempiaan tai muita ylenevää polvea olevia sukulaisiaan kohtaan;
  • kuolleen puolison jälkeläiset elossa olevaa puolisoa kohtaan, vaikka puolisot olisivat olleet asumuserossa;
  • vävyt ja miniät appivanhempiaan kohtaan ja päinvastoin.

Elatusvelvollisuudet ovat molemminpuolisia. Jos saaja kuitenkin rikkoo vakavasti velvollisuuksiaan maksajaa kohtaan, tuomioistuin voi vapauttaa maksajan osittain tai kokonaan elatusavun maksamisesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

Minkälaisissa tapauksissa?

Elatusavun ehtona on sen tarve. Jokaisen henkilön oletetaan saavan ainakin työnteosta varoja, joten maksajan on joko osoitettava, miksi hän ei voi tehdä työtä, jos hän on työtön, tai osoitettava, miksi hän ei voi maksaa häneltä pyydettyä elatusapua, vaikka hän tekeekin palkkatyötä. Elatusavun määrä määräytyy saajan tarpeiden ja maksajan varallisuuden perusteella.

Avioeromenettelyn aikana elatusavussa otetaan huomioon avioparin elintaso avioliiton aikana siten, että elatusapua saava puoliso pystyy säilyttämään samankaltaisen elintason kuin yhteiselämän aikana.

Tilanne muuttuu täydellisesti sen jälkeen, kun avioero on tullut voimaan. Tuolloin päättyy avunantovelvollisuus, joka puolisoilla on toisiaan kohtaan avioliiton aikana, ja sen jälkeen molempien puolisoiden on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava omista tarpeistaan ja otettava aktiivinen rooli oman taloutensa suunnittelussa. Elatusapu on luonteeltaan elatusta eikä korvausta. Sen ainoana tarkoituksena on turvata entisen puolison elanto.

Eronneen puolison on todistettava, ettei hän kykene tekemään palkkatyötä eikä hänellä ole riittävästi omaisuutta tai tuloja voidakseen elättää itsensä. Elatusavun määrittelyyn vaikuttaa maksajan maksukyvyn lisäksi vain elatusavun saajan henkilökohtaiseen toimeentuloon tarvittavien varojen riittämättömyys.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Lapsi on joka tapauksessa oikeutettu elatusapuun niin kauan kuin hän on alaikäinen.

Täysi-ikäinen lapsi on oikeutettu elatusapuun niin kauan kuin hän ei ole taloudellisesti itsenäinen etenkin korkeakoulu- tai ammatillisten opintojen takia. Tavoitteena on, että lapsi saavuttaa taloudellisen itsenäisyyden hankkimalla ammatin. Opiskeluun ei ole subjektiivista oikeutta, joten elatusavun ehdoksi voidaan asettaa opintojen tasaisen edistymisen lisäksi niissä menestyminen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Huolenpito- ja kasvatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen sovelletaan elatusavun yleistä järjestelmää sillä edellytyksellä, että hakija todistaa elatusavun tarpeen.

3. Minkälaisissa tapauksissa Luxemburgin lakia voi soveltaa?

Luxemburgissa voimassa oleva 2. 10. 1973 allekirjoitettu Haagin yleissopimus elatusvelvollisuuteen sovellettavasta laista säätelee lainvalintakysymyksiä perhe-, sukulaisuus- tai aviosuhteista seuraavien elatusvelvollisuuksien alalla, mukaan lukien avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elatusvelvollisuus. Yleissopimus korvaa 24. 10. 1956 allekirjoitetun Haagin yleissopimuksen lasten elatusvelvollisuuteen sovellettavasta laista, joka kattaa vain elatusvelvollisuuden alaikäisiä lapsia kohtaan ja jota sovelletaan yhä suhteissa sellaisiin maihin, jotka eivät ole ratifioineet myöhemmin allekirjoitettua yleissopimusta.

Vuonna 1973 allekirjoitettuun Haagin yleissopimukseen sisältyy yksi pääsääntö, toissijaisia sääntöjä ja poikkeuksia. Periaatteessa sovelletaan sen maan lakia, jossa elatusapuun oikeutettu henkilö asuu. Jos hakija ei kyseisen maan lain nojalla ole oikeutettu elatusapuun, sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalaisia elatusvelvollinen ja elatusapuun oikeutettu molemmat ovat. Jos hakija ei tämän jälkimmäisenkään maan lain nojalla ole oikeutettu elatusapuun, sovelletaan sen maan lakia, jonka tuomioistuimessa asiaa käsitellään. Sivusukulaisiin ja puolison sukulaisiin sovelletaan poikkeusjärjestelyä, kun avioliitto puretaan (avioero, asumusero, avioliiton mitätöinti) , kun heidän ainoa asuinpaikkansa on Luxemburgissa tai kun saajana on valtion elin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Luxemburgin lakia sovelletaan elatusvelvollisuuteen etenkin seuraavissa tapauksissa:

  • kun maksaja ja saaja ovat molemmat Luxemburgin kansalaisia ja kun maksaja asuu Luxemburgissa;
  • kun maksaja asuu Luxemburgissa;
  • kun asiaa käsittelee Luxemburgin tuomioistuin ja saaja ei ole asuinmaansa tai sen maan lain, jonka kansalaisia molemmat ovat, nojalla oikeutettu elatusapuun;
  • kun saajana on Luxemburgin valtion elin, kuten kansallinen solidaarisuusrahasto (Fonds national de solidarité).
  • Puolisoiden väliseen elatusvelvollisuuteen avioliiton purkamispäätöksen yhteydessä sovelletaan Luxemburgin lakia.

4. Jos Luxemburgin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Luxemburgin tuomioistuimet soveltavat?

Jos sekä elatusvelvollinen että elatusapuun oikeutettu asuvat Luxemburgin alueella, sovelletaan periaatteessa Luxemburgin lakia, ellei elatusapuun oikeutettu pyydä vuoden 1973 Haagin yleissopimuksen mukaisesti soveltamaan sen vieraan valtion lakia, jonka kansalaisia molemmat ovat. Luxemburgin tuomioistuimet soveltavat tällöin kyseisen maan lakia.

Edellä mainitun yleissopimuksen mukaan sovellettavassa laissa säännellään pääasiallisesti seuraavia seikkoja: elatusvelvollisuuden olemassaolo, vaatimuksen esittämisen määräaika, oikeustoimikelpoisuus ja asiavaltuus sekä elatusavun määrän vahvistaminen. Sovellettavasta laista riippumatta elatusavun määrä on aina vahvistettava saajan tarpeiden ja maksajan varallisuuden perusteella.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Elatusavun hakijan on periaatteessa käännyttävä rauhantuomioistuimen puoleen vaatiakseen elatusapua. Jos elatusapuhakemus liittyy avioero- tai asumuseromenettelyyn, piirituomioistuin, joka käsittelee avioero- tai asumuserohakemusta, päättää myös elatusavusta.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Voiko toimivaltaisen organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen kääntyä sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Alaikäisen lapsen tai täysi-ikäisen alenevaa polvea olevan sukulaisen huoltaja voi vaatia tuomioistuimessa tukea lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen. Jos elatusapuun oikeutettu on holhouksenalainen, ainoastaan hänen holhoojansa voi toimia hänen puolestaan.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Hakija voi panna elatusavun maksamista tai tarkistamista koskevan asian vireille joko oman kotipaikkansa tai vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Jos kyseessä ei ole avioero- tai asumuseromenettely, hakija voi panna asian vireille rauhantuomioistuimessa haasteella, jonka haastemies antaa tiedoksi vastapuolelle. Osapuolten ei tarvitse käyttää oikeudenkäyntiasiamiestä.

Jos elatusapua haetaan avioero- tai asumuseromenettelyn yhteydessä, asia pannaan vireille piirituomioistuimessa haasteella, jonka haastemies antaa tiedoksi vastapuolelle. Osapuolten on käytettävä oikeudenkäyntiasiamiestä.

Hakijan on joka tapauksessa esitettävä tuomioistuimelle kaikki todisteet tarpeistaan, kuten palkkalaskelmat sekä todistukset verovapautuksista, työttömyydestä tai pitkäaikaissairaudesta, vuokrasta, huollettavista lapsista sekä huolenpito- ja kasvatuskustannuksista, lainoista jne.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeuskäsittelyn kustannuksiin kuuluvat muun muassa oikeudenkäyntikulut ja oikeudenkäyntikulujen korvaukset, jotka hävinnyt osapuoli voidaan tuomita maksamaan kokonaan tai osittain. Myös asianajajan palkkioon on syytä varautua.

Henkilöt, joiden varallisuutta pidetään Luxemburgin lain mukaan riittämättömänä, voivat saada oikeusapua. Heidän on sitä varten täytettävä sosiaaliavun keskusvirastosta saatava lomake ja lähetettävä se alueellisesti toimivaltaisen asianajajayhdistyksen puheenjohtajalle, joka tekee päätöksen.

Oikeusapu kattaa kaikki oikeus-, menettely- ja asiakirjakustannukset, joihin se on myönnetty. Se kattaa muun muassa posti- ja rekisteröintimaksut, kirjaamomaksut, asianajajien palkkiot, haastemiehen maksut ja kulut, notaarien kulut ja palkkiot, teknisten tukihenkilöiden kulut ja palkkiot, todistajien maksut, kääntäjien ja tulkkien palkkiot, asiantuntijalausunnoista aiheutuvat kulut, matkakulut, kirjaamisista, kiinnityksistä ja vakuuksista aiheutuvat maksut ja kulut sekä tarvittaessa kirjoihin merkitsemisestä aiheutuvat kulut.

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

  • Elatusavun muodosta

Avioero- tai asumuseromenettelyn aikana ja sen jälkeen apu on yleensä kuukausittain maksettava elatusapu. Se voi kuitenkin olla myös kertamaksu tai omaisuudenluovutus.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen osallistumisen puitteissa apu voi olla joko kuukausittain maksettava elatusapu tai vastaaminen osittain tai kokonaan lapsen eduksi maksettavista kuluista. Se voi myös olla muodoltaan käyttö- tai asumisoikeus.

Jos elatusvelvollinen pystyy osoittamaan, ettei hän kykene maksamaan elatusapua, tuomioistuin voi määrätä hänet pitämään luonaan, ruokkimaan ja ylläpitämään henkilöä, jolle hänen kuuluu maksaa elatusapua.

  • Elatusavun laskentatavasta

Elatusavun laskentaan ei ole viiteasteikkoa. Määrä lasketaan maksajan varallisuuden ja saajan tarpeiden perusteella.

  • Indeksoinnista

Elatusavun mukauttamiseksi elinkustannuksissa tapahtuviin muutoksiin tuomioistuin voi oma-aloitteisestikin päättää, että elatusapu sidotaan laissa säädettyyn indeksiin.

  • Tarkistamisesta

Elatusapua voidaan uusien seikkojen ilmaantuessa tarkistaa ylös- tai alaspäin, ja se voidaan myös lakkauttaa. Elleivät osapuolet pääse asiasta sovintoon, lakkauttamisen tai tarkistamisen suorittaa tuomioistuin.

Periaate, jonka mukaan elatusapu vaihtelee saajan tarpeiden ja maksajan varallisuuden perusteella, kuuluu oikeusjärjestyksen perusteisiin. Periaate tarkoittaa, että tuomioistuin voi muuttaa osapuolten yhteisesti sopiman elatusavun määrää. Sen lisäksi, että määrää voidaan tarkistaa silloin, kun saajan ja maksajan tilanteissa tapahtuu merkittävä muutos, sitä voidaan tarkistaa, vaikka mitään muutosta ei tapahtuisikaan, jos tuomioistuin katsoo, että määrä on liian alhainen tai liian korkea.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Avioero- tai asumuseromenettelyn aikana ja sen jälkeen elatusapu maksetaan edunsaajana olevalle puolisolle.

Lapsen huolenpitoon ja kasvatukseen tarkoitetun avun maksaa toinen vanhemmista toiselle vanhemmalle tai henkilölle, jonka huostaan lapsi on uskottu. Kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, tuomioistuin voi päättää tai vanhemmat voivat sopia keskenään, että apu maksetaan kokonaisuudessaan tai osaksi suoraan lapselle.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Elatusapuun oikeutettu voi turvautua useaan keinoon pakottaakseen vastahakoisen elatusvelvollisen maksamaan elatusavun:

Siviilioikeudelliset keinot:

Elatusapuun oikeutetulla on useita vaihtoehtoja:

  • Hän voi kääntyä tuomioistuimen puoleen saadakseen luvan periä ilman entisen puolisonsa suostumusta ja rajoittamatta kolmansien osapuolien oikeuksia entisen puolisonsa tuloja, työn tuottoa, kuten eläkkeitä tai korkotuloja, sekä rahasummia, jotka kolmannet osapuolet ovat hänelle velkaa, tuomioistuimen määrittelemien osuuksien ja ehtojen puitteissa. Päätöstä voidaan tarkistaa, jos olosuhteet muuttuvat.
  • Hän voi turvautua yleisen lainsäädännön mukaisiin täytäntöönpanokeinoihin, kuten ulosmittaukseen (esimerkiksi pankkitililtä) , irtaimen omaisuuden (esimerkiksi auton tai korujen) takavarikointiin tai kiinteän omaisuuden (esimerkiksi talon tai tontin) ulosottoon.

Rikosoikeudelliset keinot:

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusapuun oikeutettu voi tehdä rikosilmoituksen seuraavista rikkomuksista:

  • Perheen hylkäämisestä voidaan tuomita yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta ja/tai 251–2 500 euroa sakkoa. Se edellyttää, että maksaja laiminlyö osittain tai kokonaan elatusvelvollisuudet, jotka hänelle lain mukaan kuuluvat, joko siten, että hän kieltäytyy täyttämästä velvollisuuksiaan, vaikka pystyisi täyttämään ne, tai siten, että hän on omasta syystään joutunut tilanteeseen, jossa hän ei voi täyttää velvollisuuksiaan.

Tämä koskee elatusvelvollisuutta, joka vanhemmilla on lastaan kohtaan, puolisoilla on toisiaan kohtaan sekä lapseksiottajalla on lapseksiotettua kohtaan. Rikkomuksesta voidaan myös tuomita vahingonkorvauksia avioliiton purkamisesta seuraavan aineellisen tai henkisen haitan hyvittämiseksi.

  • Vilpillisestä maksukyvyttömyydestä voidaan tuomita kuudesta kuukaudesta kolmeen vuoteen vankeutta ja/tai 500–12 500 euroa sakkoa. Se edellyttää, että maksaja on oikeuden päätöstä ennen tai sen jälkeen aiheuttanut itse maksukyvyttömyytensä tai pahentanut sitä kasvattamalla menojaan tai vähentämällä tulojaan taikka kätkemällä omaisuuttaan, jotta sitä ei voitaisi käyttää siviilituomioistuimen elatusapuasiassa antaman tuomion täytäntöönpanossa.

Tällaiseen tuomioon rinnastetaan oikeuden päätökset ja tuomioistuimen hyväksymät sopimukset velvollisuudesta maksaa avioliittoon perustuvia etuuksia, avustuksia tai tukia sekä sopimusavioeroa ennen tehtyihin sopimuksiin sisältyvät elatusapumääräykset.

Ennen rikkomuksen oikeuskäsittelyä Luxemburgin poliisi kuulustelee elatusvelvollista ja laatii kuulustelusta pöytäkirjan. Jos elatusvelvollisen osoite ei ole tiedossa, kuulustelua ei tarvitse suorittaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

13. Mikä organisaatio tai viranomainen voi auttaa elatusavun perimisessä?

Kansallinen solidaarisuusrahasto voi elatusapuun oikeutetun pyynnöstä periä puolisolle taikka alenevaa tai ylenevää polvea olevalle sukulaiselle kuuluvan elatusavun. Rahasto asettuu perittävien määrien osalta elatusapuun oikeutetun sijaan toimissa ja vakuuksissa, joita tällä on elatusapunsa perinnässä. Kun elatusvelvolliselle on saatettu tiedoksi perinnän kohteena olevat määrät, tämän on maksettava kyseinen summa kansallisen solidaarisuusrahaston johtajalle.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Kansallinen solidaarisuusrahasto voi tietyin edellytyksin maksaa elatusavun elatusvelvollisen sijasta. Elatusapuun oikeutettu tai hänen laillinen edustajansa esittää maksuhakemuksen kansallisen solidaarisuusrahaston johtajalle.

Johtaja tai hänen valtuuttamansa henkilö hyväksyy hakemuksen, jos hakija osoittaa, että:

  1. hänen lainmukainen kotipaikkansa on Luxemburgissa ja hän tai hänen laillinen edustajansa on asunut maassa jo vähintään viisi vuotta;
  2. hänen elatusapunsa on vahvistettu Luxemburgin suurherttuakunnassa täytäntöönpanokelpoisella oikeuden päätöksellä;
  3. elatusapua ei ole kokonaisuudessaan tai osittain voitu periä käyttämällä yksityisoikeudellista täytäntöönpanokeinoa;
  4. hän on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa.

Hakemus hyväksytään, vaikka c kohdassa esitetty ehto ei täyttyisikään, jos täytäntöönpanokeinojen käyttäminen vaikuttaa mahdottomalta tai elatusvelvollinen asuu ulkomailla. Mahdollinen vastustaminen kuuluu elatusapuun oikeutetun kotipaikan rauhantuomioistuimen toimivaltaan, ja asia on saatettava sen käsiteltäväksi 40 päivän kuluessa siitä, kun kansallisen solidaarisuusrahaston johtajan päätös on annettu tiedoksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusapuun oikeutetut ovat oikeutettuja oikeusapuun. Hakemuksen hyväksymisen ja rahaston maksujen päättymisen välisenä aikana elatusapuun oikeutettu ei voi ryhtyä muihin toimiin elatusvelvollista kohtaan elatusavun perimiseksi.

Jos hakija on Luxemburgissa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:

15. Voiko hakija saada apua luxemburgilaiselta organisaatiolta tai viranomaiselta?

Elatusavun perintää toisesta maasta koskevan 20. 6. 1956 allekirjoitetun New Yorkin yleissopimuksen mukaan Luxemburgissa oleva hakija voi kääntyä valtakunnansyyttäjän (Procureur Général d’Etat) puoleen elatusapunsa saamiseksi silloin, kun elatusvelvollinen asuu ulkomailla.

16. Jos voi, miltä organisaatiolta tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Elatusapuun oikeutettu esittää hakemuksen lähettävälle viranomaiselle eli valtakunnansyyttäjälle. Hakemukseen on liitettävä kaikki tarpeelliset asiakirjat, kuten valtakirja, joka oikeuttaa toimimaan elatusapuun oikeutetun puolesta, valokuva elatusapuun oikeutetusta ja, jos mahdollista, valokuva elatusvelvollisesta. Hakemus lähetetään seuraavaan osoitteeseen:

Procureur Général d’Etat

Parquet Général

12, Côte d’Eich

L-1450 Luxembourg

17. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Valtakunnansyyttäjä toimittaa hakemuksen toisen valtion viranomaiselle, ellei hän katso, että hakemus on perusteeton. Hän voi ilmaista toisen valtion viranomaiselle näkemyksensä hakemuksensa aiheellisuudesta. Hän voi lisäksi suositella jälkimmäiselle, että elatusapuun oikeutetulle myönnettäisiin oikeusapua ja tämä vapautettaisiin kuluista.

Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen on ulkomailla:

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin luxemburgilaisen organisaation tai viranomaisen puoleen?

Hakijan, joka on muussa maassa kuin Luxemburgissa, on käännyttävä sen maan toimivaltaisen viranomaisen puoleen, jossa hän on. Hän ei voi kääntyä suoraan jonkin luxemburgilaisen organisaation tai viranomaisen puoleen.

19. Jos voi, minkä organisaation tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Kysymys on aiheeton.

20. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Kysymys on aiheeton.

Lisätietoja

  • Legilux, Luxemburgin suurherttuakunnan lainsäädäntöportaali.

« Elatusvaateet - Yleistä | Luxemburg - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 18-05-2005

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Luxemburgin lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Luxemburgin lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Luxemburgin lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Luxemburgin tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko toimivaltaisen organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen kääntyä sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Mikä organisaatio tai viranomainen voi auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
Jos hakija on Luxemburgissa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa: Jos hakija on Luxemburgissa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:
15. Voiko hakija saada apua luxemburgilaiselta organisaatiolta tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä organisaatiolta tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 17.
Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen on ulkomailla: Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen on ulkomailla:
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin luxemburgilaisen organisaation tai viranomaisen puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä organisaation tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 20.
 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta