Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Ranska

Uusin päivitys: 06-08-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Ranska

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Ranskan lain mukaan?

Elatusvelvollisuus on perheitä koskevan yhteisvastuullisuuden ilmentymä. Se on laissa säädetty velvollisuus tarjota aineellista apua tietyille läheisille.

Ketkä ovat elatusvelvollisia toista henkilöä kohtaan:

- vanhemmat lapsiaan kohtaan?

Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lastensa ruokkimisesta ja elatuksesta.

- lapset vanhempiaan kohtaan?

Lapset ovat velvollisia maksamaan elatusapua isälleen ja äidilleen.

- eronnut puoliso entistä puolisoaan kohtaan?

Jos avioero on myönnetty yhteiselämän päättymisen johdosta, avioeroa hakenut puoliso joutuu maksamaan elatusapua entiselle puolisolleen.

- muut?
  • puolisot toisilleen avioliiton ja asumuseron aikana;
  • kaikki sukulaiset suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa;
  • vävyt ja miniät appivanhemmilleen ja appivanhemmat vävyilleen ja miniöilleen.

Minkälaisissa tapauksissa?

Elatusapua myönnetään kahden tekijän perusteella: saajan tarpeiden ja maksajan varallisuuden perusteella.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Tässä on kaksi tapausta:

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia lapsen elatuksesta ja kasvatuksesta niin kauan kuin lapsi on alaikäinen, tai niin kauan kuin täysi-ikäinen lapsi ei ole taloudellisesti itsenäinen esim. opiskelun takia. Yksinkertaista elatusvelvollisuutta laajempi velvollisuus perustuu sukulaisuussuhteeseen, ja sen tarkoituksena on turvata lapsen kehitykselle ja koulutukselle otolliset olosuhteet.
  • Huolenpito- ja kasvatusvelvollisuuden päätyttyä sovelletaan elatusvelvollisuuden yleistä järjestelmää, jossa hakijan on todistettava tarpeensa.

3. Minkälaisissa tapauksissa Ranskan lakia voi soveltaa?

Sen jälkeen kun elatusvelvollisuutta säätelevää lakia koskeva 2. 10. 1973 allekirjoitettu Haagin yleissopimus tuli Ranskassa voimaan, sovellettavana lakina on periaatteessa ollut elatusavun hakijan asuinmaan laki. Hakija voi myös pyytää soveltamaan sen maan lakia, jonka kansalaisia molemmat ovat, jos hän ei voi saada elatusapua asuinmaansa lain nojalla, tai asiaa käsittelevän viranomaisen maan lakia, jos hän ei voi saada elatusapua kummankaan edellä mainitun lain nojalla.

Elatusvelvollisuutta lapsia kohtaan säätelevää lakia koskeva 24. 10. 1956 allekirjoitettu Haagin yleissopimus on voimassa Ranskan ja sellaisten kyseisen yleissopimuksen osapuolena olevien maiden välillä, jotka eivät ole ratifioineet vuoden 1973 Haagin yleissopimusta. Yleissopimuksen mukaan se, missä määrin ja keneltä lapsi voi vaatia elatusapua, määräytyy lapsen asuinmaan lain mukaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ranskan lakia voidaan siis soveltaa:

  • jos hakija asuu Ranskassa,
  • tai silloin, kun sekä hakija että maksaja ovat ranskalaisia ja hakija pyytää soveltamaan Ranskan lakia,
  • tai silloin, kun asiaa käsittelee Ranskan tuomioistuin eikä hakija voi saada elatusapua asuinmaansa tai sen maan lain nojalla, jonka kansalaisia molemmat ovat.

4. Jos Ranskan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Ranskan tuomioistuimet soveltavat?

Jos elatusavun hakija ja sen maksaja asuvat molemmat Ranskan alueella:

Periaatteessa, jos sekä saaja että maksaja asuvat Ranskassa, sovelletaan Ranskan lakia, ellei saaja pyydä edellä mainitun vuoden 1973 Haagin yleissopimuksen mukaisesti soveltamaan sen maan lakia, jonka kansalaisia molemmat ovat, jos he ovat molemmat vieraan valtion kansalaisia. Tällöin sovelletaan kyseisen vieraan valtion lakia.

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Hakijan on käännyttävä alioikeuden perheoikeusasioihin erikoistuneen tuomarin puoleen.

6. Voiko toimivaltaisen organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen kääntyä sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

Lapsen, olipa hän alaikäinen tai täysi-ikäinen, huoltaja voi pyytää tukea lapsen elatukseen ja kasvatukseen.

Jos elatusapuun oikeutettu on holhouksenalainen, ainoastaan hänen holhoojansa voi toimia hänen puolestaan.

Sivun alkuunSivun alkuun

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

Hakija voi panna asian vireille joko asuinpaikkansa tai vastaajan kotipaikan tuomioistuimessa.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (kuten asianajajan tai määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Jos kyseessä ei ole avioero- tai asumuseromenettely, hakija voi itse panna asian vireille tuomioistuimessa pelkällä kirjeellä tai haasteella, jonka haastemies toimittaa. Hänen ei tarvitse käyttää asianajajaa.

Hakijan on esitettävä tuomioistuimelle kaikki todisteet tarpeistaan, kuten palkkalaskelmat sekä todistukset verovapautuksista, työttömyydestä tai pitkäaikaissairaudesta, vuokrasta, huollettavista lapsista sekä elatus- ja kasvatuskustannuksista, lainoista jne.

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeuskäsittely on maksuton.

Jos hakijan varat eivät ylitä lakisääteistä varallisuusrajaa, hän voi saada täysimääräistä tai osittaista oikeusapua (ks. "Oikeusapu – Ranska").

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

- Elatusavun tyypistä.
  • Apu on muodoltaan kuukausittain maksettava elatusapu:
    • o puolisoiden välisen tai yhteiselämän päättymisen takia eronneiden tai asumuserossa asuvien entisten puolisoiden välisen avustamisvelvollisuuden puitteissa. Se voi kuitenkin olla muodoltaan myös pääoma. Pääoma voi olla rahasumma tai omaisuuden luovutus.
    • o lapsen elatukseen ja kasvatukseen osallistumisen puitteissa. Se voi tarkoittaa osittain tai kokonaan vastaamista lapsen eduksi maksettavista kuluista. Se voi myös olla muodoltaan käyttö- ja asumisoikeus.
  • Apu on kaikissa avioeron muodoissa paitsi yhteiselämän päättymisestä johtuvan avioeron tapauksessa muodoltaan kompensaatio.

Toinen puolisoista voi pyytää kompensaatiota. Kyseessä on hyvitys, jolla on tarkoitus kompensoida avioliiton päättymisestä johtuva elinolojen erilaisuus. Se on muodoltaan pääoma, joka maksetaan 8 vuoden kuluessa. Kompensaation määrä vahvistetaan avioeropäätöksessä. Yhteisestä pyynnöstä myönnettävän avioeron tapauksessa määrä vahvistetaan puolisoiden laatimassa ja tuomioistuimen hyväksymässä lopullisessa sopimuksessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Poikkeustapauksissa voidaan elatusapuun oikeutetun iän tai terveydentilan perusteella myöntää elinkorkoa.

- Elatusavun laskentatavasta.

Elatusavun laskentaan ei ole viiteasteikkoa. Määrä lasketaan maksajan varallisuuden ja saajan tarpeiden perusteella.

- Indeksoinnista

Elatusavun mukauttamiseksi elinkustannuksissa tapahtuviin muutoksiin tuomioistuin voi oma-aloitteisestikin päättää, että elatusapu sidotaan laissa säädettyyn indeksiin.

Elinkoron muodossa maksettava kompensaatio indeksoidaan samalla tavalla kuin elatusapu.

- Tarkistamisesta.
  • Elatusavun tarkistaminen:

Vahvistettua elatusapua voidaan uusien seikkojen ilmaantuessa tarkistaa ylös- tai alaspäin, ja se voidaan myös lakkauttaa. Elleivät osapuolet pääse asiasta sovintoon, tarkistamisen suorittaa tuomioistuin.

  • Kompensaation tarkistaminen:

Kompensaatio on kiinteämääräinen, ja siksi se tarkistetaan eri tavalla sen mukaan, maksetaanko se pääomana vai elinkorkona.

Pääoman määrää ei voida tarkistaa; maksuehtoja voidaan tarkistaa vain, jos maksajan tilanteessa tapahtuu merkittävä muutos. Elinkorkojen, jotka on vahvistettu ennen 30. 6. 2000 annettua lakia tai sen jälkeen, määrää voidaan tarkistaa, jos osapuolten tilanteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Yhteisestä pyynnöstä myönnettävän avioeron tapauksessa kompensaatiota voidaan tarkistaa, jos hyväksyttyyn sopimukseen sisältyy tarkistuslauseke.

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

Elatusapu ja kompensaatio maksetaan edellä määritellylle edunsaajalle.

Sivun alkuunSivun alkuun

Lapsen elatukseen ja kasvatukseen tarkoitetun avun maksaa toinen vanhemmista toiselle vanhemmalle tai henkilölle, jonka huostaan lapsi on uskottu. Kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden, tuomioistuin voi päättää tai vanhemmat voivat sopia keskenään, että apu maksetaan kokonaisuudessaan tai osaksi suoraan lapselle.

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen?

Elatusapuun oikeutettu voi turvautua yleisen lainsäädännön mukaisiin täytäntöönpanokeinoihin, kuten ulosottotoimiin, jotka kohdistuvat irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen, palkkatuloihin tai pankkitiliin.

Elatusapuun oikeutettu voi myös turvautua suoran maksun menettelyyn. Menettelyssä elatusapu voidaan periä pelkällä haastemiehen ilmoituksella suoraan elatusvelvollisen työnantajalta tai muulta elatusvelvolliselle velalliselta henkilöltä.

13. Onko olemassa organisaatio tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä?

Jos jokin edellä mainituista täytäntöönpanokeinoista ei tuota tulosta, elatusapuun oikeutetulla on kaksi vaihtoehtoa:

  • Hän voi kääntyä perhe-etuuksien maksamisesta vastaavan organisaation, perheavustuksia maksavan toimiston (Caisse d'Allocations Familiales) , puoleen. Toimisto voi auttaa tulevien ja enintään kahden aiemman vuoden elatusapujen perinnässä.
  • Elatusapuun oikeutettu voi myös kääntyä kotipaikkansa alioikeuden syyttäjän puoleen perintämenettelyn käynnistämiseksi. Menettelyssä voidaan määrätä valtionkassan kautta pakkoperintään kuusi viimeistä maksamatonta kuukautta ja muut maksamattomat laskut.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

Perhe-etuuksien maksamisesta vastaava organisaatio voi ottaa elatusvelvollisen paikan kokonaan tai osittain maksamalla perheavustuksen. Se perii määrän elatusvelvolliselta, ellei tuomioistuin ole julistanut tätä jälkimmäistä maksukyvyttömäksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos hakija on Ranskassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:

15. Voiko hakija saada apua ranskalaiselta organisaatiolta tai viranomaiselta?

Hakija, jonka hyväksi on tehty elatusapupäätös, voi kääntyä seuraavien kahden ministeriön puoleen, kun elatusvelvollinen on toisessa maassa:

  • Ulkoministeriö

Ulkoministeriö vastaa elatusavun perintää toisesta maasta koskevan 20. 6. 1956 allekirjoitetun New Yorkin yleissopimuksen English - français soveltamisesta Ranskan nimeämänä välittävänä instituutiona. Yleissopimukseen on liittynyt 55 maata.

Ulkoministeriö voi myös pyrkiä auttamaan sopuratkaisun aikaansaamisessa, kun elatusvelvollinen on Ranskan kansalainen.

  • Oikeusministeriö

Oikeusministeriö käsittelee tapauksia sellaisten maiden kanssa, jotka eivät ole liittyneet New Yorkin yleissopimukseen ja joiden kanssa on tehty keskinäisen avunannon sopimus keskusviranomaisten välisestä yhteistyöstä (Benin, Quebecin maakunta, Kongo, Djibouti, Egypti, Yhdysvallat, Niger, Senegal, Tšad, Togo).

16. Jos voi, miltä organisaatiolta tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä?

  • Ulkoministeriö:

Ministère des Affaires Etrangères

Sivun alkuunSivun alkuun

Service du recouvrement des créances alimentaires entre la Fance et l’Etranger

244, Boulevard Saint-Germain

75303 PARIS 07 S.P.

Puhelin: +33 (1) 43 17 99 91

Faksi: +33 (1) 43 17 93 44

  • Oikeusministeriö:

Ministère de la Justice

Direction des Affaires Civiles et du Sceau

Bureau de l’entraide civile et commerciale internationale

13 Place Vendôme

75001 PARIS

Puhelin: +33 (1) 44 86 14 50

Faksi: +33 (1) 44 86 14 06

Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen Ranskassa:

17. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Jotkin keskinäisen avunannon sopimukset ovat melko suppeita ja rajoittavat keskusviranomaisten valtuudet elatusavun riidattomaan perimiseen. Muissa sopimuksissa ja etenkin New Yorkin yleissopimuksessa sen sijaan määrätään, että välittävä instituutio eli keskusviranomainen panee täytäntöön kaikki tuomiot, päätökset ja muut oikeustoimet.

Ranskan keskusviranomainen toimittaa elatusapuun oikeutetun henkilön esittämän hakemuksen toimivaltaiselle viranomaiselle joko elatusavusta tehdyn päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa varten tai elatusvelvollisen kuulemiseksi sopuratkaisun aikaansaamista varten.

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin ranskalaisen organisaation tai viranomaisen puoleen?

Hakijan, jonka asuinpaikka on Ranskan ulkopuolella, on käännyttävä kotimaassaan edellä mainittujen sopimusten soveltamisesta vastaavan keskusviranomaisen puoleen. Hän ei voi kääntyä suoraan ranskalaisen organisaation tai viranomaisen puoleen.

19. Jos voi, minkä organisaation tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Katso vastaus kysymykseen 18.

20. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle?

Katso vastaus kysymykseen 18.

Lisätietoja

« Elatusvaateet - Yleistä | Ranska - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 06-08-2007

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet "elatusapu" ja "elatusvelvollisuus" sisältävät Ranskan lain mukaan? 1.
Ketkä ovat elatusvelvollisia toista henkilöä kohtaan: Ketkä ovat elatusvelvollisia toista henkilöä kohtaan:
- vanhemmat lapsiaan kohtaan? - vanhemmat lapsiaan kohtaan?
- lapset vanhempiaan kohtaan? - lapset vanhempiaan kohtaan?
- eronnut puoliso entistä puolisoaan kohtaan? - eronnut puoliso entistä puolisoaan kohtaan?
- muut? - muut?
Minkälaisissa tapauksissa? Minkälaisissa tapauksissa?
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Ranskan lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Ranskan lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Ranskan tuomioistuimet soveltavat? 4.
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
6. Voiko toimivaltaisen organisaation, viranomaisen tai tuomioistuimen puoleen kääntyä sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää, mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkin välikäden (kuten asianajajan tai määrätyn organisaation tai viranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamisekseen? 12.
13. Onko olemassa organisaatio tai viranomainen, joka voi auttaa elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
Jos hakija on Ranskassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa: Jos hakija on Ranskassa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:
15. Voiko hakija saada apua ranskalaiselta organisaatiolta tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä organisaatiolta tai viranomaiselta ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen Ranskassa: Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen Ranskassa:
17. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin ranskalaisen organisaation tai viranomaisen puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä organisaation tai viranomaisen ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua organisaatio tai viranomainen voi tarjota hakijalle? 20.
 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta