Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Italia

Uusin päivitys: 27-06-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Italia

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ’alimenti’ (elatusapu) ja ’obbligazione alimentare’ (elatusvelvollisuus) sisältävät Italian lain mukaan? 1.
2. Mihin ikään asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa sovelletaan Italian lakia? 3.
4. Jos Italian lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Italian tuomioistuimet soveltavat siinä tapauksessa, että sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Italiassa? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten elatusapu lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voidaan käyttää elatusavun perimiseksi? 12.
13. Voiko jokin järjestö tai viranomainen auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? Entä jos hakija on Italiassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa? 14.
15. Voiko hakija saada apua italialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? Entä jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen asuu tai oleskelee Italiassa? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin italialaisen järjestön tai viranomaisen puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 20.

 

1. Mitä käsitteet ’alimenti’ (elatusapu) ja ’obbligazione alimentare’ (elatusvelvollisuus) sisältävät Italian lain mukaan?

Italian lainsäädännössä ’alimenti’ tarkoittaa avun tarpeessa olevalle henkilölle lain nojalla annettavaa aineellista apua, jota annetaan, vaikka avuntarve olisi itse aiheutettu (codice civilen 433 § ja sitä seuraavat).

Elatusvelvollisuus on osa perheen yhteisvastuuta. Perheen merkitys elatuksen turvaajana on kuitenkin vähenemässä, kun yhteiskunnan odotetaan enenevässä määrin huolehtivan kansalaisten keskeisistä aineellisista tarpeista.

Elatusvelvollisuusjärjestys on seuraava:

  • puoliso niissä tapauksissa, joissa ei ole mantenimento-elatusvelvollisuutta, eli puoliso, joka on syyllinen asumuseroon, ja puoliso, joka on saanut avioeron yhteydessä määrätyn rahasumman pääomitettuna;
  • lapset, myös adoptoidut, tai jos lapsia ei ole, lähisukulaiset suoraan alenevassa polvessa;
  • vanhemmat, tai jos vanhempia ei ole, lähisukulaiset suoraan ylenevässä polvessa; adoptiovanhemmat;
  • vävyt ja miniät;
  • appivanhemmat;
  • sisarukset; sisaruspuolet.
  • Elatusvelvollisuus on sillä, joka on edellä esitetyn järjestyksen mukaisesti lähin sukulainen. Jos useampia henkilöitä on samassa asemassa, velvollisuus jaetaan heidän taloudellisen tilanteensa perusteella.

Muita ehtoja:

  • elatusavun saajan elättäminen on ensisijaisesti hänen itsensä velvollisuus ennen muita elatusvelvollisia;
  • myös puoliso, joka on syyllinen avioliiton päättymiseen sen mitätöinnin vuoksi, on velvollinen elättämään syytöntä puolisoa, ellei muita elatusvelvollisia ole;
  • vanhemmat ovat velvollisia elättämään myös täysi-ikäisyyden saavuttanutta elatusapua tarvitsevaa lastaan, vaikka lasta ei olisi tunnustettu.

Elatusvelvollisuus edellyttää, että:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • elatusavun saaja on avun tarpeessa ja on kokonaan tai osittain kykenemätön huolehtimaan elatuksestaan;
  • sukulaisuussuhteen lisäksi (tai lahjoitusten yhteydessä kiitollisuudenvelan lisäksi) elatusvelvollisella on oltava taloudelliset edellytykset maksaa elatusapua.

Elatusapujärjestelmän keskeisiä piirteitä ovat seuraavat:

  • elatusavun siirtäminen, elatusavusta kieltäytyminen, sen korvaaminen ja välimiehiin turvautuminen on kiellettyä;
  • oikeuden peruuttamattomuus;
  • elatusapua ei voi takavarikoida eikä ulosmitata; konkurssin tehneen ja hänen perheensä elatukseen välttämätöntä elatusapua ei lasketa mukaan konkurssipesän varoihin;
  • elatusvelvollisuus ja oikeus elatusapuun eivät ole periytyviä.

Mitä käsitteet ’mantenimento’ (huoltoavustus) ja ’obbligazione di mantenimento’ (huoltovelvollisuus) sisältävät Italian lain mukaan?

Mantenimento-huoltovelvollisuus tarkoittaa puolisoiden velvollisuutta elättää toisensa ja vanhempien velvollisuutta elättää lapsensa. Tämä velvollisuus on tärkein ydinperheen jäsenet yhdistävä perheen yhteisvastuun ilmentymä.

Elatusvelvollisuudesta poiketen huoltovelvollisuudessa on kyse tavanomaisista ydinperheen suhteista, joissa ei edellytetä tarvetta (esim. kyvyttömyyttä huolehtia välttämättömistä toimeentulotarpeista). Huoltovelvollisuuden täyttämiseen ei liity mitään muodollisuuksia tai hakemuksia muulloin kuin asumuseron yhteydessä.

Asumuseron yhteydessä:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • molemmat vanhemmat ovat edelleen velvollisia huolehtimaan alaikäisten lastensa elatuksesta siitä riippumatta, kumpi lasta huoltaa;
  • jos asumuserossa ei ole syyllistä, se puolisoista, jolla ei ole riittävästi tuloja ja jonka taloudellinen tilanne on heikompi, voi vaatia huoltoavustusta, jonka avulla hän voi säilyttää avioliiton aikaisen elintason;
  • puolisolla, joka on syyllinen eroon, on oikeus ainoastaan elatusapuun (alimenti), jos hän on avun tarpeessa.

Avioeron yhteydessä:

  • molemmat vanhemmat ovat edelleen velvollisia huolehtimaan lastensa elatuksesta samalla tavoin kuin asumuseron yhteydessä selostettiin;
  • entisellä puolisolla on oikeus avustukseen, jos hänen tulonsa eivät riitä ylläpitämään avioliiton aikaista elämäntapaa ja hänen taloudellinen tilanteensa on heikompi kuin toisella puolisolla.

2. Mihin ikään asti lapsi voi saada elatusapua?

Vanhempien velvollisuus on huolehtia alaikäisten ja myös täysi-ikäisyyden saavuttaneiden lastensa huollosta siihen asti, kun nämä ovat saavuttaneet taloudellisen itsenäisyyden. Jos lapset ovat taloudellisen itsenäisyyden saavutettuaan avun tarpeessa, heillä on oikeus elatusapuun.

3. Minkälaisissa tapauksissa sovelletaan Italian lakia?

Vuonna 1995 säädetyn lain nro 218 45 §:ssä säädetään, että perheen elatusvelvollisuuteen sovelletaan 2. lokakuuta 1973 tehtyä Haagin yleissopimusta, joka on pantu Italiassa täytäntöön 24. lokakuuta 1980 säädetyllä lailla nro 745. Edellä mainitun 45 §:n viittaus Haagin yleissopimukseen koskee ainoastaan perheen sisäistä elatusvelvollisuutta, eikä siinä mainita elatusavun saajan velvollisuuksia.

Sivun alkuunSivun alkuun

Haagin yleissopimuksen liityntämääräyksen mukaan on sovellettava elatusavun saajan kotipaikan lakia. Jos kyseisessä laissa ei säädetä oikeudesta elatusapuun, sovelletaan osapuolten yhteistä kansallista lakia. Jos hakija ei voi saada elatusapua tämänkään lain nojalla, sovelletaan sen valtion lakia, jossa vaade on esitetty.

Asumuserosta, avioerosta tai avioliiton mitätöinnistä seuraaviin avustusvelvollisuuksiin sovelletaan sen valtion lakeja, jossa asumusero, avioero tai avioliiton mitätöinti on pantu täytäntöön tai tunnustettu.

4. Jos Italian lakia ei voida soveltaa, mitä lakia Italian tuomioistuimet soveltavat siinä tapauksessa, että sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Italiassa?

Jos molemmat osapuolet asuvat Italiassa, 2.10.1973 tehdyssä Haagin yleissopimuksessa määrätyn yleisen kotipaikkakriteerin perusteella sovelletaan Italian lakia.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Italiassa elatusapua hakeva voi kääntyä ainoastaan oikeuslaitoksen puoleen.

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Italiassa ainoastaan tuomioistuin voi määrätä maksettavaksi elatusapua.

Myös edustaja voi valtakirjalla panna asian vireille tuomioistuimessa.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Hakijan on tutustuttava sääntöihin, joiden mukaisesti toimivalta määräytyy vaateen arvon ja maantieteellisen alueen perusteella. Rauhantuomarilla on toimivalta vaateissa, joiden arvo on enintään 2 582,28 euroa. Arvoltaan suuremmissa elatusasioissa toimivalta on tuomioistuimella.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos kyseessä on asumus- tai avioero, avustusta haetaan asumus- tai avioeroasian ratkaisseelta tuomarilta. Haettaessa muutosta eronneen puolison ehdottamaan avustukseen sovelletaan arvoon ja maantieteelliseen alueeseen perustuvia yleisiä toimivaltasääntöjä.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Elatusasioissa, jotka rauhantuomari käsittelee, osapuolet voivat esiintyä oikeudessa henkilökohtaisesti ja esittää vaateensa suullisesti, jos vaateen arvo on enintään 516,46 euroa. Rauhantuomari voi kuitenkin päättää sallia henkilökohtaisen esiintymisen oikeudessa myös asioissa, joissa vaateen arvo on suurempi.

Muissa tapauksissa osapuolilla on oltava puolustusasianajaja, ellei laissa toisin määrätä (esim. osapuoli, joka on ammattiaan harjoittava asianajaja, ei tarvitse oikeudessa puolustusasianajajaa).

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Italiassa on ollut 1. maaliskuuta 2002 lähtien voimassa vakiomääräinen kirjaamismaksu, joka korvaa kaikki aikaisemmat siviili-, rikos- ja hallintoasioita koskevat maksut (ks. vuonna 2002 hyväksytty presidentin asetus D.P.R. nro 115). Kyseessä on määräsummiin perustuva järjestelmä, jossa maksut yleensä vaihtelevat vaateen arvon perusteella, mutta joissakin tapauksissa veloitetaan kiinteämääräinen summa. Kynnysarvoihin ja maksettaviin summiin on tehty joitakin muutoksia vuonna 2004 säädetyllä rahoituslailla nro 311.

Sivun alkuunSivun alkuun

Vuoden 2005 alusta enintään 1 000,00 euron vaateita koskevissa menettelyissä maksu on 30,00 euroa. Maksu nousee asteittain vaateen arvon mukaan, ja yli 520 000,00 euron vaateita koskevista menettelyistä veloitetaan 1 110,00 euroa. Jos realisoidaan kiinteää ja irtainta omaisuutta, veloitetaan määräsumma (kiinteän omaisuuden osalta 200,00 euroa ja muissa tapauksissa 100,00 euroa). Maksamisen helpottamiseksi on käytössä erityisiä lomakkeita, esim. postisiirtolomakkeita Agenzia Entrate italiano).

Lasten huoltoa varten maksettavia avustuksia koskevat väite- ja turvaamismenettelyt, kuten myös täytäntöönpanomenettelyt on vapautettu maksusta. Maksua ei veloiteta myöskään perheoikeuden menettelyistä, kuten asumuseroasioista.

Voittaneella osapuolella on oikeus saada korvaus asianajokuluistaan sekä kuluista, joita on syntynyt asian valmistelusta (esim. tekninen neuvonta). Tuomioistuin maksattaa kulut tariffin perusteella. Kuluille on asetettu vähimmäis- ja enimmäismäärä.

Henkilöt, joiden vuotuinen verotettava tulo on enintään 9 269,22 euroa, voivat saada ilmaista oikeusapua. Verotettavaan tuloon lasketaan mukaan henkilön puolison ja samassa taloudessa elävien muiden perheenjäsenten tulot.

Italian asianajajaliitto (Consigli degli ordini professionali degli avvocati) on perustanut palvelun, jossa neuvotaan, miten valtion kustantamaa yleistä oikeusapua haetaan (ks. oikeusapua koskeva sivu).

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Miten elatusapu lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Elatusvelvollisuuden sisällöstä ja huoltoavustuksen määrästä määrätään oikeuden päätöksellä, joka on samalla täytäntöönpanomääräys.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomari määrää elatusvelvollisen huolehtimaan elatusavun saajan perustarpeista eli ruoka-, asumis- ja vaatemenoista sekä tyydyttävän elämän vähimmäisedellytyksinä pidettävien tavaroiden ja palvelujen hankintamenoista. Määrittäessään elatusvelvollisuuden sisältöä tuomarin on otettava huomioon myös elatusvelvollisen taloudellinen tilanne.

Tuomarin on otettava huomioon myös avioliiton aikainen elintaso määrittäessään puolisolle asumus- tai avioerotilanteessa maksettavaa huoltoavustusta. Määrittäessään alaikäisille lapsille tai täysi-ikäisille, mutta ei vielä taloudellisesti itsenäisille, lapsille maksettavaa huolto-avustusta tuomarin on otettava huomioon lasten koulutustarpeet.

Maksujärjestelyjä ja avustuksen määrää voidaan muuttaa joko elatusavun saajan tai elatusvelvollisen hakemuksesta.

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu on maksettava sille, joka on elatusapuun oikeutettu.

Alaikäisen lapsen huoltoavustus on maksettava sille vanhemmalle, joka on lapsen huoltaja. Jos kyseessä on täysi-ikäinen lapsi, joka ei vielä ole taloudellisesti itsenäinen, vanhemmalla, joka edelleen huolehtii lapsesta, on lain mukaan oikeus vaatia avustusta lapsen tulevaa huoltoa varten (lapsen erillisen oikeuden ohessa).

Tuomioistuin päättää maksujärjestelyistä. Jos kyseessä on asumusero, tuomari voi määrätä, että kolmannet osapuolet, jotka suorittavat säännöllisesti maksuja elatusvelvolliselle, suorittavat osan maksuista suoraan elatusapuun oikeutetulle.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voidaan käyttää elatusavun perimiseksi?

Elatusavun saajalla on käytössään kaikki tavanomaiset keinot, joilla taloudellisten velvoitteiden täyttäminen varmistetaan. He voivat hakea turvaamistoimia saataviensa turvaamiseksi ja panna vaateensa täytäntöön ulosmittauttamalla kolmansilta omaisuutta tai rahasummia, jotka nämä ovat sille velkaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elatusmaksujen laiminlyöminen voi olla rikos, sillä velvollisuus elättää perhettä jää täyttämättä (rikoslain 570 §). Kyseessä on rangaistava asianomistajarikos. Syyte voidaan nostaa myös viran puolesta, jos elatusavun saaja on alaikäinen. Rikosoikeudellisen menettelyn vireillepano on osoittautunut Italiassa tehokkaaksi keinoksi saada puoliso, joka ei ole lasten huoltaja, täyttämään velvollisuutensa.

13. Voiko jokin järjestö tai viranomainen auttaa elatusavun perimisessä?

Viranomaiset eivät osallistu oikeuskäsittelyyn elatusavun saajan puolesta tai nimissä eivätkä muutenkaan sovittele asiaa elatusvelvollisen kanssa.

Uudehkossa laissa (2004/6) on säädetty tukivirkamiehistä (amministratore di sostegno), jollaisia tuomioistuin voi nimittää (puolustusasianajajaa ei tarvita). Laissa on määritetty tehtävät, joita tukivirkamies voi hoitaa sellaisen henkilön puolesta, joka on kokonaan tai osittain kykenemätön selviytymään arkipäivän toimista (vammaiset, vanhukset, alkoholistit, huumeidenkäyttäjät, vangit ym.). Tätä virkamiestä voidaan myös pyytää hakemaan elatusapua oikeusteitse.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? Entä jos hakija on Italiassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa?

Italiassa avuntarvitsijoita auttavat myös yksityiset sosiaalialan toimijat, joiden tehtävänä on suojella syrjäytyneitä ja köyhiä. Kyse on vapaaehtoistyöstä, jota voidaan tehdä monin eri tavoin tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Valtio ja viranomaiset velvoitetaan perustuslaissa osoittamaan sosiaalista yhteisvastuuta varattomia, työkyvyttömiä ja elatusvelvollisia sukulaisia vailla olevia henkilöitä kohtaan.

Kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän on puolestaan huolehdittava köyhien terveydestä tarjoamalla hoitoa. Myös kunnallishallinto pyrkii samaan päämäärään järjestämällä vanhuksille ja vammaisille ateria- ja majoituspalveluja sekä hoitopaikkoja.

Kyse on toiminnasta, joka tulee perheen elatusvelvollisuuden sijaan. Takautumisoikeus on kuitenkin voimassa sellaisiin lain mukaan elatusvelvollisiin sukulaisiin ja perheenjäseniin nähden, jotka voivat täyttää velvollisuutensa. Tällaisiin tapauksiin sovelletaan luottolaitoslakia (2.10.1973 tehdyn Haagin yleissopimuksen 9 artikla).

Jos elatusapuun oikeutettu asuu vakituisesti Italiassa ja elatusvelvollinen jossakin muussa valtiossa, elatusvelvollisuuden laajuuden määrittämisessä noudatetaan elatusapuun oikeutetun henkilön kotipaikan kansallista lainsäädäntöä, sillä vuoden 1973 Haagin yleissopimuksen nojalla yleisperiaate on, että noudatetaan edunsaajan kotipaikan lainsäädäntöä.

15. Voiko hakija saada apua italialaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Yksityiset järjestöt voivat antaa apua siinä muodossa ja niillä tavoin kuin haluavat. Viranomaisten on annettava apua siinä muodossa ja laajuudessa kuin edelliseen kysymykseen annetussa vastauksessa on esitetty.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Italiassa toimii vapaaehtoisvoimin lukuisia hyväntekeväisyysjärjestöjä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Alueiden, prefektuurien, maakuntien ja kuntien viranomaiset sekä kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä ovat velvollisia auttamaan.

Niillä kaikilla on toimipisteitä, joissa hakemukset käsitellään ja valitaan hakijan tilanteeseen parhaiten soveltuva toimintatapa (ks. ko. viranomaisten verkkosivut).

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle? Entä jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen asuu tai oleskelee Italiassa?

Yksityinen järjestö voi sääntöjensä mukaisesti päättää antamansa avun luonteesta ja laajuudesta taloudelliset mahdollisuutensa huomioon ottaen. Viranomaisten toiminnasta on säädetty laissa.

Jos elatusapuun oikeutettu on eri maassa kuin elatusvelvollinen, elatusavun määrä, maksutavat ja maksuaikataulu määräytyvät:

  • ensisijaisesti elatusapuun oikeutetun kotipaikan lain perusteella;
  • osapuolille yhteisen lainsäädännön perusteella, jos ensisijaista periaatetta ei voida soveltaa;
  • sen viranomaisen lain perusteella, johon on vedottu, jos ensimmäistä kahta periaatetta ei voida soveltaa.

Jos kyseessä ovat eronneet tai asumuserossa olevat puolisot, sovelletaan sitä lakia, johon asumus- tai avioero perustuu.

Edellä esitettyyn sovelletaan 2. lokakuuta 1973 tehdyn Haagin yleissopimuksen elatusvelvollisuutta koskevia artikloja 1, 4, 5, 6 ja 8. Italia on ratifioinut yleissopimuksen vuonna 1980.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin italialaisen järjestön tai viranomaisen puoleen?

Yksityiset tahot järjestävät avustustoimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla. Ei ole mitään erityisiä menettelyjä, joita pitäisi yleisesti noudattaa.

Sekä julkisilla että yksityisillä organisaatioilla, jotka harjoittavat avustustoimintaa, on toimipisteet, joissa avustushakemuksia otetaan vastaan ja hyväksytään niistä sellaiset, jotka kuuluvat kyseisen organisaation toimialaan ja vastaavat sen päämääriä, jotka on yleensä erityisesti säädetty niitä koskevissa laeissa ja asetuksissa.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Kuntien, maakuntien ja alueiden verkkosivuilla on viranomaisten osoitteet. Tietoa voi hakea myös sisäministeriön (Ministero dell’interno italiano) sivuilta.

Yhteydenotoille ei ole määrämuotoa. Yhteyttä voi ottaa henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Sekä järjestöt että viranomaiset toimivat omalla toimialallaan tavoitteidensa mukaisesti.

Saadakseen tarvitsemaansa apua hakijan on otettava selvää, mitä apua mikin taho tarjoaa. Avustustoimintaa harjoittavien julkisten ja yksityisten tahojen tarjoama apu voi olla muodoltaan avustuksia, majoitusta, välttämätöntä sairaanhoitoa, kotiapua tai muuta kyseisten tahojen toimintaa sääntelevien asetusten ja sääntöjen mukaista apua.

« Elatusvaateet - Yleistä | Italia - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 27-06-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta