Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Saksa

Uusin päivitys: 27-07-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Saksa

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteillä ”elatus” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan Saksan laissa? Kuka on elatusvelvollinen toiseen nähden? 1.
2. Minkä ikäiseksi lapsella on oikeus saada elatusta? 2.
3. Missä tapauksissa voidaan soveltaa Saksan lakia? 3.
4. Minkä maan lakia saksalainen tuomioistuin soveltaa, jos Saksan lakia ei voida soveltaa (kun sekä elatukseen oikeutettu että elatusvelvollinen asuvat Saksassa)? 4.
5. Täytyykö elatukseen oikeutetun hakea vahvistus oikeuteensa joltakin tietyltä organisaatiolta, (keskus- tai paikallistason) viranomaiselta tai tuomioistuimelta? 5.
5.A. Miten haen elatusvelvollisuuden vahvistamista kyseiseltä organisaatiolta tai (keskus- tai paikallistason) viranomaiselta, ja mitä menettelyä sovelletaan? 5.A.
6. Voiko hakemuksen tehdä sukulaisen, läheisen tuttavan tai alaikäisen puolesta? 6.
7. Jos hakija haluaa saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, mistä hän tietää, mille tuomioistuimelle asian käsittely kuuluu? 7.
8. Onko hakijalla oltava edustaja (asianajaja tai muu) oikeuskäsittelyä varten? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko kulut ovat arviolta yhteensä? Jos hakijalla ei ole käytettävissään riittävästi varoja, voiko hän hakea oikeusapua? 9.
10. Kun tuomioistuin vahvistaa elatusvelvollisuuden, missä muodossa elatus todennäköisimmin suoritetaan? Jos kyse on elatusmaksusta, miten sen suuruus määritetään? Miten otetaan huomioon muuttuvat elinkustannukset ja perhetilanteet? 10.
11. Miten ja kenelle elatusetuus maksetaan? 11.
12. Miten voidaan määrätä maksuhaluton elatusvelvollinen maksamaan elatusmaksunsa? 12.
13. Auttaako jokin organisaatio tai (keskus- tai paikallistason) viranomainen elatusmaksujen perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä elimet maksaa elatusetuuden osittain tai kokonaan elatusvelvollisen sijasta? Mitä tehdään, jos elatusoikeutettu asuu Saksassa mutta elatusvelvollinen ulkomailla? 14.
15. Voiko hakija saada apua joltakin organisaatiolta tai (keskus- tai paikallistason) viranomaisilta? 15.
16. Jos voi, mitkä ovat näiden organisaatioiden tai viranomaisten nimet ja yhteystiedot? 16.
17. Millaista apua nämä organisaatiot tai viranomaiset voivat antaa? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan organisaatioiden tai viranomaisten puoleen? 18.
19. Jos voi, mitkä ovat näiden organisaatioiden tai viranomaisten nimet ja yhteystiedot? 19.
20. Millaista apua nämä organisaatiot tai viranomaiset voivat antaa? 20.

 

1. Mitä käsitteillä ”elatus” ja ”elatusvelvollisuus” tarkoitetaan Saksan laissa? Kuka on elatusvelvollinen toiseen nähden?

  • lapset vanhemmille
  • vanhemmat lapsille
  • aviopuolisot toisilleen
  • (lasten)lastenlapset (iso)isovanhemmilleen
  • (iso)isovanhemmat (lasten)lastenlapsilleen
  • ei avioliitossa elävät vanhemmat toisilleen
  • rekisteröidyssä parisuhteessa elävät toisilleen.

2. Minkä ikäiseksi lapsella on oikeus saada elatusta?

Ikärajoitusta ei ole.

3. Missä tapauksissa voidaan soveltaa Saksan lakia?

Saksan liittotasavalta ratifioi 2. lokakuuta 1973 Haagin yleissopimuksen, joka koskee elatusapuun sovellettavaa lakia (jäljempänä ”yleissopimus”). Yleissopimus tuli maassa voimaan 1. huhtikuuta 1987. Yleissopimuksen sisältämät lainvalintamääräykset kirjattiin selkeyden vuoksi siviililakikirjan voimaanpanolain (Einführungsgesetz zum Bürgerlichen Gesetzbuch, EGBGB) 18 §:ään.

Lainvalintamääräysten mukaan pidetään elatusvelvollisuutta määritettäessä ratkaisevana elatukseen oikeutetun vakituisen asuinpaikan lakia. Saksan lakia sovelletaan siis silloin, kun elatukseen oikeutettu asuu Saksassa. Ellei vakituisen asuinpaikan laki anna elatukseen oikeutetulle oikeutta vaatia elatusta, sovelletaan EGBGB:n 18 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti seuraavaksi sen maan lakia, joka on sekä elatukseen oikeutetun että elatusvelvollisen kotimaa. Mikäli elatusoikeutta ei anneta vakituisen asuinpaikan eikä yhteisen kotimaan laissa, sovelletaan EGBGB:n 18 §:n 2 momentin mukaan Saksan lakia.

Sivun alkuunSivun alkuun

EGBGB:n 18 §:n 1 ja 2 momentin periaatteelliseen yhteyteen on kaksi poikkeusta:

EGBGB:n 18 §:n 5 momentin mukaan sovelletaan Saksan lakia silloin, kun sekä elatukseen oikeutettu että elatusvelvollinen ovat saksalaisia ja elatusvelvollinen asuu vakituisesti Saksassa. EGBGB:n 18 §:n 4 momentissa säädetään lisäksi erikseen avioeron jälkeisestä elatuksesta. Eronneiden puolisoiden väliset elatusvaateet ratkaistaan sen mukaan sen lain perusteella, jonka perusteella avioliitto on purettu, kunhan avioero on julistettu tai tunnustettu Saksassa.

4. Minkä maan lakia saksalainen tuomioistuin soveltaa, jos Saksan lakia ei voida soveltaa (kun sekä elatukseen oikeutettu että elatusvelvollinen asuvat Saksassa)?

Kun sekä elatukseen oikeutettu että elatusvelvollinen asuvat Saksassa, sovelletaan Saksan lakia, sillä Saksan lain valinnan määräävänä perusteena on se, että elatukseen oikeutetun vakituinen asuinpaikka on Saksassa. Jos elatukseen oikeutetun oleskelua Saksassa ei voida rinnastaa vakituiseen asumiseen, sovelletaan sen maan lakia, jossa hänen vakituinen asuinpaikkansa on. Vaihtoehtoisesti sovelletaan elatukseen oikeutetun ja elatusvelvollisen yhteisen kotimaan lakia. Viimeisenä vaihtoehtona on Saksan lain soveltaminen; näin menetellään, kun elatukseen oikeutettu ei saa elatusta niin vakituisen asuinpaikkansa kuin yhteisen kotimaankaan lain perusteella.

5. Täytyykö elatukseen oikeutetun hakea vahvistus oikeuteensa joltakin tietyltä organisaatiolta, (keskus- tai paikallistason) viranomaiselta tai tuomioistuimelta?

Saadakseen elatusoikeutensa tunnustetuksi siihen oikeutetun on tavallisesti käännyttävä tuomioistuimen, nuorisoviranomaisten (Jugendamt) tai notaarin puoleen, jos hän tarvitsee täytäntöönpanoasiakirjan rahasaatavien perimiseksi pakkotäytäntöönpanon avulla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Riitautetut asiat käsitellään yksinomaan tuomioistuimessa. Notaari tai nuorisoviranomaiset voivat kuitenkin vahvistaa velvollisuuden vaateiden täyttämiseen. Nuorisoviranomaisten toimivalta on pienempi kuin notaareilla: ne vahvistavat elatusvelvollisuuden silloin, kun kyse on lapsen 21. ikävuoteen ulottuvasta elatusavusta taikka lapsen syntymästä johtuvista äidin tai isän vaateista.

5.A. Miten haen elatusvelvollisuuden vahvistamista kyseiseltä organisaatiolta tai (keskus- tai paikallistason) viranomaiselta, ja mitä menettelyä sovelletaan?

Kaikki lakisääteiset elatusvaateet on vahvistutettava perheasiana kannemenettelyllä tai yksinkertaisessa käsittelyssä perheasiainoikeudessa (Familiengericht). Kannemenettelyssä noudatetaan siviiliprosessilain määräyksiä.

6. Voiko hakemuksen tehdä sukulaisen, läheisen tuttavan tai alaikäisen puolesta?

Periaatteessa kunkin elatusoikeudenhaltijan on itse haettava vaateensa saattamista voimaan. Hakemusta ei voi tehdä tuttavan nimissä. Poikkeuksena ovat kuitenkin alaikäiset oikeudenhaltijat, joiden puolesta jompikumpi vanhemmista voi omissa nimissään hakea alaikäisen lapsen toiseen vanhempaan kohdistuvan elatusvaateen voimaansaattamista.

7. Jos hakija haluaa saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, mistä hän tietää, mille tuomioistuimelle asian käsittely kuuluu?

Yleinen oikeuspaikka määräytyy periaatteessa vastaajan asuinpaikan mukaan myös elatusasioissa. Kun kyse on vanhemman tai vanhempien lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta alaikäistä lasta kohtaan, yksinomainen toimivalta on sillä tuomioistuimella, joka on lapsen tai häntä edustavan vanhemman yleinen oikeuspaikka. Tämä ei kuitenkaan päde silloin, kun lapsen tai vanhemman yleinen oikeuspaikka on ulkomailla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen kanne, jolla on tarkoitus saada molemmat vanhemmat täyttämään elatusvelvollisuutensa, voidaan nostaa myös siinä tuomioistuimessa, joka on joko isän tai äidin oikeuspaikka.

8. Onko hakijalla oltava edustaja (asianajaja tai muu) oikeuskäsittelyä varten?

Elatusvaateiden oikeuskäsittelyssä ei tavallisesti tarvita oikeudellista edustajaa. Sellainen tarvitaan pelkästään silloin, kun käsitellään avioeroasiaan liittyvänä asiana elatusvaateita, jotka koskevat avioliittoon perustuvaa lakisääteistä elatusvelvollisuutta taikka yhteistä lasta. Tällöin aviopuolisoilla on oltava edustajanaan alioikeuden (Amts- tai Landgericht) hyväksymä asianajaja.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko kulut ovat arviolta yhteensä? Jos hakijalla ei ole käytettävissään riittävästi varoja, voiko hän hakea oikeusapua?

Sukulaisuuteen tai avioliittoon perustuvaa lakisääteistä elatusvelvollisuutta koskevat käsittelyt ovat maksullisia (käsittelymaksut ja kulut). Käsittelymaksu (suuruudeltaan kolme kertaa tietty perusmaksu) erääntyy, kun vaade pannaan vireille tuomioistuimessa. Maksun suuruus määräytyy käsiteltävän asian arvon perusteella. Siihen perustuvat myös muut käsittelymaksut (esim. korvaukset todistajille ja asiantuntijoille). Arvon määritysperustana on asian vireillepanoa seuraavien kahdentoista kuukauden osalta vaaditun elatusavun suuruus, ja joka tapauksessa rajana on vaadittu kokonaissumma. Summaan lisätään vireillepanohetkellä jo erääntyneet elatusmaksut.

Sivun alkuunSivun alkuun

Esimerkki:

Kun kymmenvuotiaan lapsen laillinen edustaja hakee peruselatusapua (tätä nykyä 241 euroa kuukaudessa) koskevan vaateen vahvistamista, käsiteltävän asian arvo on 2 892 euroa. Yleinen käsittelymaksu on tällöin 267 euroa (89 euroa x 3). Jos arkkitehdin vaimo hakee ero- ja sairausvakuutuselatusta 1 900 euroa kuukaudessa, käsiteltävän asian arvo on 22 800 euroa. Käsittelymaksu on tällöin 933 euroa (311 euroa x 3). Kustannusten suuruudesta ei siis voida antaa mitään yleistä arviota. Tapauksen mukaan oikeudenkäyntikulujen lisäksi voi tulla asianajajanpalkkio.

Seuraavassa taulukossa esitetään maksujen suuruus 500 000 euron arvoon saakka:

Asian arvo euroina enintään

Maksu euroina

Asian arvo euroina enintään

Maksu euroina

300

25

40.000

398

600

35

45.000

427

900

45

50.000

456

1.200

55

65.000

556

1.500

65

80.000

656

2.000

73

95.000

756

2.500

81

110.000

856

3.000

89

125.000

956

3.500

97

140.000

1.056

4.000

105

155.000

1.156

4.500

113

170.000

1.256

5.000

121

185.000

1.356

6.000

136

200.000

1.456

7.000

151

230.000

1.606

8.000

166

260.000

1.756

9.000

181

290.000

1.906

10.000

196

320.000

2.056

13.000

219

350.000

2.206

16.000

242

380.000

2.356

19.000

265

410.000

2.506

22.000

288

440.000

2.656

25.000

311

470.000

2.806

30.000

340

500.000

2.956

35.000

369

Maksujen ensisijainen maksaja on se, jolle tuomioistuin ne päätöksessään määrää. Periaatteena on, että ne maksaa oikeusjutun häviäjä.

Jos hakijalla ei ole käytettävissään riittävästi varoja, hän voi saada oikeusapua.

10. Kun tuomioistuin vahvistaa elatusvelvollisuuden, missä muodossa elatus todennäköisimmin suoritetaan? Jos kyse on elatusmaksusta, miten sen suuruus määritetään? Miten otetaan huomioon muuttuvat elinkustannukset ja perhetilanteet?

Elatus maksetaan yleensä rahana. Elatusmaksun suuruus määräytyy elatukseen oikeutetun tarpeiden ja elatusvelvollisen maksukyvyn mukaan. Ylemmät alueelliset tuomioistuimet (Oberlandesgericht) ovat laatineet taulukkoja ja ohjeita, joiden avulla määritetään elatusmaksun perustana olevat kiinteät summat. Tunnetuin on ns. Düsseldorfin taulukko, jota käytetään yleisesti lapselle maksettavan elatusavun määrittämiseen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos elatusmaksu on määritetty tietynsuuruiseksi rahasummaksi, sitä voidaan tarkistaa, jos olosuhteet muuttuvat merkittävästi. Silloin on nostettava muutoskanne.

Jos alaikäisen lapsen elatusapu vanhemmalta, jonka luona hän ei asu, on määritetty prosentteina asianomaisesta perusmaksusta, elatusavun määrää tarkistetaan kahden vuoden välein vastaamaan muuttunutta perusmaksua. Tällöin ei tarvita muutoskannetta.

11. Miten ja kenelle elatusetuus maksetaan?

Elatusapu maksetaan periaatteessa kuukausittain etukäteen rahasuorituksena, joka osoitetaan elatukseen oikeutetulle, alaikäisestä lapsesta huolehtivalle vanhemmalle taikka muulle maksun vastaanottajaksi valtuutetulle.

12. Miten voidaan määrätä maksuhaluton elatusvelvollinen maksamaan elatusmaksunsa?

Yksi mahdollisuus on vahvistetun elatussaatavan pakkotäytäntöönpano. Pakkotäytäntöönpano toteutetaan yleisten sääntöjen mukaisesti.

Elatusvelvollisen maksuvelvollisuutta tehostaa myös se, että velvollisuuden täyttämättä jättämisestä on rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Elatusvelvollisuutensa täyttämättä jättänyt voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen tai sakkorangaistukseen. Jos vankeusrangaistus on ehdoton, mutta sen täytäntöönpanoa lykätään koeajaksi, tuomioistuin voi kehottaa tuomittua täyttämään velvollisuutensa. Tuomioistuin keskeyttää lykkäyksen, jos tuomittu törkeästi tai jatkuvasti rikkoo kehotusta vastaan ja antaa siten aihetta uskoa, että hän jatkaa rikollista toimintaansa ja etenkin elatusvelvollisuuden täyttämättä jättämistä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ensikertalaisten kohdalla syyttäjä voi jättää syytteen väliaikaisesti nostamatta ja tuomioistuin voi keskeyttää käsittelyn tilapäisesti, jos syytettyä kehotetaan samalla täyttämään elatusvelvollisuutensa määrätyn rahasumman osalta.

13. Auttaako jokin organisaatio tai (keskus- tai paikallistason) viranomainen elatusmaksujen perimisessä?

Elatusmääräys on tavanomainen rahavaadetta koskeva täytäntöönpanomääräys, joten elatukseen oikeutetun on periaatteessa noudatettava tavanomaisia täytäntöönpanosääntöjä ja ajettava vaadettaan itse.

Nuorisoviranomaiset (Jugendamt) auttavat perimisessä kuitenkin silloin, kun lapsen osalta on tehty edunvalvontajärjestely (Beistandschaft) (siviililakikirjan 1712 §–). Edunvalvontajärjestely tehdään siviililakikirjan 1713 §:n mukaisesti silloin, kun hakemuksen jättänyt vanhempi on lapsen ainoa huoltaja tai kun vanhemmilla on yhteishuoltajuus mutta lapsi asuu hakemuksen jättäneen vanhemman luona.

Eri asia ovat kuitenkin tapaukset, joissa elatukseen oikeutetulle maksetaan tiettyjä sosiaalietuuksia (joiden kohteena oleva tarve kuuluu oikeastaan elatusavun piiriin). Jos näiden sosiaalietuuksien saajalla on elatusvelvollista kohtaan vielä täyttämätön elatusvaade, elatusvaade siirtyy periaatteessa toimivaltaiselle viranomaiselle, joka voi hakea sitä omissa nimissään.

  • Tietyissä tapauksissa (kun lapsen kasvatuksesta huolehtii yksinhuoltaja eikä toinen vanhempi maksa elatusta käteissuorituksina) maksetaan rajatun ajan etuuksia elatusmaksuennakoista annetun lain nojalla (Unterhaltsvorschussgesetz). Tällöin ennakkokassa toimii sille siirrettyyn elatusvaateeseen liittyvien suoritusten vastaanottajana.
  • Jos taas elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksuja ja tilanne vaatii sosiaaliavun maksamista (kunhan muut etuusedellytykset täyttyvät), elatusvaateet siirtyvät (samaan tapaan kuin edellä mainittujen elatusmaksuennakoiden tapauksessa) sosiaaliturvalaitokselle, joka voi hakea niiden maksuunpanoa. Kun kyse on työnhakijalle maksettavasta perusturvasta, elatusvaade siirretään vasta, kun etuuden maksaja on kirjallisesti ilmoittanut siitä elatusvelvolliselle.

14. Voivatko nämä elimet maksaa elatusetuuden osittain tai kokonaan elatusvelvollisen sijasta? Mitä tehdään, jos elatusoikeutettu asuu Saksassa mutta elatusvelvollinen ulkomailla?

Kysymyksessä 13 tarkoitetut elatusmaksuennakkolakiin perustuvat etuudet samoin kuin sosiaaliapuetuudet ja työnhakijan perusturva ovat itsenäisiä, laajuudeltaan rajattuja sosiaalietuuksia eivätkä varsinaisia elatusetuuksia. Toimivaltaiset viranomaiset maksavat ne suoraan etuuteen oikeutetulle. Ne eivät myöskään ole riippuvaisia siitä, voidaanko elatusapu panna maksuun (kotimaassa tai ulkomailla). Ne viranomaiset, joille elatusvaade on siirretty, voivat hakea sen maksuunpanoa omissa nimissään myös ulkomailla.

Sivun alkuunSivun alkuun

Toisin kuin elatusmaksuennakkolakiin perustuvat etuudet ja työnhakijan perusturva ei siviililakikirjan 1712 §:ään perustuva edunvalvontajärjestely muodosta perustetta erilliselle etuusvaateelle toimivaltaista viranomaista kohtaan. Viranomainen ainoastaan auttaa elatukseen oikeutettua elatusvaateen hakemisessa ja täytäntöönpanossa.

15. Voiko hakija saada apua joltakin organisaatiolta tai (keskus- tai paikallistason) viranomaisilta?

Elatusmääräys on tavanomainen rahavaadetta koskeva täytäntöönpanomääräys, joten elatukseen oikeutetun on periaatteessa noudatettava tavanomaisia täytäntöönpanosääntöjä ja ajettava vaadettaan itse.

Jos on tehty edunvalvontajärjestely, hakija saa apua kysymyksessä 13 esitetyllä tavalla.

16. Jos voi, mitkä ovat näiden organisaatioiden tai viranomaisten nimet ja yhteystiedot?

Nuorisoviranomaiset (Jugendamt) toimivat yleensä niiden kaupunki- tai alueviranomaisten yhteydessä, joiden vastuulle elatukseen oikeutetun lapsen asuinpaikka kuuluu.

Sama koskee sosiaaliviranomaisia ja elatusapuennakkokassoja.

17. Millaista apua nämä organisaatiot tai viranomaiset voivat antaa?

Ks. vastausta kysymykseen 13.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan organisaatioiden tai viranomaisten puoleen?

Kyllä voi.

19. Jos voi, mitkä ovat näiden organisaatioiden tai viranomaisten nimet ja yhteystiedot?

Ks. vastausta kysymykseen 16.

20. Millaista apua nämä organisaatiot tai viranomaiset voivat antaa?

Ks. vastauksia kysymyksiin 13 ja 14.

« Elatusvaateet - Yleistä | Saksa - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 27-07-2006

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta