Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Liettua

Uusin päivitys: 15-03-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Liettua

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsite elatusvelvollisuus sisältää? 1.
2. Missä olosuhteissa henkilöä voidaan vaatia maksamaan toiselle henkilölle elatusapua? 2.
3. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 3.
4. Mistä voin saada apua itselleni tai lapsilleni? Täytyykö ottaa yhteyttä joihinkin tiettyihin elimiin vai voivatko viranomaiset tai tuomioistuimet auttaa? 4.
5. Jos hakija aikoo panna elatusapuasian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?  5.
6. Voiko elatusapua hakea toisen henkilön eli tukea tarvitsevan sukulaisen tai lapsen puolesta? Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 6.
7. Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 7.
8. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 8.
9. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 9.
10. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 10.
11. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 11.
12. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 12.
13. Voiko hakija saada apua joltakin oman maan tai toisen maan järjestöltä tai viranomaiselta? 13.
14. Mikä on osoitteenne? Miten voin ottaa yhteyttä? Mistä saan tarvittavat lomakkeet? Mitä asiakirjoja hakemuksen kanssa on toimitettava? Onko ne käännätettävä? Onko asiakirjojen aitous vahvistettava?  14.
15. Minkälaista apua ulkomaiset laitokset voivat tarjota? 15.
16. Tarvitaanko tuomioistuimen päätös, jotta liettualainen tai ulkomainen laitos tai viranomainen voi myöntää oikeusapua? Jos tarvitaan, missä maassa päätös on tehtävä? Jos päätös on tehtävä ulkomailla, mitä apua voin saada? Jos minulla ei ole varaa kulujen maksamiseen, voinko silti saada oikeusapua? 16.

 

1. Mitä käsite elatusvelvollisuus sisältää?

Liettuan lainsäädännössä ei esiinny elatusvelvollisuuden käsitettä. Elatusta koskevista säännöksistä voidaan kuitenkin päätellä, että velvollisuus koskee vanhemman velvollisuutta huolehtia alaikäisen lapsensa elatuksesta, eronneen henkilön elatusvelvollisuutta tukea tarvitsevaa entistä puolisoaan kohtaan (edellyttäen, että jälkimmäistä ei ole todettu syylliseksi avioliiton purkautumiseen), asumuserossa elävän henkilön elatusvelvollisuutta tukea tarvitsevaa aviopuolisoaan kohtaan (edellyttäen, että jälkimmäistä ei ole todettu syylliseksi asumuseroon), täysi-ikäisen lapsen elatusvelvollisuutta työkyvyttömiä ja tukea tarvitsevia vanhempiaan kohtaan, elatukseen kykenevän täysi-ikäisen veljen tai sisaren velvollisuutta ala-ikäisen veljen tai sisaren elatukseen, elatukseen kykenevien lastenlasten velvollisuutta työkyvyttömien ja tukea tarvitsevien isovanhempiensa elatukseen sekä elatukseen kykenevien isovanhempien velvollisuutta tukea tarvitsevien alaikäisten lastenlasten elatukseen.

2. Missä olosuhteissa henkilöä voidaan vaatia maksamaan toiselle henkilölle elatusapua?

  • Vanhemmat ovat velvollisia huolehtimaan alaikäisten lastensa elatuksesta. Jos alaikäisen lapsen vanhempi tai vanhemmat eivät täytä tätä velvollisuutta, tuomioistuimet myöntävät elatusapua lapsen vanhempien, holhoojan (uskotun miehen) tai lapsen oikeuksia puolustavan julkisen elimen hakemuksesta. Vanhempien, jotka eroavat yhteisymmärryksessä tai jotka muuttavat erilleen, on laadittava sopimus, jossa he sitoutuvat huolehtimaan alaikäisten lastensa elatuksesta. Sopimus on vahvistettava tuomioistuimessa. Jos toinen vanhemmista ei noudata vahvistettua sopimusta, toinen vanhempi voi hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanomääräystä. Jos vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen pääsemättä yhteisymmärrykseen alaikäisten lastensa elatuksesta, elatuksesta päättää tuomioistuin. Lapsen huostaanotto tai vanhempainoikeuksien rajoitukset eivät vapauta vanhempia lastensa elatusvelvollisuudesta.
  • Jos aviopuolisot eivät saa sovittua elatusavusta avioeron yhteydessä yhteisymmärryksessä, tuomioistuimet myöntävät elatusapua puolisolle, joka sitä hakee, edellyttäen, ettei tämä ollut syyllinen avioliiton purkautumiseen. Aviopuolisolla ei ole oikeutta elatusapuun, jos hänen omat tulonsa tai varallisuutensa riittävät hänen elatukseensa. Aviopuolison oletetaan tarvitsevan elatusta, jos hän huoltaa pariskunnan alaikäistä lasta tai jos hän on työkyvytön vanhuuden tai sairauden vuoksi.
  • Jos elatusvelvollinen (entinen puoliso tai vanhempi) kuolee, elatusvelvollisuus siirtyy tämän perillisille, jos peritty varallisuus sen sallii.
  • Jos tuomioistuin tekee päätöksen naimisissa olevan pariskunnan asumuserosta, se määrää sen osapuolen, joka on syyllinen asumuseroon, maksamaan elatusapua sitä hakeneelle osapuolelle.
  • Täysi-ikäiset lapset ovat elatusvelvollisia työkyvyttömiä ja tukea tarvitsevia vanhempiaan kohtaan. Elatusavusta joko sovitaan yhteisymmärryksessä tai siitä päättää tuomioistuin.
  • Elatukseen kykenevät täysi-ikäiset sisarukset ovat elatusvelvollisia ala-ikäisiä veljiään ja sisariaan kohtaan, jos nämä ovat jääneet orvoiksi tai eivät muusta syystä voi saada elatusta vanhemmiltaan. Elatusapua annetaan vapaaehtoisesti tai tuomioistuimen päätöksellä.
  • Elatukseen kykenevät täysi-ikäiset lapset ovat elatusvelvollisia työkyvyttömiä ja tukea tarvitsevia isovanhempiaan kohtaan. Elatusapua annetaan vapaaehtoisesti tai tuomioistuimen päätöksellä.
  • Elatukseen kykenevät isovanhemmat ovat elatusvelvollisia ala-ikäisiä lastenlapsiaan kohtaan, jos nämä ovat jääneet orvoiksi tai eivät muusta syystä voi saada elatusta vanhemmiltaan. Elatusapua annetaan vapaaehtoisesti tai tuomioistuimen päätöksellä.

3. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Vanhemmilla on lastensa elatusvelvollisuus lasten täysi-ikäisyyteen eli 18 vuoden ikään saakka, paitsi jos lapsi on vamman vuoksi työkyvytön. Tällöin lapsen ei katsota saavuttaneen täysi-ikäisyyttä. Vanhempien elatusvelvollisuus ei myöskään pääty täysi-ikäisyyteen, jos lapsi käy vielä päiväkoulua ylemmän perusasteen tai korkea-asteen koulutusta antavassa oppilaitoksessa tai ammattikoulussa eikä ole täyttänyt 24:ää vuotta ja tarvitsee tukea. Täysi-ikäinen, päiväkoulua ylemmän perusasteen tai korkea-asteen koulutusta antavassa oppilaitoksessa tai ammattikoulussa käyvä lapsi on oikeutettu elatukseen siihen saakka, kunnes saattaa opintonsa päätökseen tai täyttää 24 vuotta, jos tämä tapahtuu aikaisemmin.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Mistä voin saada apua itselleni tai lapsilleni? Täytyykö ottaa yhteyttä joihinkin tiettyihin elimiin vai voivatko viranomaiset tai tuomioistuimet auttaa? 

Elatusapuvaatimukset esitetään tuomioistuinten kautta.  

5. Jos hakija aikoo panna elatusapuasian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?  

Siviiliasioita käsittelevät aina ensimmäisenä oikeusasteena piirituomioistuimet paria Liettuan siviililaissa mainittua poikkeusta lukuun ottamatta. Toimivaltainen tuomioistuin määräytyy pääsääntöisesti vastaajan asuinpaikan perusteella. Elatusvaatimuksia voidaan kuitenkin käsitellä myös tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen kantajan asuinpaikassa. Vaatimuksia voidaan siis esittää joko kantajan tai vastaajan asuinpaikan tuomioistuimessa. Piirituomioistuinten alueellisesta toimivallasta säädetään 15. kesäkuuta 1994 annetussa laissa, joka koskee Liettuan korkeimman oikeuden, muutoksenhalutuomioistuimen ja alueellisten tuomioistuinten perustamista, alueellisten ja piirituomioistuinten alueellisen toimivallan määrittämistä sekä syyttäjänviraston uudistusta.

6. Voiko elatusapua hakea toisen henkilön eli tukea tarvitsevan sukulaisen tai lapsen puolesta? Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Vaatimuksen elatusavun myöntämiseksi lapselle voi viedä tuomioistuimeen toinen lapsen vanhemmista, holhooja (uskottu mies) tai lapsen oikeuksia puolustava julkinen elin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Muissa tapauksissa vaatimuksen vie tuomioistuimeen elatusapua vaativa henkilö itse.

7. Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Liettuan siviililain mukaan asian käsittelykustannukset muodostuvat virallisista palkkioista ja tuomioistuinmenettelyn kuluista. Lain 83 §:n 1 momentin mukaisesti kantajat on elatusapuasioissa vapautettu virallisista palkkioista. Liettuan yleistä oikeusapua koskevan lain mukaan Liettuan kansalaiset, toisen EU:n jäsenvaltion kansalaiset ja muut luonnolliset henkilöt, jotka oleskelevat laillisesti Liettuassa tai toisessa EU:n jäsenvaltiossa, ovat oikeutettuja toissijaiseen oikeusapuun, joka kattaa myös siviiliprosessilain mukaisesti käsiteltyjen asioiden kulut edellyttäen, että heidän vuositulonsa ja varallisuutensa eivät ylitä rajoja, jotka Liettuan hallitus on vahvistanut oikeusavun myöntämiselle. Toisen EU:n jäsenvaltion kansalaiset ja toisessa EU:n jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat luonnolliset henkilöt voivat kuitenkin saada oikeusapua ainoastaan rajatylittäviin riitoihin. Riippumatta tulo- ja varallisuusrajoista, jotka Liettuan hallitus on vahvistanut oikeusavun myöntämiselle, toissijaista oikeusapua voivat anoa myös henkilöt, jotka ovat oikeutettuja sosiaaliapuun vähätuloisten perheiden (yksineläjien) rahallisesta sosiaaliavusta annetun lain lietuviu kalba nojalla, sekä henkilöt, jotka voivat osoittaa, etteivät he objektiivisista syistä voi luovuttaa omaisuuttaan ja varallisuuttaan ja että vapaasta käytettävissä olevat tulot ja luovutettavissa oleva varallisuus eivät tällöin ylitä tulo- ja varallisuusrajoja, jotka Liettuan hallitus on vahvistanut oikeusavun myöntämiselle. (Lisätietoja sivulla www.teisinepagalba.lt English - lietuviu kalba).

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusapu entiselle puolisolle voi olla muodoltaan kertamaksu, säännöllinen kuukausimaksu tai varallisuuden siirto. Kun tuomioistuin avio- tai asumuserotapauksessa päättää, myönnetäänkö elatusapua sen hakijalle ja jos myönnetään, minkä verran, sen on otettava huomioon avioliiton kesto, elatusavun tarve, kummankin osapuolen taloudellinen tilanne, terveys, ikä ja työkyky, työttömän puolison työllistymismahdollisuudet ja muut merkittävät tekijät. Jos elatusapua on myönnetty säännöllisten maksujen muodossa, kumpi tahansa entisistä puolisoista voi olosuhteiden merkittävästi muututtua hakea elatusavun määrään korotusta tai alennusta tai maksun lopettamista kokonaan.

Alaikäiselle lapselle voidaan myöntää elatusapua säännöllisenä kuukausimaksuna, kertamaksuna tai varallisuuden siirtona. Elatusavun määrä on suhteutettava lapsen tarpeisiin ja vanhempien taloudelliseen tilanteeseen, ja sen on oltava riittävä takaamaan lapsen kehitykselle välttämättömät edellytykset. Jos elatusavusta tehdyn tuomioistuimen päätöksen jälkeen osapuolten taloudellinen tilanne merkittävästi muuttuu, tuomioistuin voi lapsen, isän, äidin, lapsen oikeuksia puolustavan julkisen elimen tai yleisen syyttäjän vaatimuksesta korottaa tai alentaa elatusapua ja muuttaa sen muotoa. Mahdollisia perusteita elatusavun määrän muutoshakemukseen ovat esimerkiksi isän tai äidin taloudellisen tilanteen koheneminen tai heikkeneminen tai muutos lapsen tarpeissa. Elatusapua voidaan korottaa, jos lapsenhoitokustannukset kasvavat (jos lapsi sairastuu tai vammautuu tai vaatii hoitoa tai jatkuvaa valvontaa). Tarvittaessa tuomioistuin voi määrätä minkä tahansa lapsen tarvitseman hoidon maksettavaksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

9. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Tuomioistuin päättää, suoritetaanko elatusapu kertamaksuna, säännöllisenä kuukausimaksuna vai varallisuuden siirtona. Elatusapua maksetaan sitä tarvitsevalle entiselle aviopuolisolle (asumuserotapauksessa nykyiselle aviopuolisolle).

Tuomioistuimen on myönnettävä alaikäisen lapsen elatusapu lapselle, mutta nimitettävä lapsen etuja valvova lapsen isä, äiti tai holhooja (uskottu mies) hallinnoimaan varoja. Lapsen isällä tai äidillä on käyttöoikeus lapsen elatusapuun. Jos lapsella on holhooja (uskottu mies), elatusapu myönnetään lapselle. Holhooja (uskottu mies) nimitetään varojen ja omaisuuden hallinnoijaksi.

10. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Jos elatusvelvollinen ei noudata tuomioistuimen päätöstä elatusavun myöntämisestä, henkilö, jonka hyväksi päätös on tehty (eli hakija) voi hakea tuomioistuimelta kirjallisesti täytäntöönpanomääräystä. Jos toinen vanhemmista ei noudata vahvistettua sopimusta lapsen elatuksesta, toinen vanhempi voi hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanomääräystä. Hakija valitsee ulosottomiehen panemaan määräyksen tai tuomion täytäntöön. Ks. vastaus kysymykseen 11.

Tuomioistuin voi lapsen elatusavusta päätettäessä tarvittaessa määrätä lapsen vanhemmat (tai toisen heistä) kiinnittämään omaisuuttaan. Elatusavun perintää koskevan tuomioistuimen päätöksen noudattamatta jättäminen johtaa elatusavun ulosottoon kiinnitetystä omaisuudesta voimassa olevien lakien mukaisesti. Samaa menettelyä käytetään, kun on kyse entisen aviopuolison elatuksesta avioerotapauksessa tai aviopuolison elatuksesta asumuserotapauksessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

Ulosottomies auttaa sinua tuomioistuimen päätösten täytäntöönpanossa ja toteuttaa siihen tarvittavat toimenpiteet. Ulosottomies on valtion nimittämä ja valtuuttama henkilö, joka suorittaa pakkotäytäntöönpanoja, tutkii tosiseikkoja, antaa asiakirjoja tiedoksi sekä suorittaa muita laissa määrättyjä tehtäviä.

Vastaanotettuaan täytäntöönpanomääräyksen tai tuomion ulosottomies aloittaa täytäntöönpanon laissa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Hän voi kutsua velallisen ja velkojan koolle ja pyytää näiltä ehdotuksia tuomioistuimen päätöksen täytäntöön panemiseksi sekä lähettää velalliselle muistutuksia. Jos velallinen ei noudata tuomioistuimen päätöstä muistutuksessa vahvistetussa määräajassa, ulosottomies aloittaa täytäntöönpanon kymmenen vuorokauden kuluessa määräajan päättymisestä. Elatusapu ulosmitataan velallisen palkasta ja muista tuloista. Jos henkilö jättää maksamatta säännöllisen elatusavun, joka on määrätty hänen maksettavakseen, eikä käy työssä eikä hänellä ole muita tulonlähteitä, elatusapu ulosmitataan hänen omaisuudestaan.

12. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Eivät. Valtio huolehtii kuitenkin sellaisten alaikäisten lasten elatuksesta, jotka eivät ole yli kuukauteen saaneet elatusta isältään, äidiltään tai muulta elatukseen kykenevältä lähisukulaiseltaan. Valtion osuus lapsen elatuksesta on muodoltaan sosiaaliapua.

Sivun alkuunSivun alkuun

JOS ELATUSVELVOLLISEN ASUINPAIKKA ON TOISESSA MAASSA:

13. Voiko hakija saada apua joltakin oman maan tai toisen maan järjestöltä tai viranomaiselta?

Jotta liettualaisen tuomioistuimen elatusapupäätös voitaisiin panna täytäntöön ulkomailla, se on tunnustettava ja julistettava täytäntöönpanokelpoiseksi kyseisen maan tuomioistuimessa. Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 44/2001 säädetään menettelystä, jolla tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön EU:n jäsenvaltioissa. Jokaisen, joka haluaa saada liettualaisen tuomioistuimen päätöksen tunnustetuksi ulkomailla, on itse toimitettava pyyntö ja muut vaadittavat asiakirjat asianomaiseen ulkomaiseen tuomioistuimeen tai elimeen.

Liettuan yleistä oikeusapua koskevan lain mukaan ensisijaista oikeusapua (eli oikeudellista neuvontaa jne.) voidaan myöntää sitä tarvitseville. Oikeus ensisijaiseen oikeusapuun koskee kaikkia Liettuan kansalaisia, EU:n muiden jäsenvaltioiden kansalaisia, muita Liettuassa tai toisessa EU:n jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevia luonnollisia henkilöitä sekä muita henkilöitä, jotka mainitaan Liettuaa sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa.

Oikeusapupyyntö voidaan toimittaa suoraan asianomaiseen elimeen siinä EU:n jäsenvaltiossa, jonka hakija haluaa tunnustavan tuomioistuimen päätöksen. Pyynnön voi toimittaa myös Liettuan oikeusministeriön kautta, joka voi toimia lähettävänä laitoksena. Pyyntö on käännettävä kyseisen EU:n jäsenvaltion lietuviu kalba viralliselle kielelle tai yhdelle sen virallisista kielistä, joka on myös yhteisön toimielinten virallinen kieli, taikka jollekin muulle kielelle, jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle hyväksyvänsä. Ks. lisätietoja Liettuan yleistä oikeusapua koskevan lain 29 pykälästä, esim. seuraavassa osoitteessa: www.teisinepagalba.lt English - lietuviu kalba).

Sivun alkuunSivun alkuun

14. Mikä on osoitteenne? Miten voin ottaa yhteyttä? Mistä saan tarvittavat lomakkeet? Mitä asiakirjoja hakemuksen kanssa on toimitettava? Onko ne käännätettävä? Onko asiakirjojen aitous vahvistettava?  

Hakemus on toimitettava elatusvelvollisen ulkomaisen asuinpaikan toimivaltaiseen tuomioistuimeen tai elimeen. Nämä tuomioistuimet ja elimet luetellaan kysymykseen 13 annetussa vastauksessa mainitun asetuksen liitteessä II sekä Euroopan siviilioikeudellisessa atlaksessa (/justice_home/judicialatlascivil/html/index_fi.htm). Hakemuksen liitteenä on toimitettava jäljennös liettualaisen tuomioistuimen päätöksestä, jonka tunnustamista haetaan, sekä päätöksen tehneen ensimmäisen asteen tuomioistuimen täyttämä vakiolomake. (Liettuankielisen lomakkeen voi ladata Liettuan oikeusministeriön verkkosivuilta. Valitse "Bendradarbiavimas" kotisivulta, joka sijaitsee osoitteessa www.tm.lt English - lietuviu kalba, ja sitten reunavalikosta "dokumentų formos".) Jos tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen niin vaatii, asiakirjoista on toimitettava käännös. Käännös on vahvistutettava henkilöllä, jolla on tähän valtuudet jossakin jäsenvaltiossa. Täytetyt lomakkeet ja tuomioistuimen antamat asiakirjat on vahvistettava tuomioistuimen virallisella leimalla.

Jos haluat anoa yleistä oikeusapua Liettuan valtiolta, hakemus on toimitettava virallisen asuinkuntasi tai sen puuttuessa tosiasiallisen asuinkuntasi viranomaiselle.

15. Minkälaista apua ulkomaiset laitokset voivat tarjota?

EU:n muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset laitokset antavat tietoa hakumenettelystä, hakemuksen muodollisista vaatimuksista ja muista seikoista, jotka liittyvät liettualaisten tuomioistuinten päätösten tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon kyseisessä jäsenvaltiossa.

16. Tarvitaanko tuomioistuimen päätös, jotta liettualainen tai ulkomainen laitos tai viranomainen voi myöntää oikeusapua? Jos tarvitaan, missä maassa päätös on tehtävä? Jos päätös on tehtävä ulkomailla, mitä apua voin saada? Jos minulla ei ole varaa kulujen maksamiseen, voinko silti saada oikeusapua?

Oikeusapua saa Liettuassa ilman tuomioistuimen päätöstä. Ensisijaista oikeusapua on annettava välittömästi, kun henkilö on esittänyt sitä koskevan hakemuksen kunnan viranomaiselle. Jos apua ei voida antaa välittömästi, hakijalle on ilmoitettava, milloin viiden päivän kuluessa apua on saatavissa. Oikeusapu on maksutonta.

« Elatusvaateet - Yleistä | Liettua - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 15-03-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta