Euroopan komissio > EOV > Elatusvaateet > Yhteisön oikeus

Uusin päivitys: 08-02-2007
Tulostettava versio Lisää sivu kirjanmerkkeihin

Elatusvaateet - Yhteisön oikeus

EJN logo

Tämä sivu on vanhentunut. Päivityksen jälkeen sivu on saatavilla Euroopan oikeusportaalissa.


Viimeisimmät päivitykset ovat saatavilla kieliversioina English

Kun elatusapua ei onnistuta perimään toisesta jäsenvaltiosta.

Jotta toisessa jäsenvaltiossa oleskeleva elatusvelvollinen saataisiin maksamaan elatusapua, asiasta on nostettava kanne sen valtion tuomioistuimessa, jossa tuomion täytäntöönpanoa haetaan. Nyt jo on olemassa yhteisön säännöksiä, jotka helpottavat elatusmaksujen perimistä asuinvaltion ulkopuolelta. Näitä säännöksiä parannetaan pian.

  • Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22. joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) n:o 44/2001 ("Bryssel I -asetus") sisältää säännöt tuomioistuinten erityisestä toimivallasta elatusapuun liittyvissä asioissa. Asetuksen säännöksiä on sovellettu sellaisinaan 1. maaliskuuta 2002 lähtien, mikä tarkoittaa, että kuka tahansa kansalainen voi vedota niihin tuomioistuimessa. Asetus ei sido Tanskaa, jossa jatketaan samaa asiaa koskevan 27. syyskuuta 1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen soveltamista.

Asetuksen mukaan elatusapuun oikeutettu voi valita sen jäsenvaltion, jossa elatusvelvollinen asuu, tai sen jäsenvaltion, jossa hänellä on oma koti- tai asuinpaikka, toimivaltaisen tuomioistuimen. Elatusapuvelkoja asetetaan siis edulliseen asemaan. Jos velallinen sen sijaan ryhtyy toimimaan, hän joutuu noudattamaan yleissääntöä, jonka mukaan hänen ainoa mahdollisuutensa on nostaa kanne sen jäsenvaltion toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jossa hänen vastapuolellaan eli velkojalla on kotipaikka.

Jos elatusapukanne liittyy henkilöiden oikeudellista asemaa koskevaan asiaan (esimerkiksi avioeroasiaan), kanne voidaan nostaa siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen tuossa asiassa, jollei toimivalta perustu ainoastaan toisen asianosaisen kansalaisuuteen.

Jäsenvaltiossa annettu elatusaputuomio tunnustetaan toisessa jäsenvaltiossa ilman eri menettelyä (asetuksen 33 artikla) ja pannaan siellä täytäntöön sen jälkeen, kun se on julistettu täytäntöönpanokelpoiseksi asiaan osallisen hakemuksesta (asetuksen 38 artikla).

Sivun alkuunSivun alkuun

Toisin kuin vuonna 1968 tehdyssä Brysselin yleissopimuksessa, jonka asetus korvaa, asetuksessa (34 artikla) ei enää sallita tuomioistuimen jättää tuomiota tunnustamatta, vaikka tuomiovaltio olisi luonnollisen henkilön oikeudellista asemaa, oikeuskelpoisuutta tai oikeustoimikelpoisuutta koskevan esikysymyksen osalta päätynyt ratkaisuun, joka on sen valtion kansainvälisen yksityisoikeuden vastainen, jossa tuomioon vedotaan. Tästä lähtien ulkomainen tuomio voidaan jättää tunnustamatta vain, jos sen tunnustaminen on vastoin oikeusjärjestyksen perusteita, jos se on ristiriidassa aikaisemmin annetun tuomion kanssa tai jos haastehakemusta ei ole annettu riittävän ajoissa tiedoksi vastaajalle.

Asetuksen 57 artiklan nojalla hallintoviranomaisen luona tehtyjä tai sellaisen vahvistamia elatusvelvollisuutta koskevia sopimuksia pidetään virallisina asiakirjoina, jotka voidaan panna täytäntöön yksinkertaisilla menettelyillä.

Vaikka edellä kuvailtu prosessi vaikuttaa melko yksinkertaiselta, asetuksella ei vielä saada poistettua kaikkia tuomioiden vapaan liikkuvuuden esteitä Euroopan unionissa, ja välivaiheen toimenpiteitä pidetään yhä liian hankalina. 

Ehdotuksella pyritään poistamaan esteet elatusavun perimisessä Euroopan unionissa. Ehdotuksen avulla voidaan luoda oikeudellinen toimintaympäristö, jossa otetaan huomioon elatusavun saajien oikeutetut pyrkimykset. Elatusapuun oikeutettujen on pystyttävä saamaan helposti, nopeasti ja useimmiten maksutta täytäntöönpanoperuste, joka voi liikkua esteettä Euroopan oikeusalueella ja jonka avulla elatusapu saadaan tosiasiallisesti ja säännöllisesti maksuun.

Sivun alkuunSivun alkuun

Tällainen uusi EU:n oikeusjärjestys edellyttää muitakin toimia kuin vain nykyisten välineiden selkeyttämistä. Laajamittaisia toimenpiteitä ehdotetaan suoritettaviksi kaikilla merkityksellisillä yksityisoikeudellisissa asioissa harjoitettavan oikeudellisen yhteistyön aloilla. Näitä ovat kansainvälinen toimivalta, sovellettava lainsäädäntö, tunnustaminen ja täytäntöönpano, yhteistyö sekä oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteiden poistaminen. Toimenpiteet ovat sisällytettyinä yhteen yhteisön välineeseen.

  • Asetusehdotuksen kolme tärkeintä tavoitetta ovat:
  1. Kansalaisten elämän helpottaminen vähentämällä oikeuden päätöksen saamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi tarvittavia muodollisuuksia kaikissa jäsenvaltioissa. Elatusapuun oikeutettuja autetaan saamaan päätöksistä hyötyä käytännön tukitoimilla. Erityisesti olisi oltava mahdollisuus toteuttaa kaikki tarvittavat toimet elatusapuun oikeutetun asuinpaikkakunnalla, myös varsinaisessa täytäntöönpanovaiheessa erityisesti palkanpidätystä tai pankkitilin suoraa veloitusta koskevan päätöksen saamiseksi, jotta voidaan käynnistää yhteistyömekanismit tai saada haltuun tietoja, joiden turvin elatusvelvollinen voidaan paikantaa ja hänen omaisuutensa arvioida.
  2. Lainvalintasääntöjen yhdenmukaistaminen oikeusvarmuuden parantamiseksi.
  3. Perinnän tehokkuuden ja jatkuvuuden varmistaminen niin, että elatusapuun oikeutetulla on oltava mahdollisuus saada tuomio, joka on täytäntöönpanokelpoinen koko Euroopan unionissa ja jonka täytäntöönpano tapahtuu yksinkertaisella ja yhdenmukaistetulla tavalla.
  • Asetusehdotus annetaan neuvostolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa määrättyä menettelyä noudattaen eli neuvoston on hyväksyttävä asetus yksimielisesti Euroopan parlamenttia kuultuaan. Koska tämä ehdotus koskee perheoikeutta, siihen ei voida soveltaa yhteispäätösmenettelyä voimassaolevien perustamissopimuksen säännösten mukaisesti.

Vaikka kyseinen tulkinta on oikeudellisesti ensisijainen, kun otetaan huomioon elatusavun ja perheoikeuden väliset hyvin kiinteät yhteydet, siitä johtuu kuitenkin seuraavat kolme hankaluutta:

    • siinä ei oteta riittävällä tavalla huomioon elatusvastuun käsitteen kaksinaisuutta, eli elatusvastuun lähtökohta on perheessä mutta sen toteutus on rahaan liittyvä asia, aivan kuten minkä tahansa muunkin saatavan;
    • siinä ei oteta huomioon, että yhteisön lainsäätäjä on tähän mennessä katsonut, että elatusapuun voidaan soveltaa yleisiä oikeussääntöjä (vrt. elatusapu sisältyy Bryssel I -asetuksen soveltamisalaan, perheoikeus puolestaan ei); elatusapusaatavat on sisällytetty myös TEE-asetukseen, joka on hyväksytty yhteispäätösmenettelyä noudattaen
    • se estää Euroopan parlamenttia toimimasta täysin tehtäviensä mukaisesti.

Tämän vuoksi komissio pyytää tiedonannossaan neuvostoa siirtämään elatusapuun liittyvät asiat yksimielisyyttä edellyttävästä menettelystä yhteispäätösmenettelyyn perustamissopimuksen 67 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaisesti.

Sivun alkuunSivun alkuun

  • Nämä toimet otetaan käyttöön samalla kun jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä otetaan käyttöön tehokkaita yhteistyömekanismeja.

Tältä osin on korostettava, että Latviaa, Liettuaa ja Maltaa lukuun ottamatta kaikki jäsenvaltiot ovat liittyneet 20. kesäkuuta 1956 YK:n johdolla elatusavun perimisestä ulkomailla tehtyyn New Yorkin yleissopimukseen français, jossa määrätään sopimusvaltioiden hallintoviranomaisten kansainvälisestä yhteistyöstä.

Lisäksi on muistettava, että jotkin jäsenvaltiot ovat osapuolina myös neljässä kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin yleissopimuksessa, joita sovelletaan elatusapuasioissa (ks. tästä samasta aiheesta kohta Kansainvälinen oikeus).

Viiteasiakirjat

  • Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista (Rooma I) (KOM/2005/650)
  • Komission tiedonanto neuvostolle neuvostolle esitettävästä kehotuksesta soveltaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklaa perustamissopimuksen 65 artiklan nojalla toteutettaviin, elatusapua koskeviin toimenpiteisiin (KOM/2005/648)
  • Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 805/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta
  • Elatusvelvollisuutta käsittelevä vihreä kirja - vihreän kirjan herättämää keskustelua English - français DOC File (DOC File 94 KB)
  • Toimenpideohjelma tuomioiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteuttamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla
  • Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla
  • Puheenjohtajan päätelmät - Tampereen Eurooppa-neuvosto (15.-16. lokakuuta 1999)
  • Haagissa 2. lokakuuta 1973 tehty yleissopimus English - français elatusapua koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta (kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi)
  • Haagissa 2. lokakuuta 1973 tehty yleissopimus English - français elatusapuun sovellettavasta laista (kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevä Haagin konferenssi)
  • Vuonna 1968 tehty Brysselin yleissopimus tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden täytäntöönpanosta yksityisoikeuden alalla (konsolidoitu versio)
  • New Yorkin yleissopimus français elatusavun perimisestä ulkomailla, tehty 20 päivänä kesäkuuta 1956 (Yhdistyneet Kansakunnat)

« Elatusvaateet - Yleistä | Yhteisön oikeus - Yleistä »

Sivun alkuunSivun alkuun

Uusin päivitys: 08-02-2007

 
  • Yhteisön oikeus
  • Kansainvälinen oikeus

  • Belgia
  • Bulgaria
  • Tšekki
  • Tanska
  • Saksa
  • Viro
  • Irlanti
  • Kreikka
  • Espanja
  • Ranska
  • Italia
  • Kypros
  • Latvia
  • Liettua
  • Luxemburg
  • Unkari
  • Malta
  • Alankomaat
  • Itävalta
  • Puola
  • Portugali
  • Romania
  • Slovenia
  • Slovakia
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Yhdistynyt kuningaskunta