Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Suomi

Uusin päivitys: 05-04-2006
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Suomi

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


 

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Suomen lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle ja minkälaisissa tapauksissa?

Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmiltaan. Jos vanhempi ei huolehdi lapsensa elatuksesta, tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona, voidaan vanhempi velvoittaa maksamaan lapselle elatusapua.

Vanhemmilla ei ole oikeutta saada elatusta lapseltaan.

Avioliiton aikana kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Avioeron jälkeen eronnut puoliso on velvollinen maksamaan elatusapua entiselle puolisolleen, jos puolisot ovat tehneet tällaisen sopimuksen keskenään ja kunnan sosiaaliviranomainen on sen vahvistanut. Avioeron yhteydessä myös tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison maksamaan elatusapua sitä tarvitsevalle puolisolle.

Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, toinen puolisoista voidaan velvoittaa maksamaan toiselle puolisolle elatusapua.

Mitä puolisoista on säädetty, sovelletaan myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin.

Muissa henkilösuhteissa osapuolilla ei ole elatusvelvollisuutta suhteessa toisiinsa.

2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua?

Lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun lapsi täyttä 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.

Sivun alkuunSivun alkuun

3. Minkälaisissa tapauksissa Suomen lakia voi soveltaa?

3.1. Lapselle maksettava elatusapu

Lapselle maksettavaa elatusapua koskevassa asiassa sovellettava laki määräytyy sen mukaan, onko lapsi syntynyt avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella. Jos lapsi on syntynyt avioliitossa, sovelletaan lapsen kansalaisuusvaltion lakia. Jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, sovelletaan Suomen lakia.

3.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Puolisolle maksettavaa elatusapua koskevassa asiassa sovelletaan sen valtion lakia, jossa elatusapuun oikeutetulla puolisolla on kotipaikka. Sen estämättä, mitä sovellettavassa laissa säädetään, elatusavun määrää harkittaessa on aina otettava huomioon elatukseen oikeutetun tarve saada elatusta sekä elatusvelvollisen maksukyky.

4. Jos Suomen lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Suomen tuomioistuimet soveltavat?

4.1. Lapselle maksettava elatusapu

Katso vastaus kohdassa 3.1. Jos asiassa on sovellettava vieraan valtion lakia, mutta tämän valtion oikeusjärjestyksen mukaan on sovellettava toisen valtion lakia, sovelletaan viimeksi mainitun valtion lakia. Jos vieraan valtion lain sisällöstä ei saada selvitystä, sovelletaan Suomen lakia.

4.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Katso vastaus kohdassa 3.2. Asiassa, joka koskee oikeutta elatukseen, sovelletaan sen valtion lakia, jossa elatukseen oikeutetulla on kotipaikka. Jos asiassa sovelletaan vieraan valtion lakia, ei kuitenkaan sovelleta kyseisen lain kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Suomessa:

5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua?

Jos elatukseen oikeutettu ja elatusvelvollinen asuvat Suomessa, he voivat ottaa yhteyttä kunnan sosiaaliviranomaiseen, joka voi auttaa elatusapua koskevan sopimuksen tekemisessä.

Jos elatusapuasia on riitainen, elatukseen oikeutettu tai elatusvelvollinen voi panna elatusapuasian vireille paikallisessa alioikeudessa.

5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan?

5.A.1. Lapselle maksettava elatusapu

Jos lapsen vanhemmat haluavat tehdä kirjallisen sopimuksen lapselle maksettavasta elatusavusta ja pyytää siihen kunnan sosiaaliviranomaisen vahvistuksen, heidän tulee tehdä sopimus oikeusministeriön vahvistamalle lomakkeelle. Lomakkeita saa kunnan sosiaaliviranomaiselta. Viranomainen auttaa pyynnöstä vanhempia tekemään sopimuksen ja täyttämään lomakkeen.

Tuomioistuimessa elatusapuasia tulee vireille haastehakemuksella. (Ks. “Asian vireillepano tuomioistuimessa - Suomi”).

5.A.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Puolisot voivat tehdä vapaamuotoisen kirjallisen sopimuksen elatusavusta ja pyytää kunnan sosiaaliviranomaista vahvistamaan sen. Viranomainen auttaa pyynnöstä puolisoita tekemään sopimuksen.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimessa elatusapuasia tulee vireille haastehakemuksella. (Ks. “Asian vireillepano tuomioistuimessa - Suomi”).

6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta?

6.1. Lapselle maksettava elatusapu

Elatusapuasiassa lasta edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja. Huoltaja voi antaa valtakirjan toiselle käyttää lapsen puhevaltaa elatusapuasiassa.

6.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Puoliso voi antaa toiselle valtakirjan, jonka nojalla valtuutettu saa käyttää valtuuttajan puhevaltaa elatusapuasiassa.

7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen?

7.1. Toimivaltainen tuomioistuin asiassa, joka koskee lapselle maksettavaa elatusapua

Elatusapuasiassa toimivaltaisesta tuomioistuimesta säädetään lapsen elatuksesta annetun lain 14 §:ssä. Elatusapua koskevaa kannetta on ajettava siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä lapsen huoltajalla tai laillisella edustajalla on kotipaikka. Jos lapsen huoltajalla tai laillisella edustajalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, kannetta on ajettava siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä lapsen huoltajalla tai laillisella edustajalla viimeksi oli kotipaikka. Jos edellä mainitun pykälän mukaan ei ole toimivaltaista tuomioistuinta, sovelletaan eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista annetun lain 23 §:n 2 momenttia, jonka mukaan asia käsitellään tällöin sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsi pysyväisesti oleskelee tai, jollei lapsi oleskele Suomessa pysyväisesti, Helsingin käräjäoikeudessa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Jos elatusapua koskeva vaatimus esitetään lapsen huoltoa tai isyyden vahvistamista koskevan kanteen yhteydessä, voidaan elatusapua koskeva kanne käsitellä myös siinä tuomioistuimessa, missä ensiksi mainittua asiaa koskeva kanne on pantava vireille.

7.2. Toimivaltainen tuomioistuin asiassa, joka koskee puolisolle maksettavaa elatusapua

Elatusapuasiassa toimivaltaisesta tuomioistuimesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 10 §:n 3 momentissa. Momentin mukaan kanne puolison velvoittamisesta maksamaan toiselle puolisolle elatusapua on pantava vireille sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka.

8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa?

Hakijalla on oikeus panna asia vireille ilman välikäsiä (Ks. “Asian vireillepano tuomioistuimessa - Suomi”).

9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi?

Oikeuskäsittely on maksullinen. Tuomioistuin perii maksun, jonka suuruus (70-200 euroa) riippuu oikeusasteesta ja asian käsittelytarpeesta. (Käräjäoikeuksien maksut).

Sivun alkuunSivun alkuun

Hakijan oikeudesta saada oikeusapua säädetään oikeusapulaissa (ks. “Oikeusapu -Suomi”). Ulkomailla asuva hakija voi saada oikeusapua elatusapuasiassa myös erityisen vastavuoroisuussopimuksen perusteella. Suomi on tehnyt tällaisia sopimuksia Yhdysvaltojen ja Kanadan eräiden osavaltioiden kanssa.

10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa?

10.1. Lapselle maksettava elatusapu

Lapselle maksettavasta elatusavusta säädetään lapsen elatuksesta annetussa laissa.

Pääsääntö on, että elatusapua on maksettava rahana kuukausittain etukäteen, jollei toisin ole sovittu tai määrätty. Poikkeuksellisesti elatusapu voidaan vahvistaa maksettavaksi kertamaksuna. Elatusapu voidaan myös vahvistaa maksettavaksi irtaimena tai kiinteänä omaisuutena.

Lapselle maksettavan elatusavun suuruus ei Suomessa määräydy taulukon mukaan. Kysymys maksettavaksi tulevan elatusavun suuruudesta ratkaistaan yksilöllisesti. Lain 1 §:n mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Riittävä elatus käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Lain 2 §:n mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa. Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset.

Sivun alkuunSivun alkuun

Elinkustannusten nousun johdosta suoritetaan määräajoin maksettavan elatusavun automaattinen korotus. Automaattisesta korotuksesta säädetään tarkemmin laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin.

Vahvistetun elatusavun määrää ja sen maksamistapaa voidaan muuttaa sopimuksella tai tuomiolla, jos niissä olosuhteissa, jotka on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua maksavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Elatusapua koskevaa sopimusta voidaan muuttaa, jos sen harkitaan olevan kohtuuton.

10.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Puolisolle maksettavasta elatusavusta säädetään avioliittolaissa. Suomen oikeuskäytännössä on harvinaista, että puoliso velvoitetaan maksamaan toiselle puolisolle elatusapua. Pääsääntönä on, että avioeron jälkeen entiset puolisot elättävät itse itsensä.

Rahana maksettava elatusapu voidaan vahvistaa maksettavaksi joko toistaiseksi tai siten, että elatusavun maksaminen lakkaa sopimuksessa/päätöksessä/tuomiossa asetetun määräajan kuluttua. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa maksettavaksi kertakaikkisena, jos elatusvelvollisen varallisuusolot ja muut seikat antavat siihen aihetta. Elatusapu voidaan myös vahvistaa maksettavaksi irtaimena tai kiinteänä omaisuutena.

Elinkustannusten nousun johdosta suoritetaan määräajoin maksettavan elatusavun automaattinen korotus. Automaattisesta korotuksesta säädetään tarkemmin laissa eräiden elatusapujen sitomisesta elinkustannuksiin.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tuomioistuimen antamaa päätöstä tai tuomiota taikka puolisoiden tekemää sopimusta voidaan muuttaa, jos muuttamista on muuttuneiden olosuhteiden vuoksi pidettävä aiheellisena. Päätöstä tai tuomiota taikka sopimusta, jossa elatusapu on vahvistettu maksettavaksi kertakaikkisena, ei voida kuitenkaan muuttaa sen jälkeen, kun elatusapu on maksettu. Puolisoiden elatusavusta tekemää sopimusta voidaan muuttaa, jos sopimusta on pidettävä kohtuuttomana. Määräajoin maksettavaksi vahvistetun elatusavun maksamisvelvollisuus raukeaa lain nojalla, jos elatusapuun oikeutettu menee uuteen avioliittoon.

11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan?

11.1. Lapselle maksettava elatusapu

Lapselle maksettava elatusapu maksetaan lapsen huoltajalle (huoltajan määräämälle pankkitilille).

11.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Puolisolle maksettava elatusapu maksetaan hänelle (hänen määräämälleen pankkitilille).

12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi?

12.1. Lapselle maksettava elatusapu

Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, elatusapuun oikeutetun lapsen huoltajan on otettava yhteyttä kunnan sosiaaliviranomaiseen. Viranomaisella on oikeus ryhtyä toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi pakolla. Jos elatusvelvollinen ei viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa maksa erääntyneitä ja maksamatta olevia elatusapueriä, viranomaisen on lain mukaan viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi ulosottotoimin.

Sivun alkuunSivun alkuun

12.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Jos elatusvelvollinen puoliso laiminlyö elatusavun maksamisen kunnan sosiaaliviranomaisen vahvistaman sopimuksen tai tuomioistuimen antaman päätöksen/tuomion mukaisesti, elatusapuun oikeutettu voi pyytää ulosottomiestä panemaan sopimuksen tai päätöksen/tuomion täytäntöön siten kuin ulosottolaissa säädetään.

13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä?

13.1. Lapselle maksettava elatusapu

Jos elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua, elatusapuun oikeutettu saa apua elatusavun perimiseksi kunnan sosiaaliviranomaiselta. Viranomainen huolehtii elatusavun perimisestä yhteistyössä ulosottotoimen kanssa.

13.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Elatusapuun oikeutetun puolison tulee esittää pyyntö erääntyneen ja maksamatta olevan elatusavun perimisestä ulosottomiehelle. Ulosottomies opastaa pyynnön tekemisessä.

14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta?

14.1. Lapselle maksettava elatusapu

Jos elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua, kunnan sosiaaliviranomainen voi maksaa lapselle elatustukea. Elatustuen määrä on yhdelle lapselle 118,15 €/kuukausi (asetus 1094/2001). Elatustuki myönnetään hakemuksesta.

Sivun alkuunSivun alkuun

14.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Elatusapuun oikeutettu puoliso voi saada elatusapua vain puolisoltaan.

Jos hakija on Suomessa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:

15. Voiko hakija saada apua suomalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta?

15.1. Lapselle maksettava elatusapu

Kunnan sosiaaliviranomainen voi hakemuksesta maksaa Suomessa asuvalle lapselle elatustukea (katso vastaus kohdassa 14.1.). Kunnan sosiaaliviranomainen voi yhdessä elatusapuun oikeutetun kanssa ottaa yhteyttä ulkoasiainministeriöön ja pyytää ministeriötä ryhtymään toimenpiteisiin elatusavun perimiseksi vieraassa valtiossa asuvalta velalliselta. Ulkoasiainministeriö ottaa tällöin yhteyttä asianomaisen vieraan valtion toimivaltaiseen viranomaiseen.

15.2. Puolisolle maksettava elatusapu

Elatusapuun oikeutettu puoliso voi saada elatusapua vain puolisoltaan. Elatusapuun oikeutettu puoliso voi ottaa yhteyttä ulosottomieheen ja selvittää, onko ulkomailla asuvalla puolisolla Suomessa sellaista omaisuutta, joka voi olla ulosottolaissa tarkoitetun täytäntöönpanon kohteena. Elatusapuun oikeutettu puoliso voi myös pyytää ulkoasiainministeriöltä apua elatusavun perimiseksi vieraasta valtiosta.

16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Kunnan sosiaaliviranomaisen yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta tai valtakunnallisesta puhelinnumerotiedustelusta 118. Edellä mainittuun puhelinnumeroon soitettaessa on ilmoitettava minkä kunnan sosiaaliviranomaista tarkoitetaan. Suomessa on noin 460 kuntaa.

Sivun alkuunSivun alkuun

Ulkoasiainministeriön puhelinkeskuksen puhelinnumero: +358 (0)9 160 05.

Ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikön faksi: +358 (0)9 160 55755

ja

sähköpostiosoite: oik-32@formin.fi.

Ulkoasiainministeriön kotisivut ovat internetosoitteessa.

17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Jos elatusvelvollinen laiminlyö maksaa elatusavun lapselle, lapsella on oikeus saada kunnan sosiaaliviranomaiselta elatustukea (elatustuen määrä on asetuksen 1094/2001 mukaan yhdelle lapselle 118,15 €/kuukausi). Elatustuki myönnetään hakemuksesta, jonka voi tehdä lapsen huoltaja, laillinen edustaja tai henkilö, jonka hoidossa lapsi tosiasiallisesti on. Myös 15 vuotta täyttänyt lapsi voi itse tehdä hakemuksen, jos hän asuu itsenäisesti. Elatustuen maksaminen ei vaikuta elatusvelvollisen velvollisuuteen maksaa elatusapu täysimääräisenä. Kun kunnan sosiaaliviranomainen on päättänyt elatustuen maksamisesta elatusavun maksamisen laiminlyönnin perusteella, kunnan sosiaaliviranomaisella on oikeus periä elatusvelvolliselta kaikki maksamatta olevat elatusapuerät.

Jos elatusapuun oikeutettu (lapsi tai puoliso) ja elatusvelvollinen asuvat eri valtioissa, ulkoasiainministeriö voi auttaa elatussuhteen kumpaakin osapuolta ja vieraan valtion toimivaltaisia toimielimiä. Ulkoasiainministeriö ei kuitenkaan voi maksaa elatusapua elatusvelvollisen puolesta. Ulkoasiainministeriö toimii New Yorkissa 20 päivänä kesäkuuta 1956 tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena.

Jos hakija on toisessa maassa ja elatusvelvollinen Suomessa:

18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin suomalaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen?

Toisessa maassa olevan hakijan asia tulee parhaiten hoidetuksi, jos hän ottaa yhteyttä oman valtionsa toimivaltaiseen keskusviranomaiseen, joka puolestaan ottaa yhteyttä Suomen ulkoasiainministeriöön.

19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä?

Katso vastaus kysymyksiin 16 ja 18.

20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle?

Hakija (elatusapuun oikeutettu lapsi tai puoliso) voi pyytää ulkoasiainministeriötä huolehtimaan siitä, että vieraassa valtiossa annettu elatusapua koskeva tuomio tai päätös taikka vahvistettu sopimus pannaan täytäntöön Suomessa ja että ulosottoteitse saatu elatusapu maksetaan elatusapuun oikeutetun osoittamalle pankkitilille tai lähetetään hänelle shekkinä.

« Elatusvaateet - Yleistä | Suomi - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 05-04-2006

 

SISÄLLYSLUETTELO

1. Mitä käsitteet ”elatusapu” ja ”elatusvelvollisuus” sisältävät Suomen lain mukaan? Ketkä ovat velvollisia maksamaan elatusapua toiselle henkilölle ja minkälaisissa tapauksissa? 1.
2. Mihin ikävuoteen asti lapsi voi saada elatusapua? 2.
3. Minkälaisissa tapauksissa Suomen lakia voi soveltaa? 3.
4. Jos Suomen lakia ei voi soveltaa, mitä lakia Suomen tuomioistuimet soveltavat? 4.
Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Suomessa: Jos sekä elatusapua hakeva henkilö että maksuvelvollinen ovat Suomessa:
5. Pitääkö hakijan kääntyä määrätyn organisaation, viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) tai tuomioistuimen puoleen saadakseen elatusapua? 5.
5.A. Miten haen elatusapua tältä organisaatiolta tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja mitä menettelyjä sovelletaan? 5.A.
6. Voiko elatusapua hakea sukulaisen, läheisen tai alaikäisen lapsen puolesta? 6.
7. Jos hakija aikoo panna asian vireille tuomioistuimessa, mistä hän tietää mikä tuomioistuin on toimivaltainen? 7.
8. Pitääkö hakijan mennä jonkun välikäden (asianajajan, määrätyn organisaation tai viranomaisen; keskus- tai paikallisviranomaisen) kautta voidakseen panna asian vireille tuomioistuimessa? Ellei, mitä menettelyä hänen tulee noudattaa? 8.
9. Onko oikeuskäsittely maksullinen? Jos on, paljonko se maksaa? Jos hakijan varat ovat riittämättömät, voiko hän saada oikeusapua käsittelyn kustannusten kattamiseksi? 9.
10. Minkä tyyppistä elatusapua tuomioistuin voi myöntää? Jos on kyse määräajoin maksettavasta elatusavusta, miten se lasketaan? Voiko tuomioistuimen päätöstä tarkistaa elinkustannusten tai perheen olosuhteiden muuttuessa? 10.
11. Miten ja kenelle elatusapu maksetaan? 11.
12. Jos elatusvelvollinen ei maksa vapaaehtoisesti, mitä keinoja voi käyttää hänen pakottamiseksi? 12.
13. Onko olemassa järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen), joka voi auttaa minua elatusavun perimisessä? 13.
14. Voivatko nämä maksaa elatusavun kokonaan tai osittain elatusvelvollisen sijasta? 14.
Jos hakija on Suomessa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa: Jos hakija on Suomessa ja elatusvelvollisen asuinpaikka on toisessa maassa:
15. Voiko hakija saada apua suomalaiselta järjestöltä tai viranomaiselta? 15.
16. Jos voi, miltä järjestöltä tai viranomaiselta (keskus- tai paikallisviranomaiselta) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 16.
17. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 17.
18. Voiko hakija kääntyä suoraan jonkin suomalaisen järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) puoleen? 18.
19. Jos voi, minkä järjestön tai viranomaisen (keskus- tai paikallisviranomaisen) ja miten siihen otetaan yhteyttä? 19.
20. Minkälaista apua järjestö tai viranomainen (keskus- tai paikallisviranomainen) voi tarjota hakijalle? 20.
 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta