Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Kreikka

Uusin päivitys: 02-05-2005
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Kreikka

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Kreikan lain mukaan? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Kreikan lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Kreikan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Kreikan tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko määrätyltä organisaatiolta, viranomaiselta tai tuomioistuimelta hakea elatusapua alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen tms.) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
15. Voiko hakija saada apua kreikkalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle, kun elatusvelvollinen asuu Kreikassa ja elatusapuun oikeutettu jossain toisessa maassa? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin kreikkalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen? 18.

 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Kreikan lain mukaan?

  1. Elatusapu on rahamäärä tai muu avustus, jonka henkilö antaa toiselle henkilölle toimeentuloa varten.
  2. Elatusvelvollisuus on perheeseen liittyvä käsite, joka koskee sukulaisia, se on luonteeltaan sopimuksellinen ja liittyy elatuksen saajan elämään, ihmisarvoon ja toimeentuloon.

Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua?

Vanhemmat lapsilleen?

Lapset vanhemmilleen?

Eronnut entisille puolisolleen?

Muut?

Millaisissa tapauksissa elatusapua on maksettava?

Elatusvelvollisia sukulaisia ovat vain verisukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sekä sisarukset. Lisäksi ottovanhemmilla on elatusvelvollisuus ottolapsiaan kohtaan. Avioliiton ulkopuolella äidiksi tulleella on oikeus saada elatusapua lapsen isältä. Täten elatusvelvollisia ovat vanhemmat lapsiaan kohtaan kykynsä mukaan riippumatta siitä, ovatko he huoltajia vai onko huoltajuus annettu kokonaan tai osaksi muille (kuten voi tapahtua avioeron, asumuseron tai huoltajaksi kelpaamattomuuden vuoksi tai omasta pyynnöstä) , lapset vanhempiaan kohtaan, lastenlapset isovanhempiaan kohtaan ja vastaavasti lastenlastenlapset isovanhempiensa vanhempia kohtaan, jos näiden lapset tai lastenlapset ovat kuolleet, puolisot tai entiset puolisot toisiaan kohtaan, sisarukset toisiaan kohtaan sekä avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isä lapsen äitiä kohtaan. Jälkeläiset ovat elatusvelvollisia laillisen perimysjärjestyksen mukaisesti ja perintöosan mukaisessa suhteessa. Jollei jälkeläisiä ole, elatusvelvollisuus on lähimmillä sukulaisilla ylenevässä polvessa; jos tällaisia samaa sukulaisuusastetta edustavia henkilöitä on useampia, he ovat elatusvelvollisia samassa suhteessa. Jos useammalla henkilöllä on oikeus elatusapuun samalta henkilöltä ja tämä ei pysty hoitamaan elatusvelvollisuuttaan kaikkia kohtaan, elatusapuun oikeutettuja ovat ensisijaisesti jälkeläiset laillisessa perimysjärjestyksessä. Jos elatusapuun oikeutettuja sukulaisia ylenevässä polvessa on useampia, etusija on lähimmillä sukulaisilla. Puoliso on samassa asemassa elatusapuoikeuden suhteen kuin alaikäiset jälkeläiset ja etusijalla suhteessa toisiin sukulaisiin ylenevässä polvessa sekä muihin sukulaisiin. Tämä koskee myös eronnutta puolisoa, jos tämä on oikeutettu elatusapuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeus elatusapuun on vain henkilöllä, joka ei pysty elättämään itseään omaisuudellaan tai ikäänsä, terveyteensä ja muihin elämänolosuhteisiin nähden sopivalla työllä ottaen huomioon myös mahdolliset koulutustarpeet. Poikkeuksena on kuitenkin alaikäinen lapsi, jolla on omaisuudestaan huolimatta oikeus elatukseen vanhemmiltaan, jos lapsen tulot omaisuudesta tai työstä eivät riitä elatukseen.

Elatusvelvollisuutta ei ole henkilöllä, joka muut velvoitteet huomioon ottaen ei kykene antamaan elatusapua ilman, että tämä vaarantaisi hänen oman toimeentulonsa. Tämä sääntö ei kuitenkaan päde elatukseen, jota alaikäinen lapsi saa vanhemmaltaan, ellei lapsi pysty kääntymään jonkun muun elatusvelvollisen puoleen tai hankkimaan elatusta omaisuudellaan.

Kun kyseessä on entinen puoliso, joka ei pysty turvaamaan elatusta työtuloillaan tai omaisuudellaan, hänellä on oikeus vaatia elatusapua toiselta puolisolta,

1. jos avioeron myöntämisen jälkeen hänen ikänsä tai terveystilanteensa ei salli, että hän aloittaisi tai jatkaisi soveltuvan työn turvatakseen toimeentulonsa,

2. jos hänellä on huollettavanaan alaikäinen lapsi eikä hän tästä syystä kykene tekemään soveltuvaa työtä,

3. jos hän ei löydä pysyvää soveltuvaa työpaikkaa tai tarvitsee ammatillista koulutusta, kummassakin tapauksessa enintään kolmen vuoden aikana avioeron myöntämisestä ja

4. kaikissa muissa avioerotapauksissa, joissa määrätään elatusapua kohtuullisuuden nojalla.

Elatusapu voidaan kuitenkin evätä tai sitä voidaan rajoittaa painavista syistä, erityisesti jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen aikaa tai jos avioero on hakijan syytä tai hän on tahallaan aiheuttanut oman varattomuutensa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Oikeus elatusapuun lakkaa, jos oikeutettu solmii uuden avioliiton tai elää avoliitossa tai kuolee. Tämä ei kuitenkaan koske maksamattomia eriä aiemmilta maksukausilta tai saajan kuolinhetkellä erääntyneitä maksuja. Lisäksi puolisot ovat velvollisia antamaan toisilleen tarkat tiedot omaisuudestaan ja tuloistaan, jos niillä on merkitystä elatusavun määrittämisessä. Työnantaja, viranomaiset ja veroviranomaiset ovat velvollisia antamaan kaikki tarvittavat tiedot toisen puolison omaisuudesta ja ennen kaikkea hänen tuloistaan, jos toinen puoliso sitä vaatii. Tämä vaatimus on esitettävä toimivaltaisen syyttäjän välityksellä. Elatusavun määrä määritellään saajan elinolosuhteisiin perustuvien tarpeiden pohjalta, mutta elatusavun saaja on oikeutettu vain kaikista välttämättömimpään toimeentuloon, jos hän on syyllistynyt elatusvelvollista vastaan sellaiseen rikkomukseen, joka oikeuttaa perinnöttömäksi jättämisen.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Lapsi on oikeutettu saamaan vanhemmiltaan elatusapua 18 ikävuoteen asti riippumatta siitä, saako hän toimeentulon työllään tai omaisuudellaan. Tämän jälkeen vanhemmilla on velvollisuus antaa elatusapua täysi-ikäiselle lapselleen, jos tämä ei pysty elättämään itseään omaisuudellaan tai ikäänsä, terveyteensä ja muihin elinoloihin nähden sopivalla työllä ottaen huomioon myös mahdolliset koulutustarpeet.

3. Minkälaisissa tapauksissa Kreikan lakia voi soveltaa?

Elatusavun osalta puolisoiden tai entisten puolisoiden välillä sovelletaan Kreikan aineellisen oikeuden sääntöjä, jos heidän viimeisin yhteinen kansalaisuutensa avioliiton aikana on ollut Kreikan kansalaisuus ja ainakin toinen puolisoista on edelleen Kreikan kansalainen, jos viimeisin yhteinen kotipaikka avioliiton aikana on ollut Kreikka tai jos heillä on läheisimmät siteet Kreikkaan. Elatusavun osalta vanhempien ja lasten sekä muiden alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien sukulaisten välillä sovelletaan Kreikan lakia, jos heidän viimeisin yhteinen kansalaisuutensa on ollut Kreikan kansalaisuus, jos heidän yhteinen kotipaikkansa on ollut viimeksi Kreikka, tai jos lapsi on Kreikan kansalainen. Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, lapsen ja tämän äidin tai isän välisissä elatusapuasioissa sovelletaan Kreikan lakia, jos heidän viimeisin yhteinen kansalaisuutensa on ollut Kreikan kansalaisuus, jos heidän yhteinen kotipaikka on ollut viimeksi Kreikka tai jos joko äiti tai isä on Kreikan kansalainen. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äidin ja isän välisissä elatusapuasioissa sovelletaan Kreikan lakia, jos heidän viimeisin yhteinen kansalaisuutensa raskauden aikana oli Kreikan kansalaisuus tai jos heidän koti- tai asuinpaikkansa on Kreikassa. Lisäksi Kreikan lakia sovelletaan, jos jollakulla edellä mainituista on sekä Kreikan että toisen valtion kansalaisuus. Myös silloin sovelletaan Kreikan lakia, kun elatusvelvollinen asuu Kreikassa ja elatusapuun oikeutettu asuu valtiossa, jossa on voimassa New Yorkin yleissopimus elatusavun perimisestä ulkomailla (asetus 4421/64). Sovellettava prosessioikeus on Kreikan prosessioikeus oikeuspaikan lain (lex fori) periaatteen mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

4. Jos Kreikan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Kreikan tuomioistuimet soveltavat?

Jos Kreikan lakia ei voi soveltaa, tuomioistuimet soveltavat seuraavien valtioiden lakia ensisijaisuusjärjestyksessä:

  1. puolisoiden tai entisten puolisoiden välisen elatusavun osalta sen valtion lakia, jonka kansalaisia puolisot viimeksi olivat avioliiton aikana, jos toinen puolisoista on säilyttänyt kansalaisuutensa, sen valtion lakia, joka oli heidän yhteinen kotipaikkansa avioliiton aikana, tai sen valtion lakia, johon heillä on läheisimmät siteet,
  2. vanhempien ja lasten sekä alenevassa tai ylenevässä polvessa olevien sukulaisten välisissä elatusapuasioissa sen valtion lakia, jonka kansalaisia he ovat viimeksi olleet, sen valtion lakia, joka on viimeksi ollut heidän yhteinen kotipaikkansa, tai sen valtion lakia, jonka kansalainen lapsi on,
  3. avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ja tämän vanhempien välisissä elatusapuasioissa sen valtion lakia, jonka kansalaisia he ovat viimeksi olleet, sen valtion lakia, joka on viimeksi ollut heidän yhteinen kotipaikkansa, tai sen valtion lakia, jonka kansalaisia isä tai äiti ovat,
  4. avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äidin lapsen isältä saamaa elatusapua koskevissa asioissa sen valtion lakia, jonka kansalaisia he olivat raskauden aikana tai koti- tai oleskelupaikan lakia. Jos jollakin edellä mainituista on useamman vieraan valtion kansalaisuus, sovelletaan sen valtion lakia, johon kyseisellä henkilöllä on läheisimmät siteet.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Hakijan on käännyttävä tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua elatusvelvolliselta. Jos sovelletaan New Yorkin yleissopimusta elatusavun perimisestä ulkomailla (asetus 4421/64) , sopijavaltiossa elävän elatusapuun oikeutetun edustaja, joka toimittaa hakemuksen, pyytää elatusvelvollisen asuinvaltion edustajalta (joka Kreikan tapauksessa on oikeusministeriö) , kaikkien sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita elatusvelvollisuuden hoitaminen edellyttää.

Sivun alkuunSivun alkuun

6. Voiko määrätyltä organisaatiolta, viranomaiselta tai tuomioistuimelta hakea elatusapua alaikäisen lapsen puolesta?

Vain huoltajina toimivat alaikäisen lapsen vanhemmat voivat tai yksinhuoltajaäiti voi pyytää lapsen puolesta tuomioistuinta määräämään elatusvelvollisen maksamaan elatusapua. Jos vanhemmilta on otettu pois huoltajuus, elatusapuhakemuksen alaikäisen lapsen puolesta panee vireille se, jonka huostaan lapsi on annettu, tai laillinen holhooja. Jos elatusapuun oikeutettu on holhouksenalainen tai vajaavaltainen, hakemusta ajaa hänen laillinen holhoojansa.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Jos hakija haluaa jättää elatusapuhakemuksen elatusvelvollista vastaan, toimivaltainen tuomioistuin on alioikeus yhden tuomarin kokoonpanossa tai poikkeuksellisesti useamman tuomarin kokoonpanossa silloin, kun elatusapuhakemus on yhdistetty toiseen avioliittoa koskevaan riita-asiaan. Tällaisia asioita ovat avioero, avioliiton mitätöinti tai sen julistaminen pätemättömäksi, vanhempien oikeuksien loukkaamista koskeva kanne tai hakemus, joka koskee lapsi-vanhempi suhteen tai huoltajuuden tunnustamista tai näiden puuttumisen tunnustamista, avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden tunnustamista, avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden vapaaehtoisen tunnustamisen tai siitä kieltäytymisen toteamista, lapsen rinnastamista avioliitossa syntyneeseen lapseen vanhempien solmiman avioliiton sekä vapaaehtoisen tunnustamisen myötä, sen toteamista, että lapseksiottamista ei ole tehty tai että lapseksiottaminen on purettu, ja laillisen holhouksen tunnustamista tai kumoamista. Sijainnin puolesta toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan kotipaikan mukainen tuomioistuin, ja jos hakemus on yhdistetty avioliittoa koskevaan riita-asiaan, puolisoiden viimeisimmän asuinpaikan tuomioistuin, jos ainakin toinen puolisoista asuu vielä samassa paikassa, jommankumman puolison kotipaikan tuomioistuin, jos kyseessä on yhteinen hakemus, tai hakemuksen tekijän kotipaikan tuomioistuin, jos hän on asunut samassa paikassa vähintään vuoden ennen hakemuksen jättämistä tai kuusi kuukautta, jos hän on Kreikan kansalainen, tai molempien puolisoiden yhteisen kansalaisuuden mukainen tuomioistuin. Jos kyseessä on kiireellinen tapaus tai välitön vaara, elatusapuun oikeutettu voi pyytää väliaikaista elatusavun turvaamistoimenpidettä edellä esitetyllä tavalla määräytyvältä yhden tuomarin kokoonpanossa kokoontuvalta paikalliselta alioikeudelta.

Sivun alkuunSivun alkuun

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen tms.) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Hänen on valtuutettava asianajaja panemaan asian vireille paikallisessa toimivaltaisessa tuomioistuimessa.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeuskäsittely edellyttää joidenkin välttämättömien kulujen maksamista sekä asianajajan palkkion maksamista. Hakijan on maksettava tuomioistuimen määräämät ennakkomaksut, jotka eivät saa ylittää 147 euroa. Muut kustannukset vaihtelevat tapauksittain pyydetyn elatusavun määrän, tiedoksiannettavien asiakirjojen sekä mahdollisten käsittelyjen lykkäysten mukaan. Jos osapuoli on varaton, tiettyjen edellytysten täyttyessä noudatetaan lakia oikeusavusta.

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

Tuomioistuin määrittää elatusavun kahden vuoden ajaksi ottaen huomioon kohtuullisen toimeentulon ja koulutuksen elatusapuun oikeutetulle sekä elatusvelvollisen taloudelliset mahdollisuudet. Kun kaksi vuotta on kulunut, elatusavun saaja voi pyytää elatusavun määrittämistä uudestaan seuraavaa kahden vuoden jaksoa varten. Olosuhteiden muuttuessa kumpi tahansa osapuoli (elatusvelvollinen tai elatusavun saaja) voi hakea muutosta päätökseen ja elatusavun uudelleen määrittämistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu maksetaan suoraan elatusapuun oikeutetulle. Jos tämä on alaikäinen lapsi, vajaavaltainen tai holhouksenalainen, elatusapu maksetaan kuitenkin vanhemmalle tai lailliselle holhoojalle, joka hoitaa hakemuksen elatusapuun oikeutetun puolesta.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi?

Jos elatusvelvollinen kieltäytyy maksamasta, elatusapuun oikeutettu voi hakea pakkotäytäntöönpanoa, joka kohdistuu elatusvelvollisen omaisuuteen.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä?

Ei ole.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Ei ole.

15. Voiko hakija saada apua kreikkalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

Ei voi.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Jos elatusapuun oikeutettu asuu valtiossa, jossa on voimassa New Yorkin yleissopimus elatusavun perimisestä ulkomailla (saatettu voimaan Kreikassa asetuksella 4421/64) , tai kyseisen valtion ja Kreikan välillä on kahdenvälinen sopimus ja elatusvelvollinen asuu Kreikassa, apua voi hakea oikeusministeriön keskusvirastosta, jonka osoite on Mesogíon 96, Ateena GR- 11527 ja puhelinnumero +30-210-7714186.

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen voi tarjota hakijalle, kun elatusvelvollinen asuu Kreikassa ja elatusapuun oikeutettu jossain toisessa maassa?

Yleissopimuksen mukaista apua.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin kreikkalaisen järjestön tai viranomaisen puoleen?

Ei muutoin kuin yllä mainitussa tapauksessa.

« Elatusvaateet - Yleistä | Kreikka - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 02-05-2005

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta